Lajittele runot aakkosjärjestykseen Näytä ilman arvosteluja Näytä vain otsikot
IloJoskus pienikin rakkaudenmurunen
ystävältä jota ajattelet paljon
vaikka et häntä näkisikään
saattaa sykähdyttää
ilo kirpaisee vatsaa
posket punehtuvat
joku kiskoo langoista
nostaen suupielet virneeseen
melkein kuin olisi rakastunut.
Mutta niinkuin ystävään voi rakastua.
Kiitos pupuseni, piristit yötäni.>
Sinne Tampereelle,kultaiselle ystävälle! 11.02.2013
Luopumisesta taasMeille annettiin kaksi yhteistä vuotta.
Nyt katson taaksepäin ja näen sinut
uudella tavalla.
Hetkiä jolloin olit vahvasti läsnä,
nousee mieleeni.
En voi olla yksin,
sekuntiakaan,
etkö kuule kuinka huudan?
Ohi lyllertävä siili
olisi herkkua,
ja kissasi myös,
mitä,
enkö saakaan ruokaa?
Kuinka kehtaat olla
antamatta minulle makkaraa?
Suu korvissa lähden lenkille,
talvivaatteissani olen liikuttavan hassu.
Pipossa tupsu keinuu,
kun vilistän ovelle,
ja te hymyilette salaa
käden takana.
Yksikään koira ei saa osua reitilleni.
jos osuu,
persuskarvat ovat vaarassa.
Tanssin kanssasi kun aamuvoimistelet,
saan sinut kikattamaan tämän vuoksi.
Ryömin vällysi alle
parun portin takana mustasukkaisena
kun te rakastatte toisianne vuoteessa
ja lorautan lätäkön lattialle.
Käperryn syliisi
ja luon sinuun kauniin,
uskollisen katseen.
Viimeisenä iltana
vaikkakin riutuneena,uupuneena,
jaksan vielä kirmailla,
turvassa koirapuistossa.
Kun olen saanut aamulla
sen nukuttavan piikin,
ennen lopullista,
vielä pakotan luomeni auki,
kun hoitaja tulee huoneeseen.
Ja lopulta saavutan autuaan rauhan.
Muista ettet itke kun pitelet tuhkaani sylissä.
Ei minun persoonani
noin pieneen purkkiin mahdu.
Nyt jahtaan kissaenkeleitä
taivaan sinessä.>
Rakas,pieni sekopäinen Pimu on mennyt sisarensa pippurin luokse. ikuisella lämmöllä muistaen. suru on yhä suuri. Pimu 1.9.2001-14.6.2012 21.07.2012minulle tuli kyyneleet silmiin tätä lukiessa, osaat samaistua todella hyvin koiranelämään. >Arvostelija: Axu21.07.2012 Otan osaa :( Pimu oli kaunis koira <3 >Arvostelija: Morticia8506.08.2012 No Name for this idiot poemMinä olen taas ollut paha.
Olen likainen.
Ja vain siksi etten osannut pysyä erossa viinasta.
Ja sekö on sitten tärkeämpää
että on raitis
ja se on ihan sama
vaikka olisi täydellinen
absolutisti
sieluton
munapää
Minä haluaisin joskus nauttia
illasta baarissa
ilman
ikuista
SYYLLISYYTTÄ!!!!!!!!!!>
Huoh. 13.06.2012Ruunosi joka kertoo niin tarkoin tästä ylen huolehtimaan pyrkivästä yhteiskunnasta - ikäänkuin kukaan meistä ei itse voisi tietää tai ymmärtää mikä on hyväksi omalle itselle - ikäänkuin me ihmiset olisimme unohtaneet tärkeän tosiseikan mille me emme milloinkaan tule voimaan yhtään mitään.... teemmepä niin tai teemmepä näin tai olemme tekemättä - elämän on tarkoitus päättyä kuolemaan... Millaisen polun kautta me sinne käymme - sen jokainen meistä määrittelee itse parhaansa mukaan... >Arvostelija: Kavaljeeri13.06.2012 Jeesustelu on ilmeisesti kohdallasi saanut vihdoin pisteen. Hyvin vahvaa yhteiskuntakritiikkiä ja odotusten täyttämistä on tässä runossasi. Viina on toki viisasten juoma, mutta eikö sitä joskus saisi vaikka vähän vetää överiksi, jos ei muutoin tee laittomuuksia tai hölmöile? Tässä on todella vahva ja hyvä ajatus! >Arvostelija: Dragongirl_8313.06.2012 :( >Arvostelija: Morticia8515.06.2012 Mikä on todellisuutta?Onnellisuus tarkoittaa toisille
mammonan valtaa.
