rakkausrunot.com
Valikko

Valikko

monet-mun-kasvot

Julkaistu : 23 runoa
Tunnus luotu : 01.07.2009

Syntymäpäivä : 04.06.1990


Huonosti piirretty tyttö.

Ja minä olin sinulle
vain kävelyseuraa,
kun ulkona oli pimeää 
eikä ketään muuta

tylsinä päivinä. 

>

Elämä-aforismit (Uusin 26.06.2012)
Sadut, tarinat (Uusin 02.12.2010)
 
 
Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot

Paradoksi

Oi, miten minä pelkäsinkään
sen edessäni avautuvan puusillan
jotenkin vain murtuvan asekelteni alla,
joten valelin sen pinnat huolellisesti bensiinillä,
ja jätin tulitikut kaiteelle.
Juoksin pois.

Ettei se vain murtuisi askeleistani.
>

Joskus -tai siis usein- ihminen toimii hullusti. Hän luo sen mitä pelkää.

26.06.2012

Tutulta kuulostaa..Pidin tekstistä ja sen ulkoasusta.Hyvin toteutettu>
Arvostelija: Unlovable
17.07.2012

Taidokkaasti runosi ajatuksin piirtyy ihmisen kaksinainen ajattelu mahdollisuuden, oudon erilaisen valinnan edessä - niin monesti pilaamme omia mahdollisuuksia - viisaan oivaltava on runollisesti tyylikäs runosi>
Arvostelija: Puuhevonen
08.08.2012

Hieno. Ja niin totta.>
Arvostelija: Tupasvilla
28.08.2012

niin totta>
Arvostelija: Rokkarinpimu
05.09.2012

hieno, hyvin hieno runo, tykkään.>
Arvostelija: uninen runoilija
25.09.2012

hyvä :)>
Arvostelija: ollimolli
01.10.2012

Hienosti kuvattua tunnetta! :)>
Arvostelija: feeltheuniverse
11.10.2012

Pidän tästäkin kovasti.>
Arvostelija: pienihiiritiikeri
13.04.2013


Vapaita ovat vain lapset ja hullut

Minä haluaisin taas tuntea sen
pelottomuuden
ja vapauden;

ajaa pyörällä ilman käsiä alamäkeen

levittää kädet kuin siiviksi,
ja sulkea silmät

luottaa, että lopulta kaikki kuitenkin sujuu.

Minä haluan heittäytyä,
nauraa elämää
ja itkeä.
>

Tajunnanvirta allegoria. Joskus haluais pystyä irrottaan kädet siitä ohjaustangolta ja lopettaa sen helvetinmoisen kontrolloimisen tarpeen.

01.06.2011

upeasti kuvaat>
Arvostelija: Anjuska
01.06.2011

Vau.. Todella ihana. :)>
Arvostelija: Häkkilintu
12.06.2011

Hyvin tarttuvaa energiaa, voisin melkein tuntea tuulen hiuksissa alamäkeen mentäessä :) "nauraa elämää" on ihanasti sanottu>
Arvostelija: Ninj
14.06.2011

Ihanaa tunnelmaa, elävää
elämöintiä. Kauniit kuvat,
sanat. ^^>
Arvostelija: surukukkanen
19.06.2011

tuttu tunne.. hyvin runoiltu! mahtava runo!>
Arvostelija: Fantzu
15.08.2011

Niinpä!
Runosi on HYVÄ.
On hyvin, hyvin tärkeää elää (ainakin yrittää) tässä hetkessä, eihän meillä muuta olekaan!>
Arvostelija: FridaMaria
16.08.2011

AIVAN LOISTAVA!! =D>
Arvostelija: uninen runoilija
28.08.2011

aivan tajuttoman hyvä.
>
Arvostelija: timanttityttö
27.10.2011

Hullua ja kaunista <3>
Arvostelija: ÖidenKruunu
17.02.2012

ajaa pyörällä ilman käsiä alamäkeen - herätti helvetin vahvan ja mukavan mielikuvan!

