Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot
Yksi kysymys Kuulit sen taas ja sä huudat.
Huudat koska se pelästytti sut
ja sun sielun
Lupauduit olemaan se jolla ei ole kysymyksiä
koska muuten olisin ajanut sinutkin pois
aiemmin
Tuijotat mua sielä jossain, vaikka mielestäni
sinun kuuluisi etsiä itsehillintääsi
jonka huutosi tappoi
Jäätyäsi paikoillesi olet patsaan moinen
enkä ymmärrä miksi pidät korvistasi kiinni
pelkäät kuulevasi taas
Olet menettänyt kontrollin ja ladot kysymyksiä
odottamatta vastausta yhteenkään
kuulematta mitään
Et muistanut että erotessamme lupaamme olla
kerran todella rehellisiä toisillemme
-Sattuuko suhun?
Sattuu
-Olitko hetken se onnellisin?
Olin
Ja että toisen vastauksesta riippumatta kysymme
vain kerran, kiitos.
>
Ei tästä tullut mitä ajattelin, eikä varsinkaan ollut tarkoitus sotkea sekaan puhesanat esim sut.
13.07.2008vau. >Arvostelija: anrétta03.04.2009 UniaSiirrät palojasi erikseen lähemmäs minua,
olet painajaiseni tässäkin hetkessä.
Sanasi taas saa kieroutuneina kaiken aikaan,
leikkasit korvani ja naurat vain niille.
Niittaat tajuntaani laajat ajattelemisen säännöt,
jos joskus kosketat minua taas.
Vähätellen tätä kaikkea rujoutta kuitenkin taas itket,
mustat kyyneleesi vuodatat vatsalleni.
Haukkoen henkeään yrittää se hillitä itseään yöllä,
peilikuvani istuu sängyllä.
Et itse tiedä vieväsi minulta unet näin,
joka päivä ymmärrän kuinka välität.
Eli kauniita unia sullekkin rakas.
>
"...Älä sano rakastavas.."
Silti kai kaikki kaipaa joskus sitä omaa otusta viereensä?
Tai min oon sit taas vaan niin kipee, ettei saata ymmärtää taas omia jorinoitani.
07.05.2008vau. tykkään tosta kolmannesta osasta. "Niittaat tajuntaani laajat ajattelemisen säännöt..." vau >Arvostelija: Joakim02.06.2008 upea, hengästyttävä. Todella voimakas ja pidän sanavalinnoistasi. >Arvostelija: Joakim07.07.2009 Toivotaan huomiselta taas enemmän.Leikellen leikkivät ihmisen mielellä,
kielellä viiltävät ja tarkemmin
sisällesi katsovat.
Ei ne arvosta näkemäänsä, tutkivat vain.
Ole siinä, ihan hiljaa kulta.
"...Ei sinuun kauaa satu, ei sinun kuuluisi nytkään itkeä.
Suonissasi virtaa nyt rauhoittavat, kyllä me tiedämme mitä teemme..."
Ole siinä, ihan hiljaa kulta.
Niitä kiinnostaa reaktiosi aineisiin
ja kuinka sinua sattuu, koska heidän
mielestään voit vain itkeä fyysiselle kivulle.
Eivät he oikeasti yritä ymmärtää,
toteuttavat vain prosessia. Yrittävät
polkea sinut taas käyntiin.
Ole siinä, ihan hiljaa kulta.
"...Olet yhteiskuntamme ongelma syntymästäsi asti, ei siis sinusta mitään voi tullakkaan. Saamme sinulla määrärahoja lisää, eli lisää niitä lääkkeitä joihin kummallisesti suhtaudut..."
Ole siinä, ihan hiljaa kulta.
Makaat, ryömit. Huudat, mumiset.
Tuijotat tai itket.
Valkeissa vaatteissa, testi ryhmässä.
Olet heille vain numero sarja ja
yllättävän helppo tapaus.
Mielenkiintoinen tapaus.
Ole siinä, ihan hiljaa kulta.
Rakastan sinua, vaikka oletkin vieroituksessa.
Rakastan sinua, vaikka oletkin omassa maailmassasi.
Ole siinä, ihan hiljaa kulta.
Hitaasti ja tuskallisesti he leikkivät
ruumiillasi. Ei heille enää merkitse
kyyneleesi, joita itket vain jos nähdään.
Sinua ympäröi nykyään tehostettu puhtaus,
ruokasikin sisältää ties mitä kemikaaleja.
