Lajittele runot aakkosjärjestykseen Näytä ilman arvosteluja Näytä vain otsikot
ikävöin sinuaJoskus
minä mietin
yhä
vieläkin sinua
vaikka ne sanat
jäivät sinulta kuulematta
joskus
kaipasin sinua
tietämättä
onko minulla
oikeastaan
edes lupaakaan siihen
joskus minä
kaipasin sinua
ei
mistään takaisin
saamatta edes kunnon
otettakaan tästä kaikesta
vaikka minä
en ehkä ikinä saa
edes
tietää sitä
että oletko sinä
ikinä kaivannut minua?>
18.04.2013olen helposti sitä mieltä että tunteet eivät ole koskaan yksipuolisia ja kuvitteellisia. - hieno runo kipeästä asiasta. >Arvostelija: aquarius20.04.2013 Kaunis herkkä kaipaus. Minä säilöin tuon tunteen syvälle sydämeeni. Tämä kosketti todella sisintäni. Kiitos! >Arvostelija: Pyrstötähti21.04.2013 tanssin kanssasi ainaKauan sitten
jokin meni pieleen
en
tiedä mikä
eikä kai
kukaan tiedä
että
mikä ja miksi
mistään
ei löydy sitä
yhtä
kunnollista
täysin
oikeaa vastausta
vihaan sinua
ja vihaan minua
ja kuitenkin
tanssin kanssasi aina
oi Jumalani
kertoisit miten
päästä eroon
tästä helvetin tanssistani!
jota minä
en ikinä halunnut
ja jota en
koskaan ole kunnolla jaksanut
ja kuitenkin
tanssin kanssasi aina
sillä ei tanssiin
ole olemassa taikasanoja >
11.04.2013
Ei sitä oikein olekaanSe istuu
muiden seurassa
hymyilee
juttelee ja on
mutta jotenkin
se on aivan sama
olisiko se
siinä vai jossakin muualla
jos joku
sen tuntee
se
unohdetaan
tahallaanko
vai huomaamatta
ehkä jo täysin
piintyneenä tapana
eikä niinkään
edes pahalla
ja jos joku
ei sitä tunne
niin
useimmat
eivät siihen
kai tahdokaan tutustua
ja jos se
haluaisi vain
jutella jollekin
edes yrittää kohteliaisuudesta
niin ketään
ei kiinnosta
vai missä
käytöstavat
kun sen päälle puhutaan aina?>
11.04.2013
kelle näistä puhuisi?Minä
luulin silloin
että se oli
jotenkin rankkaa
ja kai
se olikin
mitä
minä silloin menetin
nyt
tänään
vuosia
myöhemmin
minä
tajuan
etten minä
tiennyt silloin mitään
sillä se vei
vuosien mittaan
aina vain lisää
enkä minä tiedä
kelle näistä puhuisi>
03.04.2013Arjen kasvua ja ymmärrystä kauniisti ilmaisevalla, vahvasti hengittävällä runollasi - elämä on opetusta ja tiedon vajautta molempia yhtäaikaa loppuun asti - minulle runosi on erinomaisen hyvä >Arvostelija: Puuhevonen03.04.2013 Hieno runo, todella! >Arvostelija: pimju04.04.2013 Erittäin hyvä runo >Arvostelija: ollimolli04.04.2013 puhu ääneen, joku kuulee aina >Arvostelija: Rokkarinpimu05.04.2013 Puhuva hyvä runo >Arvostelija: anMali06.04.2013 Ei lupaa tunteaSiellä
ei ole mitään
vain
tyhjä kuori
ei
oikein ketään
pelkkää
näytelmää
kun ei
ole yksityisyyttä
on vain
mahdollisimman
pitkälle
vietyä täydellisyyttä
ei
kenenkään kehossa>
02.03.2013Tämä teos säväytti, upea >Arvostelija: Maneno03.03.2013 Hyvä runo, selkeä jaksotus. >Arvostelija: Bluest03.03.2013 Vaikuttavaa >Arvostelija: Millimenninkäinen03.03.2013 Mielenkiintoinen hyvä teos.. >Arvostelija: ollimolli11.03.2013 Tästä tulee mieleen paljaat, valkeat seinät. Kalseus. >Arvostelija: FridaMaria03.04.2013 Pidän tästä paljon, tuli mieleen tanssiva ballerina noin niin kuin vertauskuvallisesti. >Arvostelija: AlmareVane03.04.2013 Tarkkasilmaäistä, turhautuneiden tunteiden tuomaa hämmennystä runollasi, joka tuntuu kyselevän omaa elämäänsä, oikeuttaan saada lupausten täyttöä - koskettava ja puhutteleva on runosi >Arvostelija: Puuhevonen03.04.2013 surumielistä >Arvostelija: Rokkarinpimu07.04.2013 Ne seuraavat mukanaSe
seuraa mukana
sielu
ja miten
siitä pääsisi
eroon?