Tänks tästä.>
Arvostelija: SiRsAkSeT
20.04.2012

mulla on just tällänen fiilis nyt. hieno runo !:)>
Arvostelija: Maari
26.06.2012

oi, aivan mahtava!>
Arvostelija: Ganove
15.07.2012

Todella kaunista, tässä on pääsee ajatukset vapauteen.>
Arvostelija: Sirutar
08.08.2012

tunnustan samaa hulluutta>
Arvostelija: Rokkarinpimu
25.09.2012

Niin tuttua, niin tuttua...Hyvä runo!>
Arvostelija: feeltheuniverse
11.10.2012

Tismalleen samaa kaipausta kuin itsellänikin. Perfect:).>
Arvostelija: pienihiiritiikeri
13.04.2013


F 32.2

Minä katson ihaillen junien valtavaa nopeutta
ja sen uuden tornitalon korkeutta.
Mutta kukaan ei tiedä.

Siinä asemalla olen vain yksi niistä ihmisistä,
joilla on kaikilla kiire jonnekin, otsa rypyssä
ja mustat talvitakit: surupukukansa.

He eivät näe sieluani.
Ajatusta, joka osuu asfalttiin
ja lakkaa lopultakin tuntemasta.

Luulevat kai, että haaveilen;
minullahan on aina se hymy.

"Onnea" uskovat naiset.
"Flirttiä" kuvittelevat miehet.

Mutta se on vain surua valepuvussa,
minulla lumiukon jäätynyt kivihymy.

Se yksi ystävä suunnittelee taas prinsessahäitään,
niitä kauniita yksityiskohtia.
Minä naurahdan ääneen: "Vain se mies puuttuu"
ja hänkin naurahtaa pyyhkäisten hiuksiaan.

Joskus minullakin on tapana suunnitella yksityiskohtia.

Se ystävä maistaa tupakkaansa
ja kiroaa pakkasessa myöhästeleviä junia.
Minua itkettää,
aivan kuin meillä ei olisi suurempia ongelmia.

Minä tunnen olevani juna pakkasessa.
Joskus ne eivät vain toimi niissä olosuhteissa
[jäässä, myöhässä, laitevika, kuski kahvilla].

Mutta hetkeksi lasken katseen tornitalosta.>

Tavoitteena oli vähän erilainen ja proosamainen kuvaus aiheesta masennus.

14.03.2011

Upea! Ja koskettava, taidokas!>
Arvostelija: uninen runoilija
14.03.2011

koskettaa>
Arvostelija: Rokkarinpimu
31.03.2011

Kyllä, osasit kuvata niin elävästi että! Tunnen tuon ulkopuolisuudentunteen, tuon depression piinaavan kahleen. Kolahti ja kovasti!>
Arvostelija: pienihiiritiikeri
31.03.2011

Minä tykkäsin tästä valtavasti.
Mieltäylentäviä yksityiskohtia.
Itse kun tulee välimatkojen
takia paljonkin matkusteltua, niin
juna-kohdat erityisesti lämmittivät
mieltä. :)>
Arvostelija: surukukkanen
31.03.2011

Hienosti kulkee tämä runo, toimiva ja omaperäinen.>
Arvostelija: YksitoistaMinuuttia
07.04.2011

Hieno on runosi. Proosamainen kerronta on tosiaankin onnistunut vaikuttavalla tavalla ja tunne välittyy vahvasti. Hyvähyvä, näitä lisää. :)>
Arvostelija: Matkallatiedämissä
11.04.2011

Saavutit tavoitteesi todellakin ja erittäin hienosti eikä runollekaan voi antaa yhtään virhepistettä <3

Suosikkeihin NOW -->>
Arvostelija: ÖidenKruunu
24.04.2011

Todella taitavasti ja kauniisti kirjoitettu runo!
Pysäyttää ajattelemaan..>
Arvostelija: Pörriäinen
09.05.2011

Tämä on kovin taitavasti kirjoitettu.
Kylmät väreet meni pitkin selkää, kun tätä luin!>
Arvostelija: Pörriäinen
09.05.2012

pidän tästä tosi paljon. luin uudestaan ja uudestaan.. kaunis.>
Arvostelija: merenpohja
19.07.2012


Onnen ja onnettomuuden naamiot

Sinä yönä

ei edes hänen tuulikellonsa kilissyt,
eivätkä laineet enää lyöneet kallioita

"Joskus tyven on
myrskyäkin pahaenteisempää"


he lopulta ymmärtävät,
ja laskevat kukkaset käsistään>


16.12.2010

Kaunis. Pidän paljon! >
Arvostelija: Koo
16.12.2010

Upea!>
Arvostelija: Kaino-Vieno
16.12.2010

Todella upea! Osui ja upposi :)>
Arvostelija: Matseltof
17.12.2010

kiehtovan kaunista.>
Arvostelija: Tintti k
22.12.2010

Sinä olet runomyrskyjen upea näköala! <3>
Arvostelija: ÖidenKruunu
22.12.2010

Runoutta hupussaan, ei voi
muuta kuin ihailla.>
Arvostelija: uninen runoilija
23.12.2010

Äärimmäistä kauneutta. Upea!>
Arvostelija: Sistina
03.01.2011

Tuo kursivoitu teksti välissä on suuri totuus ja useimmiten juuri ennustamassa rajuilmaa. Se on osuvan terävä huomio.