Omaksi parhaaksesi, niin se heille menee.
Ole siinä, ihan hiljaa kulta.
"...Mutta koska antibiootit eivät voi millään toimia,voimme odottaa ihmettä ja yrittää silti. Saisimme taas nimeä lehteen, onnistuisimme ainakin itsemme suhteen..."
Ole siinä, ihan hiljaa kulta.
Ole siinä, älä kerro enää mitään heille.
Ole siinä, toivotaan yhdessä tämä loppumaan.
Ole siinä, ihan hiljaa kulta.>
Jaksan odottaa, että saattelen sut taas kotiin. Jaksan odottaa, koska rakastan.
Olet mulle perhe vieläkin ja lupaan etten koskaan enää jätä sua.
22.03.2008Aluksi vaikutti siltä, ettei tajuaisi pointti ja rivitys ei toimisi parhalla tavallisella tavalla. Lukiessa loppuun pointin tajusi ja se kyllä ei jätä kylmäksi.. "Ole siinä, ihan hiljaa kulta." Jostain syystä iski ajatuksiin suoraan. Ihmiselle tärkeää on vain toisen läsnäolo. Liian surullinen aihe, mutta tosielämää tämä on ja se pitää myös kertoa, hieno runo. >Arvostelija: Varpaillaan25.03.2008 Mun vuoksi.Tule kanssani kävelylle,
tule niin kuljen vierelläsi.
Tule kanssani tuolle rannalle,
tule niin pidän kädestäsi.
Tule kanssani unten maille,
tule niin pysyn vierelläsi.
Tule kanssani tähtien taivaalle,
tule niin olen aina omasi.>
Eööh.. Viime kevään aikasta. Mut siis edelleen tääl.
11.09.2007mmn, nättiä:)) >Arvostelija: feenis10.03.2008 Romanttista! Kaunis pyyntö! >Arvostelija: Juru21.03.2008 :) >Arvostelija: Varpaillaan22.03.2008 Mukaansatempaiseva, tuollaista haluaisi joku päivä kuulla joltain mukavalta ihmiseltä. Rivitys toimii, mutta joka lauseen jälkeen oleva merkki häiritsee vähän. >Arvostelija: Varpaillaan22.03.2008 Yksinkertaisuudessaan ja vaatimattomuudessan kaunis. :) >Arvostelija: Lothniben01.10.2009 SairasTämä on taas niitä hetkiä,
jolloin sattuu.
Ei ole kyse vain sydämestä,
ei rakkaudesta tai sen puutteesta.
Tämä on taas niitä kipuja,
joihin tottuu.
Ei kipuun totu, vaan sen
saman uusiutumiseen.
Tämä on taas niitä kyyneliä,
joidenka vuoksi jätin.
Usko pois, näin on helpompaa
kun voit vain syyttää minua.
Tämä on taas niitä ikäviä,
kun luopuu toisesta suojellakseen.
Ei olisi pitänyt kertoa niinkään paljon.
Et ole teräsmies, et olisi voinut kannatella minua aina.
>
Nyt kun
toivottavasti
ymmärrät,
niin anteeksi
etten kuollutkaan.
29.03.2007Runosi toi mieleeni Einari Vuorelan runon: "Sinun onnesi tähden luovuin paljosta: / -sinustakin. / Vaikka rakastin sinua yli kaiken." >Arvostelija: Muumilaastari29.03.2007 kaunis kiitos arvostelustasi :) tämä runo on uskomattoman kaunis..tämä toi minulle muistoja mieleen,kiitos siitäkin! :) surullinen ja haikea,täynnä tunteita.. viimeinen lause on vain niin uskomattoman hieno!!!! >Arvostelija: lintukirppu01.04.2007 Hmmm... Tässä on kaikkea. Aina se vain on vaikeaa, vaikka sama toistuisi kuinka monta kertaa. Jos toisesta luopuu suojellakseen sitä, on oltava todella vahva :S Erinomainen runo. >Arvostelija: zephyr22.03.2008 punatekstisi kruunasi runon. onneksi kannatellakseen toista ei aina tarvitse olla teräsmies. kiitos ajatuksista, joita tämä herätti. >Arvostelija: Ässä31.03.2008 Ihminen
Anna mun haluta sua.
Oltiin liian pitkäveteisesti,
intiimisti kolmessa päivässä.
Kaikki olis paremmin.