Kauneus tarkoittaa toisille
muovinukke-kulttuuria.
Rauha tarkoittaa useimmille sitä
että sulkee silmänsä
ja työntää pumpulia korviin.
Voitto tarkoittaa monille
veristä miekkaa.
Ja rakkaus tarkoittaa
omista haluista kieltäytymistä
toisen tottelemista
toisen hallitsemista.>
Väsynyt ihmisiin jälleen. 15.05.2012kyynistä tekstiä pidin paljon >Arvostelija: seba15.05.2012 Niin... :( Surullista mutta totta... >Arvostelija: Morticia8524.05.2012 KiralleTuulessa leijun höyhenen lailla,
vaellan kaukana unien mailla.
Älä etsi minua sieltä johon nukahdin.
En ole poissa vaan vieressäs kuljen.
Näe minut tähtenä taivaan.
Revontulissa välkkyvät tassujeni jäljet
kun kiidän yllä avaruuden.
En kipua enää lainkaan tunne.
Sadepisarassa jälleen annan sinulle kostean suukon.
Kun pakkanen paukkuu
niin minä haukun.
Koivun oksassa häntäni huiskii.
Ja auringossa sinulle hymyilen.
Syyslehtien lailla vapaana kirmaan.
Kevään kukissa korvaasi kuiskaan:
Sua rakastan.
Olen päässyt rauhaan.>
Kira,rakastettu pehmeä susikoira,nukkui eilen pois pitkällisen sairastelun jälkeen. Lämmöllä muistaen ikuisesti. Olet rakas. 16.03.2012voimia antava suru runo, pidin paljon >Arvostelija: seba16.03.2012 Ihana runo. Koskettaa todella läheltä koska tasan kk sitten oma koirani lähti viimeiselle matkalle <3 >Arvostelija: cecilia8616.03.2012 haikean kaunis runo >Arvostelija: Fantzu17.03.2012 Voi miten surullista, tosi lämpimästi kirjoitit jäähyväiset uskolliselle ystävälle.. Voimia! >Arvostelija: Vainsanatovat17.03.2012 Kaunis <3 >Arvostelija: Morticia8518.03.2012 Rakastavasti surullinen. Melkein itkin. Todella kaunis runo :) >Arvostelija: Kumiankka12.04.2012 VaeltajaMeidät on tuomittu vaeltamaan,
kuoro vampyyreiden laulaa.
Jotain kelloa jossain
tuo lause kilauttaa.
Syvällä.
Niin,yön olennot meidät
on unohdettu,
legendoiksi muutettu,
ei kukaan tunnista ikuista surua,
elämän janoa...
Minut on tuomittu vaeltamaan.
Yritin löytää rauhaa,
mutta miksen sitä saa?
Väliin kahden tyhjyyden
kun sielu putoaa kieppumaan,
valtavaan noidankattilaan.
Hymyilen yölle.
En voi muutakaan.
Minut on tuomittu jatkamaan.>
Viime aikojen traagisuus sekoittuneena ikuiseen rakkauteeni vampyyreita kohtaan... 16.12.2011Minulla kellot kilkatti koko ajan kuin luin tätä. Onneksi olet tuomittu jatkamaan :) Aivan mahtava.. >Arvostelija: Vainsanatovat16.12.2011 Genressään mestarillista tunnelmointia. Hienosti kirjoitat. >Arvostelija: Vaalea ruusu21.12.2011 <3 >Arvostelija: Morticia8509.01.2012 kohtalokkuudessaan hieno pidin paljon >Arvostelija: seba17.05.2012 Järki vastaan TunneMitä meillä on yhteistä?
Kerro,kerro ihmeessä.
Sinun maailmaasi kuuluvat
materia,kasvojen säilyttäminen,
tunteettoman esittäminen,ylimielisyys,
ja epäusko minun kykyihini.
Minä koostun sirpaleista,
tanssien ja naurun
hämärtyneistä muistoista,
mustana kytevästä liekistä,
susien ulvontana sisimmässäni.
Olen niin pettynyt sinuun.
Sisälläni on kupla,
täynnä kyyneleitä
joita en enää saa itkettyä ulos.