Tämä on muutenkin hyvin vaikuttava ja monitahoinen runo. Kyseessähän voivat olla vaikka peruuntuneet juhlat. Kihlajaiset, häät, j.n.e.

Tai hautajaiset.>
Arvostelija: Carre
04.01.2011

surullista>
Arvostelija: Rokkarinpimu
04.01.2011

Mystinen tunnelma!
Tässä on jotain taianomaista ja
samalla herkkää. >
Arvostelija: surukukkanen
04.01.2011

paljon on näissä sanoissa. tykkään>
Arvostelija: Susi
07.01.2011

toden totta, tyven on usein myrskyäkin pahenteisempää!>
Arvostelija: Blanco
08.03.2011

Hieno.>
Arvostelija: Tupasvilla
08.03.2011

Hienon Puhutteleva ja monikerroksinen runo.

Totta tuo miten tyven voi olla myrskyäkin pahaenteisempää... mutta toisaalta, mielessään sitä voi aiheuttaa itse tuon tunteen sen sijaan että nauttisi tyvenestä, onhan sanonta `Tyyntä ennen myrskyä`.

Hyvä runo kaiken kaikkiaan.>
Arvostelija: niiu
11.03.2011

Aivan ihana... Jonkinlainen mystinen tunnelma tässä, jotain on verhon takana. Sopiva lukijan koukutus pysyy koko tekstin ajan eikä hellitä kokonaan edes lopussa.>
Arvostelija: aNightingale
13.03.2011

Käperryin runosi sanoihin, jäin kiinni niihin. Kosketit. Osuit sanoillasi sieluuni.

Kiitos.>
Arvostelija: pienihiiritiikeri
05.04.2011

todella kaunis ja koskettava runo!>
Arvostelija: loveaholic
11.04.2011

Lopun luopuminen riipaisee.>
Arvostelija: Albatrossi
20.05.2013


Eihä munka tarvi hypätä kaivoon
huomatakseni, että se on tyhmä idea

Riittää ko mä vaan
käyn siinä reunalla toteamassa tilanteen;

likasta, syvää, pitkä tiputus, eikä o tikkaita takas.>

Jonku riidan keskellä menin sitten toteamaan jotain tämän suuntaista "todella älykkäästi" -vähän mukaillen sitä yhtä kliseistä sanontaa, jonka kaikki tietävät. Puoliksi läpällä taas kirjottelin ja tarkotuksella puhekieltä.

11.12.2010

Voi miten kiva! :D>
Arvostelija: Megalomaniac
11.12.2010

Loistava! Hauska :)>
Arvostelija: Matseltof
13.12.2010

Hauska ja oivalta
jotenkin myös kiero, ehkä se on tuo ivallisuus joka tuntuu nyt iskevän minuun
Pidän!>
Arvostelija: PersonaNonGrata
13.12.2010

Ihana idea tässä ja
puhekieli sopii vaikka
yleensä en runoissa
siitä tykkääkään. :P>
Arvostelija: surukukkanen
14.12.2010

Harkinta on hyvä keino...
varsinkin ilman tikkaita =)
Joskus sanoo ajattelematta jotain tälläistä,
mutta usein se kääntyy nauruksi (ehkä väkinäiseksikin), mutta hyvä niin.>
Arvostelija: Marle
15.12.2010

tämä kolahti>
Arvostelija: Rokkarinpimu
07.01.2011

Upea pläjäys, joka värehti pitkään jälkilaineita sisälläni, kiitos.>
Arvostelija: Kultavirta
12.01.2011


Kosketuksia

En minä tiedä,

miksi minä aina näen
ihan liian selvästi

sen toisen naisen kosketuksen
sinun ihollasi

ja voin pahoin.
>

Oon löytänyt itsestäni uuden tunteen ja kamalan voimakkaana; mustasukkaisuus.