kun ei enää
jaksaisi tuntea
mitään
ja kun ei
enää tiedä onko se
sielu
mikä on rikki
vai minuus vai
mikä
mutta auttaisiko
sieluttomuus kuitenkin
kipuun
koska ehkä
silloin ei enää tuntisi mitään?>
21.02.2013Herkkää, hienoa tekstiä >Arvostelija: Maneno21.02.2013 Surullisen kaunista >Arvostelija: Millimenninkäinen23.02.2013 Runosi on puhuttelevan herkkä. Sielu tuntee ilon ja surun. >Arvostelija: Bluest25.02.2013 jaksaisi tuntea mitää.. niinpä toisinaan elämä on sielutonta vaik sielu oliskin.. >Arvostelija: ollimolli02.03.2013 Niin. Tähän onkin vaikea sanoa mitään viisasta, kun aihe on ylen herkkä. Ylen arka, ja kuin verta vuotava. Sielu on ihmisen paras osa, minusta. Juuri siksi, että ilman on kylmää. Juuri siksi, että se pitää hengissä tuntemalla, vaikka sitten sattumalla. Kivun tarkoitus on opettaa ja ohjata meitä, luin jostain kerran. Ja se lohdutti minua paljon. >Arvostelija: FridaMaria03.04.2013 Wau. Sinulla on taitoa kirjoittaa. Luin pari runoasi, mutta tämä puhutteli ehkä eniten. Kirjoitat vähän erilailla kuin mitä olen tyypillisesti lukenut, mutta ehkä juuri siksi iskit niin lujaa. Pidän hurrrjan paljon tavastasi kirjoittaa ja leikkiä sanoilla ja rakenteella. Ehdottomasti suosikeihin! >Arvostelija: trrrauma03.04.2013 Tarinoiden mukaan sieluton ihminen on kykenemätön tuntemaan, siksi myös hyvän ja pahan erottaminen on hänelle mahdotonta - epäinhimilliseltä tuntuu - runosi on taidokkaasti rakennettu, hyvin hengittävä ja lämmin, avoimet kysymykset ovat kasvun ja kehityksen ilmaisijoita, syvällisesti puhuttelet lukijaasi >Arvostelija: Puuhevonen05.04.2013 Haikea,surullinen,mutta hyvä runo. >Arvostelija: Adalmiinanhelmi04.05.2013 Ei sitä todella voi selittääEi kai
oikeastaan
ole
olemassa
sanoja
tälle kaikelle
millään
kielellä
tai on
mutta ne ovat
liian vähän
tätä kuvaavia
kuin haamuja
todellisuuden tajunnasta
ei sitä
selitetä sanoin
se on
pakko kokea
jotta sitä
pystyisi ymmärtämään
ja joskus
minä mietin
miksi
juuri minun
piti
joutua ymmärtämään?>
20.02.2013hienosti kulkee sanoma teoksellasi.. >Arvostelija: ollimolli20.02.2013 Kuin hengästyneenä kulkisi kerronta, hyvä runo >Arvostelija: Anjuska20.02.2013 Hienoa tekstiä, loppu oli kuin syvä huokaus, pidin kovasti >Arvostelija: Maneno21.02.2013 loppuisitkun jo
viattomuudessakin
on
vain pelkkiä
kirosanoja
miten siitä kerrotaan
kiroilematta?