Nyt jokikinen asia kusee pyyhkiään,
onneks olet sentään niin kaukana.
Ahdistaa, liian lähellä.
Älä kysy enää koskaan, ettei tarvitsisi valehdella.
En tunne sua.
Tahtoisin.
Voisin inhota.
Aistiharhojen paratiisi,
sen köynnöksiin hirttäytyneitä.
Uhreja.
Alastomuutensa suojana valhe.
Halu ei kuole koskaan.
Tulemme kiertämään toisemme pitkään,
painu vi**uus.
Siihen
jonka kolme sanamuotoa,
sinä minä ja hän tiivistävät kokonaisuuden.
Hän tosin on vain mielikuvituksessani,
mutta niin on kauniit kasvosikin.
Työnnä mut pois. Myrkytit
Karkota täältä.
Olen sulle vain valhetta. Minut!
Anteeksi. En saisi. Kiitos.
Tulit liian lähelle,
tiedät minusta liikaa,
et näe kokonaisuutta.
Totutat minut samaan vanhaan kipuun
Ja sanoit osaavasi parantaa.
Älä kysy enää minusta mitään.
En kerro enää minusta mitään.
Älä usko enää minusta mitään.
En tahdo sinulta silti mitään.
Rakas.
>
Teit musta haaskan.
26.03.2007Pidin tästä, sanat "mua" ja "sua" sopivat tyyliin tosi hyvin, vaikka en ole koskaan ollut erityisen ihastunut puhekieleen runoissa. ja Kiitos. >Arvostelija: Kiin27.03.2008 Hymyile edes.
Hyväilisin itseni kosketuksellasi.
Tyydyttäisin itseni intohimollasi.
Tanssisin itseni sinun humalaasi.
Hymyilisin sinun onnesi.
Tappaisin sinun päiväsi.
Katoaisin sinun menneisyyteesi.
Hyväksikäyttöisin sinun sokeutesi,
mutta en voi silti,
koska tahdon
Rakastaa
sinua.
>
Enkä tahdo enää, edes yrittää enempää.
04.11.2006Hyvä. Ei pidä sääliä ketään, vaan mennä ja toteuttaa toiveensa tavalla tai toisella. >Arvostelija: mysticom04.11.2006 voimakas ja tunteikas runo! minä pidin tästä paljon.. :) sanoilla leikkimistä! >Arvostelija: lintukirppu11.11.2006 Tiedät sen itsekkin.Tunnetko enää sitä?
Kerro.. Tunnetko.
Häpeilemätön. Paljas.
Ja aina niin helvetin kylmä.
Minne katoaisi kaipaus,
himo siihen josta ei tohdi kertoa.
Hiljaa vielä vaikertaa,
sieluansa Yksin,
itsensä kanssa Yhdessä nakertaa.
Pois ei siitä pääse,
harvempi sisimmässään sitä edes tahtoisi, haluaisi.
Pyytäen anelisi, kaikkensa antaen.
Jäädään mielummin tähän, ei mennä enää.
Huumeella tuo,
jatkuvalla syötöllä suoraan suoneen.
Kantapään kautta
ruosteisella naulalla tehdystä haavasta.
Ja niin kipu menettää itseään
salatulle nautinnolle,
vaiennetulle ja
selkäytimiimme haudatulle
katkeran suloiselle kauneudelle.
Odota vain, jaksa vielä vähän vartoa,
niin luiset olkapääsi naksahtavat vielä poikki.
Myrkyttäen,
vapauttaen sinut vihdoin.
Tunnet sen vielä,
aivan kuten meistä jokainen.
>
"..Tuhoutuneiden ihmisten ruumiit olivat palaneet luuytimiin asti silloin kun itse vaatteet olivat jääneet ehjiksi.."
Lorunsa jokaiselle.
23.10.2006
Ajattelen itseni.Miltä tuntuisi olla sinulle.
Ainoa, viimeinen, toivottu.
Miltä tuntuisi sinun rauhallinen hengityksesi selkääni.
Olisin pelottanut
pimeän pelon pois,
olisit vierelläni tuntien
itsesi tärkeäksi.
Miltä tuntuisi antaa itsensä nauttia.
Lanteilla pyörisi,
iholla tanssisi,
ajatuksien poissa
olo, kaikki turha
riisuttuna.
Miltä tuntuisi antaa periksi.
Miltä tuntuisi olla näyttelemättä.
