|
 |
 Satumnainen 
Julkaistu : 241 runoa
Tunnus luotu : 26.12.2003
Syntymäpäivä : 06.06.1990
Kun kaikki katsoi minua, sanoin - mä tahdon runoilla.
Hei älä koskaan ota runoilijaa luoksesi asumaan.
>
Sanonnat, sananlaskut (Uusin 03.01.2012)
Laulujen sanoitukset (Uusin 04.12.2011)
Sadut, tarinat (Uusin 14.06.2007)
|
|
|
|
|
|
|
|
Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot
otan nimiini
maailmanennätyksen
lajina
miten sotkea asiansa
ja kuinka nopeasti
>
21.05.2013Virheet ovat osa ihmistä ja ne jos mitkä opettaa.Vaikeuksien kautta voittoon!:D >Arvostelija: Missy21.05.2013 taidan liittyä seuraasi! oivaltava :) >Arvostelija: röllineiti21.05.2013 hyvä!runossasi asennetta, rokki ryvettyy, niin kuin sen pitääkin, rapatessa roiskuu!! >Arvostelija: tulukset21.05.2013 Et tunne minun enaria, ja olen kohta 50v. Hauska runosi. johon lukija samaistuu:) >Arvostelija: Isadora23.05.2013 Ihana! Mä rakastan sun tyyliä kirjottaa. >Arvostelija: Mraya24.05.2013
makasin vain
ajatus piti hereillä
ajatus siitä
miksi sinä et voi olla se
jolta revin peittoa itselleni
pimeässä oli
tuntematonta kuorsausta
>
19.05.2013Hämmennyin tästä kauniista, mutta mietin vain mihin tämä liittyy. >Arvostelija: Mraya19.05.2013 Kyllä se siitäJoskus se tuntuu pahalta
silti voikin olla
niin turvallista
tarttua suruun
kun kaikki on taas liian hyvin
pessimisti-inhorealistin pelkotila
entäpä jos onni onkin olemassa>
15.05.2013
RautatieasemaIkävä asuu siellä
missä kuiskataan
kaikki jäähyväiset
>
13.05.2013Juuri näin ! >Arvostelija: Mystis14.05.2013 Rakastan tätä runoa. Hurrja samaistuminen >Arvostelija: Vikatikki14.05.2013 Herkkä, kaunis runo >Arvostelija: Neito6815.05.2013 totta maar, ja yksin voi olla, vaikka ympärillä ihmisiä, tuhansia? >Arvostelija: tulukset19.05.2013 TurkuMeri on alkanut
rauhoittaa minua
kaikkien näiden
vuosien jälkeen
peilityynen veden pinta
se asettaa minutkin
kauniiksi kalvokuvaksi
toisinaan kaipaan kovin
yksin hiljaa kävelemään
kohti satamaa kulkemaan
vilkuttamaan vieraille veneille
mielikuvitusmatkailen mukaan
olen asettunut kotiin
ja silti se tuntuu toisinaan
niin väärältä, saa huokaamaan
>
13.05.2013Tää on hieno - eläydyin ihan ensimmäisestä sanasta ! >Arvostelija: Mystis14.05.2013
yhtä ikuista
monologia>
13.05.2013
Olen kasvanut niin tähän
kuin kitukasvuinen pensas
joka pikkuhiljaa käpristyy
kohti aurinkoa kun yrittää
vääntyy liikaa vasemmalle
juuret joustavat jossakin
maan alla syvässä mullassa
aina on silti olemassa toivoa
ja sitä on tasan niin kauan
kuin vuosi toisensa perään
kevät suo hetkellistä vihreää
vaikka olen tottunut jo
olen kasvanut tähän kiinni>
13.05.2013
Zenrakastan eläimiä
rakastan niissä sitä
kuinka ne vain ovat
eivät mieti elämää,
ne ovat elämä itse>
Antavat mahdollisuuden oppia samaa.
12.05.2013niinpä! Eläimet hallitsee zen-elämäntyylin. Siksi lemmikit voivat olla niin terapeuttisia. Pidän tästä runosta, yksinkertainen, toistava, mieleenpainuva sanoma, rauhallinen tunnelma >Arvostelija: Decadent12.05.2013 Takaisin lentoonVuokran maksaminen
ei tee tästä enää kotia
360 euroa on paljon
tavaroiden varastosta,
muistoihin ei haluaisi kajota
kuka kastelee kukat
lattialla vielä askeleet
sormenjälkiä seinissä
loppusiivousta teen
myös sydämessäni
pahvilaatikkoon pehmolelut
halaan jokaisen vuorotellen
soitan jäähyväislauluja
itken muutamat pisarat
jotta tämä olisi oikein tehty
keittiön avoimesta ikkunasta
tuuli työntyy huoneistoon
yhtäkkiä puhaltaa niin kovin
tekee verhoista purjeen
tanssittaa kauniisti hetken
jos sen suopean tuulen
minä saan taas siipieni alle
olen vahvoilla vaikka yksin>
12.05.2013Kaunis, haikea ja toiveikas runo. Vaikka runossasi kerrotaan luopumisesta ja yhden ajanjakson loppumisesta, viimeiset säkeet ovat toiveikkaita ja huokuvat vahvuutta ihmisessä. Yhden asian loppu on toisen alku... >Arvostelija: miloska13.05.2013
siihen on hyvä lopettaa
hyvästi,
kaunis sana viimeiseksi
päivillä perhosen siivet
utuista unelmaa yöt
vain tuttuja ääriviivoja etsit