ja taas
tuntuu että
minä kuolen
tähän kipuun>
19.02.2013 Syvälle luotaava on kipeän katkera runosi.. >Arvostelija: ollimolli19.02.2013 Ahdistusta kerronnassa, hyvä runo >Arvostelija: Anjuska19.02.2013 Surullista... >Arvostelija: El Coyote19.02.2013 Upea, elämänmakuinen >Arvostelija: Maneno21.02.2013 Voiko rakkaus sattua?Ei se ollut
kenenkään syytä
ja on asioita
joille kukaan ei voi mitään
kyllä
minä sen käsitän
ainakin
järjen tasolla
ja varmasti
yritys oli kova
ja ehkä, niin kai
ei ihminen pysty täydelliseen
eikä voi
tuomita kun ei tiedä
ja tajuan kyllä kysyä:
olisinko itse ollut sen parempi?
ja kuitenkin
joskus minä mietin
entä minä
ja entä sinä?
entä me
sillä olimmehan me?
ja entä se
kaikki mitä ei tiedetä?
ja kuitenkin
kai lapsellisesti
minä haluaisin
vain jonkun jota syyttää
mutta ei
sellaista ole
on vain paljon
pieleen menneitä asioita
joille
kukaan ei vaan voi mitään >
16.02.2013Kaunis ja viisas huokaisu, tykkäsin paljon >Arvostelija: Maneno16.02.2013 Se on outoa elämässä kun joku asia menee pieleen niin olisiko se voinut mennä vieläkin pahemmin. Sitä ei koskaan tiedä. >Arvostelija: war16.02.2013 kaunis viisas runo :) >Arvostelija: Amanbert16.02.2013 täynnä viisautta, kaunista tekstiä, haurasta. pidän >Arvostelija: pimju16.02.2013 voi sattua voi tukahduttaa.. voi myös merkityksen järjen äänelle antaa.. pidän tästä >Arvostelija: ollimolli17.02.2013 Viisaita ajatuksia >Arvostelija: Millimenninkäinen23.02.2013 Varsinkin yöllä miettii, pohtii, kääntelee ja kääntelee asioita, "joille ei vaan voi mitään" kuten sanot. Hyvä runo, koskettaa syvältä. >Arvostelija: FridaMaria03.04.2013 Ruma sanaSe mikä ei
näy päällepäin
ja mitä
ei tiedetä
älä
sano sitä
vai etkö tiedä
että se on ruma sana?
ei
puhuta siitä
jätetään aihe
kokonaan huomiotta
leikitään ettei
sitä olekaan olemassa
vai etkö tiedä
että se on ruma sana?
älä
kysele noin
en kaipaa
noita puheitasi
suoranaisia
harhaluuloja aiheestasi
vai etkö tiedä
että se on ruma sana?
ja kuitenkin
kuitenkin niin
minä
haluaisin puhua
siitä
jollekin jollekin vaan
jos joku osaisi
jos joku ymmärtäisi
ja tietäisi
miten puhutaan
ilman että se on
vain pelkkä ruma sana>
15.02.2013Mielenkiintoinen runo, hyvä >Arvostelija: Neito6815.02.2013 Joskus voi tuntua sille, että kauniit sanat ovat todella raskaan kiven alla >Arvostelija: epeli15.02.2013 Tässä teoksessasi oli kiehtovaa monipuolisuutta josta pidin kovasti >Arvostelija: Maneno17.02.2013 Ei enää niitä hetkiäSe ei
mene ohi
joka sekuntti
on yhtä kuin tuhat vuotta
ja minä
en jaksa enää
yhtäkään
sellaista vuosituhatta
kun edes
aika ei vanhene
ja ihan
niin yhtäkkiä
kuin
alkoikin
saan ajan
saan itseni
molemmat takaisin
takaraivossa
sekä helpotus
että
seuraavan kerran pelko
minä en tahdo enää tuhattaa vuotta>
07.02.2013KuitenkinHymyily
hyväuskoiselta
joka
luulee
elämän
olevan hyvä
ja kutakuinkin
aina suhteellisen normaali
nauran
tahtomattani sisäisesti
elämäkö olisi
muka kaunista?