En ainakaan sinun nähtesi.
Mikä meillä on yhteistä?
Minä yritän ymmärtää,
mutta miksi vain minulle
annettiin tunteet
tai pikemminkin lupa
niiden käyttöön.
Sen luvan olet itse kieltänyt itseltäsi.
Miksi vain sinulle annettiin äly,
järki,kyvyt ja taidot
tai pikemminkin
miksi minulle ei annettu mahdollisuutta
käyttää niitä?
Miten jaksan elää maailmassasi
jonka täyttää ulkokultaisuus,
ikuinen ajattelu siitä
mitä muut sanovat
itsensä kieltäminen.
Jos esitän jotain toista
rakastatko silloin minua?
Jos kiellän itseni
arvostatko silloin minua?
Sitä olen yrittänyt tehdä
jo kauan
sillä haluaisin
että rakastaisit minua
koska kaikesta huolimatta,
sinä jääkaappi,
minä rakastan sinua.>
Sain taas kuulla etten ole käytännön asioissa minkään arvoinen ja kuinka voisinkaan olla kun minulle ei anneta mahdollisuutta. 23.10.2011Voih... :( ei näin... >Arvostelija: Morticia8523.10.2011 Surullista.. runon lopetus sai hymyn mun kasvoille kaikesta huolimatta. hyvä runo. >Arvostelija: uninen runoilija23.10.2011 Ite olin samantapasessa tilanteessa yli vuoden. Mua kohdeltiin niinku oisin tyhmä, mutta alistuin siihen ja toivoin siten kelpaavani... Nyt tajuan, että ainut tyhmyys oli luopua itsestään ja tärkeistä asioistaan. Tsemppiä. Avaa sen silmät. Jos antaa itsensä kadota, sitä on hankala löytää enää koskaan. >Arvostelija: Boosha24.10.2011 Se kevät ei unohduAika on käsite jota ei ole olemassa.
Uudelleen ja uudelleen
palaan samaan huoneeseen
jossa tunsin viimeiset hengenvetosi
tässä elämässä
oliko se äsken
vai onko siitä jo vuosia?
Kun katsahdan peiliin
näen kasvojeni muuttuneen
sulkeutuneemmiksi
ja silmäni
ikivanhoiksi.
En halua puhua sinusta.
En koskaan.
On kuin et olisi ollut olemassakaan.
Niin väitän.
En ole kertonut paljonkaan
tytöstä jonka kerran tunsin.
En tiedä olitko olemassa
sillä sitä ihmistä ei enää ole
jonka puseroa vasten
itkit viimeiset kyyneleesi
tässä todellisuudessa.
Jos joku kysyy sinusta,
hymyilen
ja vastaan:
-Ketä sinä tarkoitat?
Ja kun kuulin
vain joitakin päiviä sitten
keskustelun
viereisestä pöydästä
joka koski sinua
vaikka nuo jotka
niin viisaasti puhuivat sinusta
eivät tienneet sinusta mitään.
Nousin ja katosin
sillä en jaksa enää
olla siinä huoneessa
kuin sinä keväänä
kuusi vuotta sitten
en jaksa saada sitä puhelua
sinä aamuna
enkä jaksa saada
sitä kirjettä
joka tuli päivää myöhemmin
meidän laulumme sanat,
rakkaani.
Rakas ystäväni.
En saavu haudallesi.
Koskaan.
Ehkä sinulla ei ole hautaa?
Ehkä et ole kuollut?
En tiedä.>
Siitä on jo aikaa. 09.08.2011Oi, tämä koskettaa syvältä, kyyneliin saakka. Hieno runo! >Arvostelija: Mammuska19.08.2011 upea runo. >Arvostelija: uninen runoilija26.08.2011 niin surullinen :( >Arvostelija: Morticia8523.10.2011 Todella koskettava runo >Arvostelija: Yön tytär09.12.2011 Apua,olen riippuvainenTähän sitten tultu on.
Istun koneella tunnista toiseen.
En edes omallani.
Häiritsen jatkuvasti ystävä-parkaani
Naamakirja-
peliriippuvuuteni vuoksi.
Hetkinen.
Missä kohtaa pitäisi laittaa stoppi?
Ehkä sitten viimeistään
kun hanuristani kasvaa juuret tähän tuoliin.