19.06.2010

vaikuttava.. aika karu ja suorasanainen
runo.
hyvin ilmaiset tunteesi>
Arvostelija: uninen runoilija
19.06.2010

Hienosti kuvailtu.>
Arvostelija: Tupasvilla
22.06.2010

Taidokas kuvaus mustasukkaisuudesta! Pidän runostasi!>
Arvostelija: Etsijätär
22.06.2010

Äyh, mustasukkaisuus on kamalaa.
Itse olen sitä liikaakin. ;s>
Arvostelija: surukukkanen
22.06.2010

Terve mustasukkaisuus on luonnollista ja varmaan ihan hyväksikin, mutta muuttaessaan sisimpään se yleensä vain rikkoo. Runosi on upea vaikkakin hyvin koskettava ja riipaisevasti luotu.
>
Arvostelija: lindalinda
23.06.2010

Tuttu tunne, hyvin kuvattu>
Arvostelija: Mustaleski
23.06.2010

rehellinen
aito tunneruno!!>
Arvostelija: lehdetönpuu
06.07.2010

Vähin sanoin todella upea runo! Vahvaa tekstiä.>
Arvostelija: Matseltof
16.07.2010

auts, tuttu tunne.

Ja silti ei saisi välittää :s>
Arvostelija: AIR
16.07.2010

voi, kuinka tämä itkettää>
Arvostelija: Rokkarinpimu
16.07.2010

Lyhyesti saat kuvattua pettetyksi tulleen ainaista epavarmuutta ja vihaa.>
Arvostelija: taivaanlapsi
20.08.2010

Kaunis, mieleenpainuva runo...>
Arvostelija: Nuuskamuikkunen
30.08.2010

Vahvasti kirjoitat, pienin sanoin, mustasukkaisuuden olemuksesta...>
Arvostelija: Circuit
31.08.2010

niin..mustasukkaisuus..raadollisen voimakas..petollisen vievä tunne>
Arvostelija: themanseman
08.09.2010

Hyvin runosi ilmaisee tuon, yhden pahimmista ihmissuhde tuholaisista, jonka synnyinsija useimmiten on aina itsessä, olemassaolon.

Se jyrsii kuin rotta luottamuksenpuun juuria, saaden sen kärsimään ja usein lopulta kuihtumaan.

>
Arvostelija: Carre
04.01.2011

WOW!
menin sanattomaksi, niiin upee, vau...
Joskus itsekin tuntenu näin, mahtavasti puettu sanoiksi...
Suosikkeihin ! :) ->>
Arvostelija: ColorMyWorld
07.01.2011

mustasukkaisuus kuultaa hienosti runosi riveiltä. Pidin paljon, lopetuksesta varsinkin
!>
Arvostelija: loveaholic
13.03.2011

Menin ihan kananlihalle, niin voimakkaita tunteita tämä herätti... Pidän.>
Arvostelija: pienihiiritiikeri
31.03.2011

tää oli niin hyvä, riisuttua tekstiä
mutta kertoi kaiken oleellisen.
tykkäsin!>
Arvostelija: timanttityttö
09.05.2011

oih,muutamassa lauseessa koko elämä. En osaa tätä sen enempi kommentoida,sanaton!>
Arvostelija: neiti_yö
26.06.2012


Ja silti sinä rakastat minua

Minä olen vain

kyyneleet silmissäsi,
rakas

kivun maku suudelmissa.

Minua ei ole valo koskettanut
ennen kuin

auringonnousun lävistämänä

kaadun

tämän taivaan
[ja sen alimman helvetin]

reunalle

vaikka haluan vielä nähdä kasvosi

olin niin tottunut pimeään.
>

Mun ahdistus sekoittuneena meihin.

16.06.2010

perkele sentään, että on upean huippu
runo! <3 kaikessa kivussa ja rakkaudessa.
helmi <3>
Arvostelija: uninen runoilija
16.06.2010

Niin koskettavaa, että itselleni tulee kyyneleet silmiin. "kivun maku suudelmissa" - Niin vahvasti sanottu.>
Arvostelija: lindor
17.06.2010

Huh, jos tämä ei heilauta jotain
sydämessä niin ei sitten mikään!

Karua, kovin karuja kuvia
mut sit jotain kaunistakin.