Enää ei ahdistaisi.
Toisin rauhan.
Soisin sen.>
Sinuun.
Rakkaudella.
17.06.2006Miltä tuntuisi olla näyttelemättä. Niinpä. Miltä tuntuisi riisua pois kaikki, antaa itsensä alastomana ja rehellisenä maailmalle? Itsensä haavoittuvaisuudelle altistava on vahvempi kuin voisi kuvitellakaan. >Arvostelija: Ilmiselvä06.07.2006 kuinka hienoa olisikaan jos jokainen löytäisikin itsensä, kuten sanot hienosti kirjoitettu runosi, niin paljon pohdittavaa, pistää ajattelemaan >Arvostelija: unelmanainen06.07.2006 Tämä on todella kaunis runo :) Mutta silti tässä on jotain surullisuutta ja haikeutta... >Arvostelija: Contamination01.08.2006 kaunis, haikee. tykkään . >Arvostelija: TIITY02.08.2006 Kaiken tuon haluaisin tietää. Tiivistunnelmainen, hieno runo :) >Arvostelija: Ri27.09.2007 Kun jokaisella on oikeus saada kerran päivässä tuntea olonsa rakastetuksi - voi taivas sentään runoasi!!! Kyllä joo, poistaisin muutamia pisteitä jne. mutta mitä väliä; tämän sanoma on niin "kovaa kamaa" että pisteistä viis!!! Hieno kuvaus aiheesta ehkä kaikkein vaikeimmasta! >Arvostelija: Ksenja22.03.2008 PieniEi ehkä vielä tänäkään yönä,
ei se saata aamulla, se totuuden
kaunein säe, kaikista vaarallisin
ase.
Myöntää en tahdo mitään itselleni,
niistä monista julmista lupauksista.
Niistä monista pienistä suudelmista.
Anna kaiken hiljalleen hajota,
anna itsesi suohon vajota,
pieni liike edes auttaa,
pieni totuus jo hukuttaa.
On turha sen tyhjän perään huutaa,
kohottaa ääntään ja rukoilla.
Kaiken takana on uusinta,
tästä kaikesta samasta turhasta.
Anna minun hiljalleen hajota,
anna minun suosta nauttia,
Tiedän liikkeet nopeaan vievät,
tiedän mitä vihdoin tahdon.>
Tahtomattani tahdoin, ja nyt voisin perua kaiken. Ei kaikki korjaannu anteeksi pyynnöllä.
15.05.2006
SaastaKipu sisälläni on näkymätön sinulle,
tiedäthän suojelevani vain.
Kipu sisälläni on kasvava
tuskaa aiheuttava henkiläkohtainen
vääristymä olemattomasta ilmasta,
jota kuvittelen hengittäväni.
Kipu sisälläni ei kosketa luuta tai lihaa,
tiedäthän ettet tahdo kuulla.
Onneksesi et voi nähdä.
Olet sokea silmilleni, olet sokea näkemään totuutta.
Onnekseni.
Tuon tuskan loin sisälleni tahtoen
nähdä ruumiini reaktiot, kärsivät
irvistykset ilmeettömissä kasvoissa,
joita koristaa meikitön iho, joka on
valmiina matkaamaan jalkojen juureen.
Kipu sisälläni.
Siihen, johon ei voi pettyä on helpoin luottaa.
Kärsi tietämättä kanssani.
Saasta>
-Sattuuko?
Kysyi lääkäri ja iski toisenkin kirveen selkääsi.
10.09.2005Vaikea, nimetön tunne. Hyvin kerrottu. Tiedän sellaisen tunteen. Miellyin etenkin siihen kuinka runoilija haluaa varjella toista. Ehkä hieman sekava, mutta loputulos hyvä. :) Pidin. >Arvostelija: LittleRedHen09.11.2006 Kylmä Teit illan, jolloin jaksoin
taas hetkeksi
hengittää, tietäen sen olevan kuitenkin täysin turhaa.
Sanat kylmät ja ontot,
muistuttavat syksyn tappamia koiranputkia.
Kopisevat tuulessa ollen katkeria katkenneista
kohdistaan.
Kuitenkin niin suloisesti vielä hymyillään, huulet
sinisinä ja kynnet tippuneina vielä katsotaan.
Ei kukaan sano mitään,
koska ei keneltäkään kysytä.
Oppisitte tuon, sitä toivoin pitkäänkin.
Miksi silti herätitte sanoen, että aamu on jo ohi.