Vai ennen kuin unohdan
että käsillä voi tehdä muutakin
kuin vain
naputtaa
naputtaa
naputtaa
naputtaa...>
Tai kun silmät muuttuvat tietokoneen näytön muotoisiksi.
Siis missä vika?
MULLA ON ELÄVIÄ YSTÄVIÄKIN! 31.07.2011ensimmäinen askel on otettu. se on kuulemma vaikein askel. mulla on vähän sama ongelma kuin sinulla. pidin runosta >Arvostelija: seba31.07.2011 Mullakin on riippuvuuksia... myös tämän kaltaisia. >Arvostelija: uninen runoilija24.10.2011 TähtiSiellä mihin matkasi vei
tuskaa ja kipua tunneta ei.
Tähti loistaa valoa pimeyteen
jäät lämpönä jokaisen sydämeen.>
Sirpalle,ystäväni äidille,joka nukkui pois 9.7.2011 nopeasti puhjenneen aivoaneurysman vuoksi. Lepää rauhassa. Tämän runon kirjoitin hautajaiskimppuun,hautajaiset olivat nyt perjantaina 29.7. Muistamme sinut iloisena ja sympaattisena ihmisenä, jolla oli mahtava huumorintaju... Ja niitä harvoja ihmisiä joilla on myös kunnon mustaa huumoria! :) 30.07.2011Ystäväni kuoli keväällä. Tällaisen runon haluaisin hänelle lukea, sanoa että kaikki on nyt hyvin. Hieno. Kiitos arvos >Arvostelija: kapinen susi30.07.2011 Todella kaunis. Todella koskettava. >Arvostelija: Vivacious29.08.2011 Perhosen uniOn salaisuuksia
jotka on kätkettävä ikuisesti sisäänsä.
Kun on saanut monta iskua
salaisuudet muuttuvat uniksi
enkä enää muista mitä oikeasti tapahtui.
Mutta jossain syvällä
perhosneito uinuu rauhallista untaan.
Säilytän sen siellä
mieleni kohdussa
ikuisesti.
Salaisuus jota en koskaan
kerro kenellekään.
En edes itselleni.>
Hyvää yötä salaisuudet. 28.07.2011Kaunis. >Arvostelija: Nissukka28.07.2011 Kaunista >Arvostelija: Yön tytär09.12.2011 Ihastuksesta huokaisen runosi äärellä. Niin kaunis ja taiteellinen kokonaisuus! Suosikkeihin tallennan. >Arvostelija: Vaalea ruusu21.12.2011 93 kukkaa ja vielä lisääVoiko suurempaa surua ollakaan
kuin menettää lapsensa
vihan maailmaan?
Voiko hirveämpää petosta ollakaan
kuin hyväkseen käyttää
viattomien olentojen unta
ja sitten tappaa..?
Voiko kauheampaa pahuutta ollakaan
kuin uskonnon vuoksi
elämän sammuttaa?
Ei sanoja sellaisia olekaan
joilla ymmärtää voisi
Pimeyden hirviöiden ahneutta...
...juoda pienokaisten verta...
Maailma on sairas,
sen tiesin aina
mutta miksi tuntuu
etten tajunnut
että tämä maailmanjärjestys
on
oikeasti
päättymässä...>
25.07.2011
Ihmettelenpä...Jos antaisi vain kätensä kirjoittaa
ilman että ajattelee,
minkälaisia sanoja syntyisi paperille?
En ole jaksanut kirjoittaa vuosiin,
olen kadottanut sen kipinän
joka auttoi minua muistamaan
minkä vuoksi elää.
Jos kadottaa itsensä
johonkin sumuiseen maailmaan
voiko kukaan muu
kuin itse itsensä pelastaa?
Entä sitten kun
Väsymyksen kalmankylmä koura
ei halua irrottaa otettaan?
Voisinpa painaa pääni
viininpunaiselle samettityynylle
ja vain nukahtaa,
sillä on niin monia jotka
arkkuuni haluavat lyödä lisää nauloja.
Mutta en voi nyt luovuttaa.
Haluaisin mutta joku pakottaa jatkamaan.
Toivon että joskus
herra Morfeus
antaa minulle lahjojaan...>
Voi kun olisikin sanottavaa... 23.07.2011Kun lähtee soitellen susijahtiin, niin voi joutua huutavaan hukkaan. >Arvostelija: epeli23.07.2011 Olen joskus antanut käteni vain kirjoittaa ja kirjoittaa..mutta en ole saanut mitään selvää paperille.. vain sotkuista ajatusta.. mutta taas toisaalta.. en ehkä ole osannut tulkita sitä..? Ehkä se on viisaampaa tekstiä kuin muut. :) >Arvostelija: Morticia8523.10.2011 Luonnollinen RakkausSuutele vatsaani kevyesti
kuin perhosen siiven värähdys.
