Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot
Näin untaNäin unta, missä
tukehduin vereeni
Ammeeni oli sitä
äärimmilleen,
keuhkot
kahmaisivat osansa
kädet
valuivat reunoilla
Kukaan ei nähnyt
eikä kuullut
korvat nauroivat
ennen kuin upposivat>
23.03.2013
Hölmö tyttöHölmö tyttö
on tästä kävellyt,
ilman kenkiä.
Palelluttanut itsensä,
mokoma raukka.
Viisi kertaa
on hän tasajalkaa
yrittänyt hypätä
Opettakaa hänet,
tehkää aikuiseksi.
Ennen kuin hän
turmelee tulevaisuutensa.
Ei ole tilaa
täydessä maailmassa,
tällä jänöpupulle.>
19.03.2013
Pahansisuinen
tarttuu kaikkeen,
ettei putoaisi
kylmään hankeen.
Onnella
ei ole painovoimaa.>
19.03.2013Hyvin ajateltu! >Arvostelija: Cee19.03.2013 Heikko hetkiLiikaa epätoivoa,
liikaa yksinäisyyttä,
liikaa väsymystä.
En enää tiedä missä olen,
miksi olen, tai kuka olen.
Haluan tarrata johonkin vanhaan,
tai mihin tahansa tulevaan.
Että pääsisin tämän hetken ohi,
tämä kaikkein synkimmän.
Ilman mitään syytä,on vaikea hengittää
rintaa puristaa, huimaa ja oksettaa.
Aika ei kulje, vaan antaa kitua
ilman yhtäkään kyyneltä.>
18.01.2013
Mistä haluan pois?Haluan karata,
vaan en tiedä minne.
En halua kauas, en lähelle.
En halua olla täällä,
en olla osana minua.
Olen niin turha:
niin synkkä, niin heikko.
Vaadin jotain muuta,
vaan en jaksa tavoitella.
En tahdo olla tässä talossa,
sen seinät eivät suojaa.
Se lukitsee, se kahlitsee.
Kuljen kuin kettu etsien pakoa.
En tahdo kuulla tätä musiikkia,
vaan en voi sitä hiljentää.
En voi vain paeta elämää...
vai voinko?
En voi kysyä,
en uskolla kysyä.
En halua ajatella.
Mistä haluan pois,
minne voisin mennä?>
18.01.2013
Arven tarina
Ei lainkaan aikaa,
ei mitään kerrottavaa
helppo on selittää
miksei tee mitä rakastaa
Nytkin on kiire,
kiireempi kuin kenties koskaan
silti muun lykkää, on pakko kirjoittaa
Nyt on tullut se hetki
kun sen tahdon avata
sen pienen hetken elämää
minkä sain mä kokea
Oli sukkahousut rikki
polvi ihan veressä
Ylpeyttä kai pelastin
nousemalla vedet silmissä
mutta nauraen (tottakai)
Silmilläni suhun päin
silti ensimmäiseksi suuntasin
Ja tajusin: et näe mua, vaikka olen polvillani
Elämä siis jatkuu, yksi arpi matkassani
>
13.11.2012
MyöhemminVieläkään ei ole aika
kai huomaisin jos olisi
Ruumistani kylmää,
taas pelkään
Tällä kertaa en taistele vastaan
Pelko jääkööt
en ole vielä valmis
Kohtaan möröt myöhemmin>
En tiedä enää pitäisikö runoja pistää tänne voi blogiin, tämä nyt sitten molemmissa vaikka pistäisin mieluummin vain toiseen
19.06.2012
OppimatonPitääkö ihmisen oikeasti oppia
oppia elämään ja ymmärtämään
oppia vain olemaan oikealla lailla
tai edes löytämään tärkeimpänsä
Eikö riitä se puiden havina
lintujen laulu aamuyöstä
ja täydellinen onni
ehkä neljä kertaa vuodessa
Sellainen onni
joka irroittaa jalat maasta
ja saa sydämen nauramaan
vaikka sitä ei näkisi naamasta
Voiko olla viisas
vaikkei olisikaan oppinut
oppinut mitään
edes itsestään>
08.06.2012Niin. Viisauttahan sekin ettei pidä mitään itsestäänselvyytenä. Pidin kovasti! >Arvostelija: Sumupilvi16.07.2012
tärkeästä hetkestä
joka muuttin elämän
En uskaltanut kuitenkaan
käsitellä sitä vieläkään
mikä kiire minulla olisi
Kesäloman verran aikaa