ja kuitenkin
niin kuitenkin
se on ainoa
lapsuuskuva
jossa
minä olen
jostakin
syystä kaunis>
06.02.2013Sisäinen nauru on parantavaa (myös) uskoisin. Positiivinen ja oivaltava on runosi *Kiitos >Arvostelija: Alppivuokko06.02.2013 Luin runojasi, kaikissa kuuluu riipaiseva äänesi. Kirjoitat kipeistäkin asioista - tunteista - taidolla ja - niin; riipaisevasti! Elämästä voisi puhua vaikka kuinka kauan, se kun on ristiriitainen, ja kaunis sekä ruma! Ja paljon muuta. Joku lääkäri sanoi minulle kerran; "päästä lähtee kaikki". Aika karrikoiden sanottu, mutta totuuden siemen tuossa on. >Arvostelija: FridaMaria13.02.2013 joskusjoskus
minä mietin
että
jos en osaa
enää
edes itkeä
niin olenko
jo kuollut tähän
ja kuitenkin
miksi minä sitten pelkään?>
11.01.2013Hyvää päättelyä ja analysointia. On aikoja jolloin itku ei vain tule. Pelko on hyvää silloin, kun se on meitä suojelevaa. Hallitessaan se päinvastoin lukitsee toimintakyvyn ja siksi sen syyt olisi hyvä tunnistaa. *kiitos >Arvostelija: Alppivuokko16.01.2013 Mä en osaa analysoida, mutta osaan sanoa että osasin samaistua tähän runoon ja että pidin tästä. Helvetin paljon. >Arvostelija: joutsen06.02.2013 Kaunista >Arvostelija: Millimenninkäinen12.02.2013 Sykähdyttävä runo, hieno >Arvostelija: Maneno17.02.2013 Luuserit?Minusta
tai meistä
kaikista
olemattomista
luusereistako?
ei
ikinä ollut
eikä tullut
sitä mitä haluttiin
vaikka
se ehkä kiellettiin
näytettiin
vain maailmalle
hyvää
naamaa
ja kahvipöydässä
halutti
alkaa itkemään
tai
nauraa
vaihtoehtoisesti
hysteerisenä
ei minä
en ole unohtanut
joten ei
tarvitse muistuttaa
muistan
minä kyllä muutenkin>
04.01.2013Tämän luuserin allekirjoitus tälle runolle :-7 >Arvostelija: Vainsanatovat04.01.2013 Heitän kanssa puumerkkini edellistä lainaten :p Osuvasti kirjoitettu taasen..! :) >Arvostelija: WingsOfDeath04.01.2013 tiukkaa matskuu :) >Arvostelija: ollimolli04.01.2013 Asenteiltaan vahva ja tunteissaan tuskainen runosi puhuttelee minua rivivälien puheillaan, yleisellä muistutuksellaan, auttaa katsomaan erikseen yksilöön ja laajasti yhteeisöön, niiden perustarpeisiin sekä mahdollisuuteen nostaa molempien voimavarat iloksi ja hyödyksi molemmille - onnituneen kevyt ja kokonaisuutena eheä on minulle taidokas runosi >Arvostelija: Puuhevonen04.01.2013 meni ihon alle >Arvostelija: Rokkarinpimu04.01.2013 Runosi luuserista on puhutteleva. >Arvostelija: Bluest10.01.2013 JosJos vielä
yllättäen
minä saisinkin
uuden mahdollisuuden
uskaltaisinko
tarttua siihen?