Tykkään muotoilusta,
korostaa tekstiä. >
Arvostelija: surukukkanen
19.06.2010

Upea runo! Löysin tästä itseni, niin tuttua. >
Arvostelija: Satumnainen
10.07.2010

aivan ihana runo tälläisenään, en lähtis mitään muuttamaan.>
Arvostelija: Tintti k
27.11.2010

Puhuttelee ja liikuttaa. Vahva.>
Arvostelija: Tupasvilla
27.11.2010

Kaunis, ihastan.>
Arvostelija: YksitoistaMinuuttia
28.11.2010

Ajatukset niin rehellisinä tuot esiin,
rakkauden syvimmät tuskat ja ilot...
miten vahvaa ja elävää on tekstisi, kiitän!>
Arvostelija: Marle
01.12.2010

tykkään kovasti
eikä sijottelussakaan vikaa ole (:
>
Arvostelija: pakkomielle
01.12.2010

Kertakaikkisen hienoja kielikuvia!>
Arvostelija: Sistina
02.12.2010

Onneksi olkoon olet tehnyt upean runon <3>
Arvostelija: ÖidenKruunu
02.12.2010

Vahva,koskettava,haikean kaunis runo. Pidän>
Arvostelija: Matseltof
10.12.2010

Tosi hienoa. Runosta kuvastuu jonkinlainen ruhjoutuminen ja ikävä, mutta kuitenkin puhuja rakastaa ja on rakastettu. Hieno lukukokemus :)>
Arvostelija: Tähtikuvio
10.12.2010

Jotenkin hyvin alakuloinen, itseen tyytymätön fiilinki tuodaan esiin, erittäin hyvin valittujen sanojen ja lauseiden kera, jotka muodostavat juuri oikeita kielikuvia runon sanomaan.

"kyyneleet silmissäsi rakas", kivun maku, valon vaikutus ja tuo loppua kohti nouseva huipentuma..

Tässä on runo, joka luetuttaa itseään useampaan kertaan.
Ei siksi, että haluaa sen oppia kuin ulkoläksyn, vaan halu kokea runon tunteet, patistaa lukemaan aina uudelleen.
>
Arvostelija: Carre
04.01.2011

koskettaa>
Arvostelija: Rokkarinpimu
04.01.2011

Pidän todella paljon rehellisestä tyylistäsi kirjoittaa. Asian ympärillä ei kierrellä turhan paljon, mutta sen verran että aihe tulee tutuksi. Päästetään lukija myös täysin aiheen sisälle. Kaunis tämä, itse tykkään.

(Suosikkeihin lennähti.)>
Arvostelija: aNightingale
14.03.2011

rakastuin tähän runoon, aivan huikeaa tekstiä!

Suosikit --->>
Arvostelija: loveaholic
11.05.2011

Lämpimän pehmeästi ja kuitenkin niin voimakkaasti kulkeva.>
Arvostelija: Erppa
09.06.2011


Mä nauran kun haluaisin huutaa

Kiskot olivat lähempää katsottuna
niin tavattoman suuret

ja metalli kylmää vasten ihoa,
hengitys kiihtyi pelkästä ajatuksesta.

Hiekkasoralla kasvoi timoteitä,
joilla tuuli leikitteli ennen ukonilmaa,

"minä näen nyt maailman jokaisen nyanssin"
-reunalla tai rotkossa, millä nimellä tätä kutsutaan.

Puhelin piippasi sitä ärsyttävää ääntä,
mutta sinun äänesi oli aivan liian kaunis ja hellä

ja minä vain kävelin kotiin;
suunnitelma peruttu.

Olohuone oli lämmin,
äiti kutoi sohvalla villasukkia

ihan kuin ne suojaisivat minua
tältä rumalta maailmalta

jota mielessäni yritin vieläkin väittää kauniiksi
kaikesta tästä huolimatta.

Suihkussa vesi oli jääkylmää,
ja lattialla veri hehkui puhdasta kipua

mutta minä en tuntenut enää yhtään mitään.

Ja teidän katseiden alla
minä olin se tyttö,
joka hymyili aina

hengitti elämänhalua. >

Fläsäri tai hetki parin vuoden takaa.

28.05.2010

"hengitti elämänhalua"
upea lopetus, pidän runosta>
Arvostelija: uninen runoilija
29.05.2010

Hei mä tykkään tästä ! joskus sitä toivoo itsekkin, että joku neuloisi potkupuvun villasta, extrapaksuna sydämen kohdalta; suojaamassa elämän kolhuilta. Meet suosikkeihin, tyttö !