Anna tunteidesi vyöryä valloillaan
kuin myrskyinen meri.
Anna naurusi helähtää
kuin putoava kastepisara.
Kiedo minut rakkauteesi
kuin hämähäkki verkkoonsa.
Jätä jälkesi sydämeeni
pehmeänä kuin tiikerin tassu.
Ole minulle puhdas
kuin tammikuun aamun hanki
ja hehkuva
kuin heinäkuinen hiekkaranta.
Anna Auringon soljua sisääni
kun rakastelet minua.
Näe Kuutamon ikuinen viisaus silmissäni
kun pidät minua sylissäsi.
Juokse kanssani pakoon
niitä jotka eivät ymmärrä.
Juoskaamme kuin kaksi sutta
lumotussa metsässä.>
Naiselleni. 16.06.2011Mielettömän kauniisti pyydät olemaan Rakas! >Arvostelija: Paris16.06.2011 oih! ihana! :) >Arvostelija: Morticia8520.06.2011 Aivan loistavaa tunnelmointia :) Bravo, I say! >Arvostelija: Sanojensaattaja22.07.2011 Sanataidetta parhaimmillaan tässä. >Arvostelija: epeli23.07.2011 Rakkautta, todellakin, näin minäkin haluan! Kauniisti kirjoitettu. Tästä jää huumaantunut olotila. >Arvostelija: kapinen susi30.07.2011 Hieno tunnelma tässä!:) >Arvostelija: feeltheuniverse31.07.2011 oih... :) >Arvostelija: Morticia8523.10.2011 YölintuKesä on tullut taas.
Vuodenajat jaksavat kulkea omaa rataansa.
Jaksaisinpa minäkin.
Välillä peilissä on joku joka hymyilee.
Onko se toivoa?
Kesällä kaikki vapautuvat.
Niin minäkin.
Ehkä.
Mutta huolimatta rakkaudestani aurinkoon,
pysyttelen varjossa.
Kuuntelen yölintujen laulua.
Tunnen tuomien tuoksua.
Öisin uskallan nauttia kesästä...
Vaikka olenkin kadonnut tuulien mukaan.
Kauan sitten.
Ruumiissani asuu joku muu.
Kukako?
En tiedä.
Silti...
Tunnen hiljaista iloa.
>
Lääkehuuruinen hymy kohti kesää. 03.06.2011Samat toimet ja tunteet lukijalla ilman huuruja ja vieraita ruumiita. >Arvostelija: vesilintu03.06.2011 Hauras, kaunis runo. >Arvostelija: miaumai14.06.2011 Koskettava runo >Arvostelija: uninen runoilija07.07.2011 Kun puiden lehdet alkavat käpristyä, on sanottava, että kesä on mennyt taas, vaikka olikin oikea hellekesä. >Arvostelija: epeli23.07.2011 Muinaiselle lemmikilleHassu pieni otus
kaksisataa miljoonaa vuotta vanha
olit viihdyttävää seuraa
vaikka oikeasti et elänyt kolmeakaan viikkoa.
Ole vapaa
mieluummin jossain
missä vesi on puhtaampaa
kuin meidän kaupunkimme joki.>
Triopsillemme Jytkylle joka nukkui pois tänään. Ja vesiotukset haudataan aina jokeen. 30.05.2011vapauttava lempeä sanoitukselta on muistorunosi >Arvostelija: lehdetönpuu31.05.2011 Hieno kontrasti kyllä lajilla joka on ollut olemassa miljoonia vuosia ja sitten elää kerrallaan vaan niinkin lyhyen aikaa. Hyvä runo. :) >Arvostelija: miaumai14.06.2011 Ei se runon lähtökohta tarvitse aina olla senkään ihmeempi tapaus, kuin hassun vesiotuksen kuolema. Hyvän setin siitä saa! Erityisesti runon loppu oli ainakin omaan mieleeni :) >Arvostelija: Ahneman17.06.2011 Kaunis pieni muistoruno. >Arvostelija: Shierr in Flame17.07.2011 Hyvää matkaaNo,me emme olleet sydänystäviä.