vai olisiko se
liian iso häpeä
näyttää
maailmalle
että kyllä
vieläkin sattuu
kun minä en
ikinä voi kelvata
uskaltaisinko
minä tarttua siihen
kipuun mitä olen
yrittänyt turruttaa
vuosia
itsestäni
itseltäni
kaiken
tämän jälkeen
toipuisinko
siitä jos saisin sen
minkä
mahdollisuudenkin menetin?
ja kuitenkin joskus
minä mietin mitä jos vain ikinä vielä? >
03.01.2013Koskettava runo. >Arvostelija: Kuurankukka03.01.2013 Usko itseen kulkee kaiken edellä, positiivisen ajattelun ja toiveiden kaihoisa kulku on kaunis ja ilmava runosi >Arvostelija: Puuhevonen03.01.2013 herkkää epäröintiä >Arvostelija: Rokkarinpimu03.01.2013 Koskettava ja kovin empivä runo.. Helppo samaistua. Olenko rakkauden arvoinen, osaanko rakastaa muita, kun itseni kanssakin on niin kovin vaikeaa..? Kiitos tästä ajatuksia herättävästä tekstistä :) >Arvostelija: WingsOfDeath04.01.2013 Arvokkuuteni kuolemaJäänkö olemattomaan
kieppumaan itsekseni ikiajoiksi?
minua pelottaa
niin kauhean paljon
ja voi miten minä
haluan pois tästä!
Saanko
ikinä lupaa
unohtaa
arvokkuuteni kuolemaa?
ja voi miten minä
haluan pois tästä!
tulenko ikinä
löytämään olemattoman olennaisen?>
29.11.2012 Syvällisen herkkää pohdintaa hieno runo >Arvostelija: Safira03.01.2013 Tapahtunutta ei voi unohtaa vaikka kuinka koittaa, siitä viisastuneena matkaa eteenpäin. Hyvä runo. >Arvostelija: Vainsanatovat03.01.2013 Koskettavaa pohdintaa. >Arvostelija: Kuurankukka04.01.2013 KiitosTuntuu
pahalta kaivata jotakin
mitä en voi
uskoa saavani
itselleni
koskaan ikinä
kuitenkin
kaiken
väsymykseni
ja pahan
oloni keskelläkin
minulla on
nyt hieman toivoa
kiitos sinulle
vaikka en edes tunne sinua>
21.08.2012koskettaa >Arvostelija: Rokkarinpimu22.08.2012 Kaunista! :) >Arvostelija: WingsOfDeath23.08.2012 Tästä tulee mieleeni, miten voimakasta voi olla tuli vaikka ei olisi toista nähnytkään. Tai jos nähnyt, niin vain pintapuolisesta - kuitenkin niin, että toinen on pystynyt antamaan jotain hyvin tärkeää. Hieno runo taas Sinulta. >Arvostelija: FridaMaria29.09.2012 herkän kaunista >Arvostelija: kaisa-6603.01.2013 vilpitön tunne :) hyvä >Arvostelija: ollimolli03.01.2013 HäpeäOn
olemassa
vain
naamioutuja totuuksia
Peitetyt
kasvot ja
missään
nimessä minä en
saa
itkeä nyt
niin kovin
epätoivoinen yritys
katsoa
sinua silmiin
kun kaikkein
paljaimmillaan
joutuu
nöyryyttämään itsensä
liian
paljon häpeää
kun joutuu
avautumaan
ja minä
toivon ettemme me
tapaa enää ikinä>
02.07.2012Ahdistusta ja surua.Hyvä runo. >Arvostelija: Adalmiinanhelmi07.07.2012 Toden ja epätoden raja häilyy, kun ihminen sitoutuu tunteillaan, on hän alaston ja suojaton - miten helposti toisten teot antavat itselle häpeän tuntoa, pettymystä ja hämmennystä kaiken rajoista ja oikeuden tunnon puutteesta - on kuitenkin tultava aina toimeen itsensä ja valintojensa kanssa - tuskaista ja elämänmakuista on taidokkaan ja hyvin liikkuvan runosi kerronta >Arvostelija: Puuhevonen17.07.2012 ONNEA ONNEA ONNEA synttärisi johdosta! (piti äskeisessä palautteessa onnitella) >Arvostelija: FridaMaria24.07.2012 Kipeä syliMinun