- niin ja kiitos ihanasta arvostelusta, ilman sitä en varmaan olis päässyt lukemaan tätäkään!>
Arvostelija: beewu
29.05.2010

Hei, uskoisin nyt olevani "oikeassa" mielentilassa, joten palataanpa asiaan.

Otsikko jo on inspiroiva, sopii runoosi todella. Tuollainen olo minullakin on usein. Jotenkin sitä tuntuu hukkuvan muiden äänien ja kenkäarmeijan joukkoon, sitä tuntee olevansa niin yksin vaikka ympärillä vaikka ketä.

Junan kiskoja olen itsekin tutkiskellut ja ne on kyllä kamalan kuvauksellisia, tekisi melkein mieli mennä astelemaan niitä pitkin, mutta se ei liene kovin realistista ja järkevää.

Ihana kun joku kirjoittaa joskus erilaisistakin kasvilajeista kuin vain niistä arkisista ruusuista, voikukista jne.
Tykkään itse kukista paljon, niistä löytää paljon vertauskuvallisuutta, elämää itsestään.

Pettymys on ärsyttävä tunne. Sitä odottaa jotain niin kauan ja sitten ei kuitenkaan mitään. Sama kuin jäisi kuuntelemaan vastaajan viestiä, yhtä tavoittamattomia unelmia.

Villasukat on iha jees juttu, varsinkin talvella. Totta tosin ettei niistä riitä suojaa maailman pahaa vastaan, mutta pikkulapsi voisi upealla mielikuvituksellaan usko sellaiseen.
Me "aikuiset" valitettavasti olemme jo menettäneet sen taidon. Maailma on näyttänyt meille liian monta kertaa synkän puolensa. >
Arvostelija: surukukkanen
31.05.2010

Vaikka runo on pitkä,sen jaksoi silti lukea mielenkiinnolla. Tässä runossa on hieno tunnelma ja runo on upea kokonaisuudessaan :) Pidän>
Arvostelija: Matseltof
02.06.2010

Aika jännä kokonaisuus. Tykkäsinkin tuosta yllättävästä lopetuksesta. Hyvä, ettei runo loppunut tuohon "mutta minä en tuntenut enää yhtään mitään", koska se olisi ollut klisee. Näin hyvä. Aika angstinenkin, mutta toisaalta ei liian. En tiedä onko otsikko ihan sopiva, tai siis nuo "mä" sanat häiritsevät, kun niitä ei runossa käytetä ollenkaan. Ne voisi ottaa kokonaan pois tms. Tykkäsin tästä eniveis! Kiitos.>
Arvostelija: Raison dŽêtre
22.08.2010

Taitavasti kirjoitettu!
Herättää kovasti ajatuksia..

Pidän siitä, miten tässä on käytetty melko arkista kieltä, mutta sen takaa hehkuu isoja ajatuksia :)>
Arvostelija: Pörriäinen
09.12.2010

kylmiä väreitä dejavu>
Arvostelija: Rokkarinpimu
09.02.2011

Intensiivinen tunnelma alusta loppuun asti. Pidän runon 'proosamaisuudesta' (jos niin voi sanoa. :)>
Arvostelija: Matkallatiedämissä
25.02.2011


Kirkko ja värit

Minulle opetettiin;

Tehtaiden likaiset piiput
ovat lähempänä taivasta

Kuin minä tulen koskaan olemaan.

Ja minä

Potkin humalassa teräskukkia
maanantain aamuruuhkassa

Koska minä en saa rakastaa.>

Kristillistä pedagogiikkaa, yhteiskuntakritiikkiä. Ps. sorry, että käytän futuuria yhdessä lauseessa vaikka suomen kielessä futuuria ei ole olemassakaan ;)

13.02.2010

surullinen, hyvä>
Arvostelija: seba
13.02.2010

bittersweet. suosikeihin>
Arvostelija: Rokkarinpimu
13.02.2010

hyvä runo, tässä on jopa ideaa ^^>
Arvostelija: Fantzu
13.02.2010

tää on ihan loistava!>
Arvostelija: uninen runoilija
14.02.2010

Tulee mieleen seksuaalivähemmistöt ja heidän kokema syrjintä kristinuskon osalta.
kirkko ja värit osuva otsikko>
Arvostelija: PersonaNonGrata
14.02.2010

Jo ensimmäiset sanat ja niiden muodostama ajatus vie miut hyvin syville vesille...tässä tekstissä on ajatusta eikä jokapäiväistä höpinää.
Meille totisesti on opetettu, että kirkko on aina ihmistä ylempänä ~silloinko myös ihmisyyttä ylempänä? Upea, huima tuo runosi alku:

"Minulle opetettiin;

Tehtaiden likaiset piiput
ovat lähempänä taivasta

Kuin minä tulen koskaan olemaan."