käsittää mitä tapahtui
sopeuta uuteen
Ehdinkö sitä edes käyttää
tahdonko tätä kuitenkaan
olenko valmis>
08.06.2012
Liian aikaisin ikäväSanomme että matka ei voi erottaa
ei se saa, emme tahdo menettää
mutta oliko tämä niin ainutlaatuista
että saisimme tämän pysymään
eikä aikaisemmat tapaukset
toistuisi meissä
"Minun on nyt jo ikävä"
näin lausuin kerran räpytellen silmiä
luulin sanoneeni jotain viisasta
vaan ei lasta kuulu uskoa
olin liian pieni puhumaan heille ikävästä
ja aikaa kulunut liian vähän muutoksesta
mutta hyvästit tunsin jo silloin
ikävöin kun tunsin, että menetin
eikö ikävä olekkin sitä
kun vielä muistaa mikä oli hyvin
ja pelkää että huomenna on huonommin
tuhannet lupaukset voivatko pelastaa
jos tulen taas sen kaiken kokemaan
voiko eroa tätä mitenkään estää
vaikka tosiystävyyden pitäisi kestää
tällä kertaa ikävöin jo ennen eroa
miten kestän huomisen
kun erostamme tulee totta
ystäväni, ystäväni
miksi sinun täytyy mennä?>
01.06.2012
Ehkä nämä ovat hyvästitmuut jo päästävät irti huomaamattansa
minä en tahtoisi luopua jostain rakkaasta
vaikka ongelmia on ja työ jo puuduttaa
turvaudun vanhaan koska sitä piti onnenaan
kolme upeaa vuotta ei minulta unohdu
surut ja ahdistus unohtuvat kyllä
aika kuultaa muistot, toivon ainakin niin
(ehkä luokkakoukous toisi meidät yhteen taas)
eri polut silti kuljettaa aina vain kaemmas
sitä kukaan ei kai pysty kieltämään
vuosien päästä ei ole yhteistä sidettä
nyt meillä on vielä tämä yhteisö
uskallanko kurkottaa tuntemattomaan
tämän onnen jälkeen joka vielä hymyilyttää
vapauttavaa on olla taas tuntematon
mutta huoleni onkin muut tuntemattomat
onko heistä ketään sellainen
mitä te olitte... vielä olette
>
29.05.2012Et puhu mutta sinut
pitäisi vaikuttaa puhumalla
Sinä et paljoa vitsaile
mutta minun täytyisi olla hauska
Jaksanko nähdä vaivaa
ja uskaltaa
Sellaisen vuoksi
joka ei tahdo tulla saavutetuksi>
taas päädyin tänne ja blogiini vaikka olisi muitakin hommia ollut...
28.05.2012Hankala tilanne, musta tuntuu että sun pitää muuttaa taktiikkaa ;)! Koskettava on tämä runosi, sillä varmaan moni käy tai on käynyt näitä "keskusteluja" :)! >Arvostelija: ilmakitaristi29.05.2012 Tietyllä tavalla tinkimätönMaailmassa varmati
on monta sinun kaltaista
vaan enpä aio etsiä heitä
Kauneimmat ja rumimmat
elämässä aina hoippuvat
tahdon vain turvaa
ja maata, kukkapenkkimultaa
Talo ja puutarha
on siinä minun unelma
tavallinen mies ja pari lasta
Mene sinä ja rikastu
hanki palkintovaimosi
en häntä tule näkemään
tuskin kuitenkaan
Mennään eri teitä
niinkuin pitääkin
mutkat tahdon suoristaa,
Mikko Koivun pakastaa
kaikkea ei voi saada kuitenkaan
rakkaudesta en silti ala tinkaamaan
enkä sinua tule rukoilemaan
tulevaisuuteni on siellä
missä minä tulen olemaan
>
Aikani saattaa mennä vähän muualle kun runoihin (blogista näkee syyn), mutta juuri nyt kevätaikaan tulee oikea runofiilis
26.05.2012
Tällä kertaa olen hävinnytHieno kokemus tai ajanhaaskausta
en tiedä enää mitä tämä on
kolme vuotta nuoren elämää
on niin kovin pitkä aika
ja vielä pidempi se on, ilman tulosta
kun on tavoitellut jotain
mitä ei saa viedä mukana
Minä pyydän niin paljon
minä toivon niin kovasti
unelmoin turhia
odotan nätisti