nimeni on tämä
ja minulla
ei ole lupaa
muuhun
ei
ainakaan vielä
ei ole
olemassa
armahdusta
on vain kipu
joka tulee mukaan
silloin kun
kantaa itsessään
sylissään
vain vihattua
minuuden osaa
jolle ei osaa
edes laulaa kuolemaa>
20.04.2012Vahvaa itsetutkiskelua tunteikkaalla ja kaipaavalla runollasi, sanainen liike kevyttä ja hyvin hengittävää - kokonaisuus toimiva ja puhutteleva >Arvostelija: Puuhevonen20.04.2012 Koskettavan kipeää. >Arvostelija: Kuurankukka20.04.2012 Luin runojasi - olen sanaton. Mutta tämä runo kosketti erityisen paljon, siispä tähän puumerkkini. Tuskaisaa itsensä / kipunsa tutkiskelua tämä. Tuttua, ja vahvaa, se on niin, että herkkä ihminen kokee kaiken voimakkaammin kuin muut. Joskus tuntuu; en kestä! Mutta toisinaan taas ajattelee, mitä elämäni olisi ilman näitä voimakkaita värejä, vahvoja elämyksiä... >Arvostelija: FridaMaria24.07.2012 Riipaisevan koskettavaa ja lohdutonta. >Arvostelija: Adalmiinanhelmi17.08.2012 sydänallassa ripasee.. teoksesi >Arvostelija: ollimolli19.02.2013 Lupaa unohtaaHerään
pitkästä aikaa
myöntämään
itselleni että minulla
on yhä
vieläkin ikävä
vaikka jo
kauan sitten
tiesin
mahdottomaksi
kuolleeksi
sielustani rikki revityksi
elämäni
menetetyksi palaseksi
jota
elvytin vuosia
kunnes
julistettiin kuolleeksi
miksi en voi
vihdoinkin saada
vain
lupaa unohtaa
ja lakata
kantamasta
tätä kaikkea
vieläkin sylissäni?
Ja silti
kaikkien näiden
vuosien jälkeen
se on onneksi erilaista
enää en tunne
kuolevani tuskaan
niinkuin
luulin kauan
kaipaan
erilaisella surulla
ja kaikki
mitä olen tehnyt
tai jättänyt
tekemättä sen jälkeen
on ollut yhtä
virhettä virheen perään
miten elvytän sieluni?>
11.04.2012Vuosien jälkeen sielusi on erinlainen hyvässä ja pahassa, miksi se pitäisi elvyttää? Pyyhkiä muistot pois? Tätä jäin miettimään. Hyvä runo jokatapauksessa :) >Arvostelija: Vainsanatovat11.04.2012 Syvien vesien pulputusta herkkää pohdintaa tekemistään virheistä joita kaikki tehdään oppi ja ikä kaikki >Arvostelija: Safira11.04.2012 surullista, haikeaa. tämä kosketti! >Arvostelija: sad-child11.04.2012 Vauhdilla etenee pettymyksen sanomaa kuljettava runosi, sanomastaan elämä ja katumus pilkistelee - valon ja toivon säteen kuitenkin selvästi näen - muutoksen pohdintaako lienee -tyylikkään energinen kokonaisuus >Arvostelija: Puuhevonen11.04.2012 Kaunis runo. Kuvaa hyvin syvällä sisällä tapahtuvaa tunnemyrskyä. Pystyin eläytymään tähän täysin, varmasti jokaiselle tuttua. Kyllä se sielu siitä vielä elpyy, usko pois! >Arvostelija: *Siivetön Enkeli*11.04.2012 Koskettava runo. >Arvostelija: Kuurankukka12.04.2012 oih :-( >Arvostelija: kaisa-6603.01.2013 | 0| 20 |