Kello näytti vasta kolmea,
kuka valehteli. >
03.07.2005Runosi loppu on todella pysäyttävän hieno. Ja tuo koiranputkikohta. Auts kun hieno :) Aika oudosta yhteisöstä tämä runo tuntuu kertovan, melko hämärää, mitä tässä todella tapahtuu, mutta tunnelma ainakin välittyy loistavasti. Hymyillään ja puhutaan ontoilla sanoilla, valehdellaan. Kukaan ei puhu siitä mitä tapahtuu. Hyvin elokuvamaista ja tunnelmallista. Outoa. Upeaa! >Arvostelija: PessiIllusia23.07.2005 Mietin pitkään runoasi..tää on niin hieno,etten osaa sanoa mitään.. >Arvostelija: sazze02.08.2005 Pidän siitä, että kaikki ei ole suorassa putkessa. "kuka valehteli" on mainio lause. Pidin tästä. Hienoja ilmaisuja, silti runosta ei tullut missään vaiheessa liian taiteellinen. Ei joka lause voi olla elämää suurempi oivallus. hengittäästä puuttuu yksi ä >Arvostelija: Asymptootti04.11.2005 Tässä runossa on jotain pysäyttävän hienoa,puhutteleva. >Arvostelija: unilintu06.07.2006 erittäin hieno runo. liian tuttua tämän sanoma. pelottavan tuttua. en oo koskaan lukenut kenenkään kirjoittamaan tällaista näin koskettavaa runoa. 'Kuka valehteli' runo jättää miettimään ja se tekee siitä mielenkiintoisen tunnelman. >Arvostelija: aidattu10.11.2006 Narkkarisi.Juovun sinun ja ystäviesi sanoista.
Kuin narkkari, saan huumeistani
tyydytyksen ja
hymyilen.
Sormistani tunto hiipuu,
kai jäätyvässä mullassa varpaani palelevat.
Pääni on ainakin kevyt.
Hiljaa ja hitaasti, tanssin kohti parempaa.
Hiljaa ja hitaasti, kohti kuolemaa.
"Sievä ja pieni" sanat saisivat minut nauramaan,
mutta koska en kuule, hymyilen katseellesi.
Hymyilen koskematta jääneelle kosketukselle.
Juovun, kuten monesti ennenkin.
Huuhdot sanoillasi pois iäti kestäneen kivun.
Juovun, kuten monesti ennenkin.>
Tämäkin kai jonkin asteinen rakkausruno.
Hieman kehno,
Hieman hiipuva.
Mutta ajaa asiansa.
Henkilökohtaisuudet saavat ihmiset uteliaiksi, siksi sanonkin, että kirjoitin tämän kaikille teille kasvottomasta pojasta, nimeltä Hiljaisuus.
15.05.2005wau..tämä on upea!!! murheellinen jotenkin,mutta kaunis..! erittäin taiteellisesti kirjoitettu ja muutenkin erittäin hieno runo!:) >Arvostelija: lintukirppu15.05.2005 Hyvät kielikuvat ja tarttuva runo kiinteästä riippuvuudesta ihmiseen...tai asiaan. >Arvostelija: miguel mirror22.03.2008 LasipölyPääni yllä lamppu sammuu, ehkä jotain ääntäkin.
Mutten kuule, näen vain.
Sirpaleita, leijailevia ja poskiani raapivia.
Edessäni kuva, vanhuuttaan kärsinyt.
Jo toinen lamppu sammuu ylläni ja kohta sekin sylissäni sirpaleina. Hiljaisena, surullisena.
Katkerina sirpaleina, liikaa nähneinä, liikaa valaisseina.
Häpeissään ne sammuvat, toiselle aiheuttamastaan tuskasta rikkoutuvat.
Kyyneleitä verellä, sirpaleiden peittämällä paidalla ja
lasi pölyn koristamilla silmäripsillä.
Jotain ääntä, jotain valoa.
Mutten kuule, saatika näe.>
Silmänräpäys on korkein olomuoto.
Mikään ei liity mihinkään, kaikki poikkeavat toisistaan.
Harmaa on vain harmaa, ei ole toisella kynällä piirrettyä harmaata.
Se on jokin muu, väri. Hetki
09.12.2004Kauniin surullinen runo. Sai minut lukemaan useampaan kertaan. >Arvostelija: Shineblade29.12.2006 |
|
Kopio 