Minä ikuinen rokkityttö
vailla vastuuta.
Sinä yritit pitää
hyvät tavat kunniassa
(vaikka olit toki uteliaskin).
Mutta muistan toki myös
kuinka aina jaksoit hymyillä
tervehtiä
vaihtaa kuulumisia.
Nyt vihdoinkin saat levätä rauhassa.
Enkä muistele sinua pahalla.>
Naapurilleni,jonka pitkäaikainen sairaus vei autuaammille maille. 12.04.2011<3 niinpä :)= >Arvostelija: Morticia8504.06.2011 Kaunis runo. Tunnelma haikea, onhan kyse jäähyväisistä. Pidän tästä runosta. ONNEA ONNEA ONNEA synttärisi johdosta. >Arvostelija: FridaMaria17.07.2011 Vanhoja totuuksiaMeitä pidetään niin salaperäisinä.
Me olemme naisia
eivätkä vuosituhannet ole meitä muokanneet.
Meidät kuvataan tyhminä ja heikkoina,
ja sitä me olemmekin.
Romantiikka
Äitiys
Heikkous
Tyhjäpäisyys.
Helppo nojautua tähän.
Ja varsinkin jos olet kaunis.
Useimmille miehille riittää
hiljainen
madonnamainen kauneus.
Mutta päässä
joka näyttää tyhjältä
saattaa liikkua aivan liikaa ajatuksia.
Kuka pitää huolta kenestä?
Urheat miehet naisista?
Vai armahtavaiset naiset miehistä?
Ja totuuden siemenestä löytyy:
Mikä helvetin armahtavaisuus?>
19.03.2011hienoa tekstiä, pidän hyvin paljon! >Arvostelija: loveaholic30.03.2011 Olen viimeaikoina pohtinut paljon naiseutta, ja tässä on paljon omia ajatuksiani. Pidän, annoit lopussa uutta näkökulmaa:). >Arvostelija: pienihiiritiikeri31.03.2011 Niinpä. Tasa-arvoinen. luonnollisesti vuorovaikutteinen suhde olisi ihanne. Harvinainen, oletan. >Arvostelija: vesilintu03.06.2011 Aivan mielettömän hyviä ideoita =) Jotenkin itselle vähän rikkinäinen teksti, mutta toisaalta se tässä taitaa kuulua asiaan. Jostain syystä jäi mieleen =) >Arvostelija: KorppiKartanonTyttö03.12.2011 Meidän maailmammeMiljoona eri maailmaa
kuin suureen kaleidoskooppiin hajoaa.
Ei kukaan voi sanoa milloinkaan
että olis vain yhtä ainoaa oikeaa.
Toisen silmillä kukaan ei näe.
Mutta jokainen voi toista taluttaa,
tehdä suojelusenkelin työtä
ilman että kertoo toiselle
mitä hänen on nähtävä.
Ja sitä sinä olet tehnytkin.
Olet enkeli.
Et edes ymmärrä kuinka sinua ihailen.
Toivon Suojelijoita sinunkin polullesi...>
Sinulle uskomaton rakas ihanainen joka jaksat vain jatkaa vaikka olisi kuinka pimeää. Ja hänelle joka elää omassa maailmassaan. Olkaa siunatut. 04.03.2011
TarpeetonDemoninen naarasenkeli
laulaa sinulle lankeamisesta,
kostosta tai kunniasta.
Viattomuudesta,
tai sen katoamisesta.
Mitä jos ihminen alkaa kuvitella
olevansa Jumala,
koska sanathan olivat hänen
niin ja sitten
kun joutsenlaulu
on laulettu
enkelin satakielen kurkusta,
enkelin jolla oli karisma
ja kunnia.
Ja sitten herra Jumala
ilmoittaa ettei
palveluksia tarvita.
Puhtaan valkea mekko
leimahtaa kärsimyksen liekkeihin,
järkyttynyt suru purkautuu
kyynelin verisin.
Langennut enkeli polvillaan
voitonseppele riistetty hiuksiltaan.
Jumala sai mitä halusi:
Lantin jos toisenkin tyynynaluseksi.
Hyvästi aika runouden,
hyvästi kosketus viattomuuden.
Hyvästi oopperan lumo.
Esirippu on laskeutunut.>
Eräälle mustakutriselle leidille vuosien taakse. 30.01.2011| 0| 20 | 40 | 60 | 80 |