Tekstin toinen puolisko muuttaa ajatusta arkeen mutta tekee senkin syväluotaavasti. Ja koska luin aikaisemmin saamasi kommentit tähän runoon ~ei yksi niistä voi olla vaikuttamatta: tulkinnaksi tähän todella sopisi tuo paljon puhuttu kirkon suhtautuminen seksuaalivähemmistöön.
No, oli tulkinta mikä tahansa ~taidolla rakennettu runo tämä on.>
Arvostelija: Mandella
16.02.2010

Vau tässä on jälleen sitä jotain,
sanottamaksi jättävää kauneutta.
>
Arvostelija: surukukkanen
17.02.2010

Upea runo :)>
Arvostelija: Matseltof
22.02.2010

Paljon ajatuksia runossasi. Jokaisenhan valittavissa on, mihin uskoo ja kuunteleeko muiden julistamaa totuutta. Mielenkiintoista kirjoitusta, joka laittaa ajatukset liikkeelle lukijallakin.>
Arvostelija: mykkäelokuva
23.02.2010

sanat satuttavat>
Arvostelija: aikaisin aamulla
28.02.2010

"Tehtaiden likaiset piiput
ovat lähempänä taivasta

Kuin minä tulen koskaan olemaan."

Vou. Aivan upea vertauskuva. Hieno runo kokonaisuudessaankin, mutta varsinkin nuo ensimmäiset neljä riviä koukuttivat minut täysin.

>
Arvostelija: sateen varjo
06.03.2010

Kritiikkiä ei tästä voi antaa! Suosikkeihin<3>
Arvostelija: ÖidenKruunu
12.03.2010

Saattaa olla yhteiskuntakritiikkiäkin, mutta minä löydän tästä runosta surullisen kirjoittajan. Ihmisen joka toivoo tältä päivältä enemmän, kuin eilisiltä.

Erittäin hyvin kirjoitettu.

>
Arvostelija: lindalinda
27.03.2010

ironiaa>
Arvostelija: lehdetönpuu
07.04.2010

Ajatuksia herättävä runo. Ja hyvin kirjattu nuo mietteet ylös..>
Arvostelija: downgirl
27.05.2010

Katkera mutta hienosti kirjoitettu(: Mitä väliä sillä on että käytitkin futuuria.se tuo runoon vain lisää elävyyttä8)>
Arvostelija: Enkeli95
28.05.2010

Erittäin taidokas teos!! Erityisesti kohta: "Tehtaiden likaiset piiput
ovat lähempänä taivasta

Kuin minä tulen koskaan olemaan." kolahti täysiä!! Olen mielestäni tämän aikaisemminkin lukenut, mutta ilmeisesti unohtanut kommentoida tai lähettää kommenttiani.. :)>
Arvostelija: Etsijätär
22.06.2010

Todella hyvä, taitava>
Arvostelija: Mustaleski
23.06.2010

on muuten aikas vahva ja voimakas runo :) pidän todella paljon ^^>
Arvostelija: Dwayne
16.08.2010

Loistavia ilmaisuja, kaunis mielikuva ja idea, joka sytyttää mietteen lampun.>
Arvostelija: Kultavirta
23.08.2010

runosi on hyvin kirjoitettu, kaikki käy runoihin, ei ne tarvitse niin kieliopillisia olla. itse en edes muista niitä .>
Arvostelija: Tintti k
15.09.2010

todella, runo muuttaa itseään puolessa välissä. mielestäni vain parempaan suuntaan. hieno ! >
Arvostelija: brokenangel
15.09.2010

puhutteleva runo ja varsin vahva. tykkään tästä.>
Arvostelija: gmork
16.09.2010

Syvällisiä ajatuksia herättävä hieno runo.>
Arvostelija: taivaanlapsi
18.09.2010

Tämä runosi sointuu taivaallisen kauniisti. en tiedä miksi tämä on, kuin sula suklaa kielellä sointuva makeana runsaana. ehkä hyvä runous on sitä parhaimmillaan. suosikkeihin menee!!>
Arvostelija: sudenvuosi
01.10.2010