Mutta ilman voittajaa
ei jaeta palkintoja
ja yksin ikuisesti saan
hävijänä odottaa
et tule hakemaan
etkä ole se oikea
pitää vain hyväksyä
näin ei kuulu pelata>
25.05.2012
JohdatusEn uskonut kohtaloon
enkä vieläkään usko
silti tuntui johdatukselta
kun paikkasi oli siinä
todennäköisyyksistä huolimatta
johdatuksesta välittämättä
olin hiljaa enkä yrittänyt mitään
muuta tietenkään
kuin syödä salaattini
välittämättä silmistäsi
näin hukkasin viimeisen yrityksen
viimeisen johdatuksen
kohtalon käden viittauksen
omaan heikkouteeni
toimia spontaanimmin
ilman suunnitelmaa>
24.05.2012
Saako vierasta ihmistä halataMusiikki tuo muistot pintaan,
vaikka olisikin väärässä paikassa
ihmiset katsovat liian pitkään
eikä minulla ole hätää missään
itkuni tuntuisi epäreilulta
terveenä sairaalassa
Ei minun ole edes enää ikävä
minun olisi jo kuulunut tottua
siihen ettet enää osaa katsoa
kuin kauas toiseen aikaan
lääkkeiden ja taudin turruttamana
Mutta tänä päivänä, tämä musiikki
tuntuu vain niin kohtuuttomalta
katson ihmisiä ja näen tulevaisuuteni
ehkä minullekkin on paikka
joskus täällä ja minuakin puhutellaan
tottuneesti vain "vanhukseksi"
Pakko hymyillä, vaikka silmät kiiltää
sinun vuoksesi hymyilen
vaikket hymyilekkään takaisin
Ja kun näen nurkassa
toisen tekevän samoin
tuntuu vielä pahemmalta>
19.05.2012
PikkukiviäKaksi kiveä
vierii alas mäkeä
ainut suunta vie alas
töyssyjen kautta
on jatkettava
ei sovi pelätä puroja
jos tahtoo rannalla hioutua
kiihtyvyys
-se on kivien valttikortti
kerran aloitettua matkaa
puolustaa ajan mittaan
yhä sisukkaammin
ja vaikka ranta olisi kaukana
on aina jotain mihin keskittyä
matka tuo elämään sisältöä
vaan yllättäen jos vierii
sinne vuoren kiellekkeelle
kotkan pesän juurelle
siitä voi hätääntyä
mutta nähdä lopulta:
kielekkeeseensä voi kiintyä suuremmin
kuin muottiin rantakivien
>
20.04.2012Kumpa osaisin valehdellatyttö teeskentelee taas,
annetaan anteeksi
kyllä hän katuu,
muuttuu häpeileväksi
ei valheet paina,
sen näkee kasvoilta
rehellisyys repii,
esittää ei voi
itselleen totuutta
peiliin katsoessani näin
että meillä on yhteistä
suutun hänestä
koska hän kantaa
paremmin vikani
hän peittää kaiken
luovasti valheilla
minä puhun vasta
kun pohjaa kosketan
>
17.04.2012Valheella on lyhyet jäljet...joka tapauksessa hieno runo tämä. >Arvostelija: Adalmiinanhelmi30.04.2012 Auttavat täditPikkutyttö luulee
että tädit häntä vihaa
kun löytävät hänestä
niin kovin monta vikaa
Vanhemmiten tajuaa,
tädit vain yhtä asiaa korjaa:
kai kasvatusvirheen takia
tyttö usein pysyy hiljaa
Ujoushan on jotain
mikä aina pitää voittaa,
vaikka vanhemmat ovat ne
jotka lapset nuo pilaa
Onneksi on niitä,
auttavia tätejä
aina kertromassa lapselle:
"muista olla reippaampi">
14.04.2012Onneksi on tosiaan tätejä,jotka auttavat... >Arvostelija: Adalmiinanhelmi12.05.2012 UntaRintakehäsi kohoili hurjasti
kun painauduin lähemmäs,
jotta näkisin varmasti
mitä pidät sä kädessäs.
Puhuit kovin varmasti,
hellyyttävän harkitusti.
Minulta sanat vain tippuivat suusta,
kun katsoin sinuun hölmösti
ja sinä teit minut kumman heikoksi.
Silti tuntui se unelmalta, koska niin
-olihan se unta>
11.04.2012
| 0| 20 | 40 | 60 |
|
Rinkeli 