kaupungin kulmilta, kaduilta
kuljet ohi kiireessä
jostakin paremmasta
tänään alkaa uusi kierros
sain vapaalipun kahdelle
haluatko liittyä seuraan
maapallo kun pyörii yhä
>
12.05.2013rakastan tota loppua! sä vaan kirjotat mahtavasti. >Arvostelija: Mraya13.05.2013 Uneton Tiedätkö sen tunteen
katulamppujen keltainen
viivoina huoneen seinillä
aamu ei asetu tänne vielä
uni ei tule, ei edes nyt kun
olisit tyytynyt jopa painajaisiin >
04.05.2013
8 - 16Kahdeksasta neljään
toimistotuolin ergonomiaa
jännetuppitulehdukseen asti
selaa alaspäin, eteenpäin
kuin facebookin kaverilistaa
miettien tunnetko ketään
tai peräti - edes mitään
kipukoukku,
tämä elämä>
03.05.2013Asiallisen tunnelman kuljetuksessa kohti ihmisyyden ongelmallisuutta etenee runosi kerronta hamaan loppupurskahdukseen - ajatusta avaa runosi hämmennys >Arvostelija: Puuhevonen03.05.2013 Osuvaa. >Arvostelija: Tupasvilla03.05.2013 Nauruterapiaatoukokuun ensimmäinen
antaa lupauksen kesästä
aurinko on suonut
kaikki säteensä meille
tällä pehmoisella viltillä
vierelläni ne ihmiset
joita tarvitsen tänään
kirkkaalla sinitaivaalla
ilmapalloja lennoillaan
karkumatkalla jonnekin
univelka takataskussani
nyt irtoo hauskimmat jutut
pidemmän kaavan piknikillä
tahtoisin vain jäädä tähän
>
02.05.2013Pinnan lämpöä sydäntä saavuttamassa - nauru avaa suonet ja antaa hyvän hengityksen kihelmöiden iholla - taidokasta tapahtumakuvausta ajatuksen tasolta >Arvostelija: Puuhevonen03.05.2013 Äition se joka
tietää sinusta
ihan liikaa
ja on silti
ylpeä siitä
kaikesta
sinussa>
29.04.2013hyvin kyllä olet tiivistänyt asian, ja toisaalta vaikkei ylpeä olisikaan, niin äiti hän olisi silti :) >Arvostelija: Kairan29.04.2013 Totta. Hieno runo. Sydänasiaa. >Arvostelija: niiu29.04.2013 Totta. Hieno runo. Sydänasiaa. >Arvostelija: niiu29.04.2013 Kaunis ,nätti runo! >Arvostelija: km30.04.2013
Helsingin taivaalla
täällä tuulee aina
vaan nyt en suostu
tuntemaan kylmää
liian pitkä aika kaikesta
silti muistot saavat hymyn
unohda facebook, älypuhelimet
tänään ollaan tässä ja nyt
päivitetään yhteinen status
>
28.04.2013Hyvä ! >Arvostelija: niiu28.04.2013 Upeaa! >Arvostelija: km30.04.2013 Kauhian pal kiva! :) >Arvostelija: Mraya01.05.2013 Repaleisia papereitaSurullista, mutta totta
siinä yksi väite
tästä elämästä
haluaisin sanoa enemmän
ja toisinaan myös olla sitä
rikki raapustettu vihko
täynnä kaikkea sitä ääntä
joka sisälle päin kääntyy
repalaisia papereita
jätän jälkeni tänne
myttynä taskunpohjalla
kaikki se kaipuu ja muu
>
28.04.2013Yksityinen hetki sosiaalisen elon lomassa, kurkistus taskun pohjalle sen salaisuuksia varjellen ja niiden varaan uneksien - minää pitää potkuttaa pintalaineiden liikkeeseen >Arvostelija: Puuhevonen03.05.2013 Loppu-slutentinen vai eilinen
ihan sama, mennyttä
jälki aivojeni kovalevyllä
en pääse ronkkimaan sitä
se kaikki on closed case
silti mielessäni, ajatuksissani
minä elän sen tuhat kertaa
uudelleen ja aina uudelleen
käyn läpi ne vaihtoehdot
joita universumi ei suonut
käyvän koskaan todeksi
>
26.04.2013
Olen miettinyt sinuaenemmän tai vähemmän
mutta kuitenkin,
aivan helvetin paljon>
24.04.2013 Tämä sai hymyn.. :) >Arvostelija: ollimolli24.04.2013 Rakastan tätä! >Arvostelija: Mraya24.04.2013 Tämä jäi mieleeni. hyvä! :) >Arvostelija: mikula9728.04.2013 Pieni nainenvoimakasta tahtoa
räjähdysvaaraan asti
kun punnerran lattialta
rautainen tanko niskassa
kannattelen tätä elämääni
samalla tavalla toisinaan
viimeisillä voimilla
ehkä kaikki on loppujen lopuksi
vain näiden korvien välistä kiinni
minä olen itseni pahin vihollinen
pukuhuoneen peilistä
en aina meinaa tunnistaa
sitä pientä ja niin herkkää
runotyttöä jonka käsivarret
kasvavat vauhdilla lihasmassaa
>
20.04.2013
Pimeydessä on joskus
nähtävissä eri sävyjä
jos tuijottaa kauan
kuollutta maisemaa
jokin muuttuu kuitenkin
valot liukuvat varjoiksi
elämä pyrkii eteenpäin
>
18.04.2013Tykkään tästä tosi paljon! Mikään musta ei ole täysin tumma! Hienosti mietitty! >Arvostelija: Grobbelaar20.04.2013 |
|
|