Syvällinen, koskettava runo. Alku on kertakaikkiaan upea, se tuo kylmät väreet iholle. Kielikuvia on käytetty todella taitavasti neljässä ensimäisessä rivissä. Viimeinen rivi tuo tulkinnan liian selkeästi lukijan silmien eteen. >
Arvostelija: Murtunut tammi
10.10.2010

Kaunista melankoliaa.>
Arvostelija: Sistina
02.12.2010

Herättävä, voimakas, painava pakkaus. Pidin hirmuisesti.>
Arvostelija: aamunodottaja
19.12.2010

erilainen ja hieno runo, muuta en osaa sanoa! :)>
Arvostelija: loveaholic
16.02.2011


Lyhyt Lapsellinen Allegoria

Maailmastaan saa kyllä vieläkin pimeämmän,
jos vain muistaa heittää
joka helvetin lyhtytolppaa kivellä.

Perkele.>

Itsesääliäkin voi ruokkia. Tää on tarkoituksella lapsellinen ja naurettava :) Vertauskuvallinen.

25.12.2009

lapsellinen tai,
niin mä tykkäsin!
tää on hieno! :)>
Arvostelija: uninen runoilija
25.12.2009

asennetta>
Arvostelija: Rokkarinpimu
26.12.2009

Erittäin hyvä...
Totta.
>
Arvostelija: u roskala
26.12.2009

Loistava!>
Arvostelija: surukukkanen
26.12.2009

ihanaa asennetta>
Arvostelija: ylijäämä hymy
26.12.2009

Perkeleen hyvä<3>
Arvostelija: ÖidenKruunu
28.12.2009

Hauska.>
Arvostelija: Kävelevä haamu
04.01.2010

Oivaltava runo. Niin totta!
Pidin todella. :) >
Arvostelija: La_audacia
10.01.2010

vau, hyvin runoiltu (lapsellisen hieno!) ^^>
Arvostelija: Fantzu
11.01.2010

aivan loitava:)>
Arvostelija: Naffu
16.01.2010

Mainiota itseruoskintaa.>
Arvostelija: Paris
16.01.2010

Saako tälle hymyillä? No, hymyilin jo jokatapauksessa. Tässä on pienesti ja nätisti asennetta, siis sopivasti. Suosikkeihin kilahtaa. *kiling*>
Arvostelija: Aliisa
30.01.2010

"jos vain muistaa heittää
joka helvetin lyhtytolppaa kivellä

Perkele"

Oikein kuulin kuinka kivi kolahti ja kimposi.
Vau. Hienoa. >
Arvostelija: su samuru
31.01.2010

Hauska :)>
Arvostelija: Matseltof
01.02.2010

Tämä on niin totta. Mahtava runo!>
Arvostelija: IkäväJotakin
01.02.2010

Ai että, kun tää toimii!>
Arvostelija: Pyhä-Nynny
05.02.2010

Hieno !
Tullee ihan muistot mieleen.
Menee suosikkeihini>
Arvostelija: Pefletti
05.02.2010

Saihan tämä hymyilemään. :P Tarpeeksi asennetta, muttei yliammuttua.>
Arvostelija: Misguided
08.02.2010

Tää on i-h-a-n-a. Näitä pieniä lapsellisia ja sarkastisia runoja kaipaa niinä hetkinä kun elämälle ei voi muuta ku vain nauraa ja itkeä samaan aikaan. Mä oon aivan rakastunu, tosiaankin ovallusruno. Yksi parhaimmista pitkään aikaan. Ja vaikka kirosanoista en tykkää, toi kiteyttää. Ja luo mielikuvan kyllä silmien eteen. Loistava.>
Arvostelija: Varpaillaan
08.02.2010

hauska>
Arvostelija: seba
14.02.2010

Haha, nauroin kyllä lukiessani. :D Lyhyestä virsi kaunis! Näinhän se on, synkistely siis. Ironiassaan älykkäästi rakennettu runo, hyvä!>
Arvostelija: mykkäelokuva
19.02.2010

tykkäsin>
Arvostelija: aikaisin aamulla
28.02.2010

Tämä kiteyttää mielestäni aika moniakin juttuja. Kyllä ne asiat saa pilattua jos haluaa.

Tunnelma välittyy runosta vahvasti, tulee mieleen sellainen sisäisen lapsen turhautuminen ympäristöön.
>
Arvostelija: sateen varjo
06.03.2010

haha :D hyvä runo>
Arvostelija: saudoso
08.04.2010

Hyvä hyvä =D>
Arvostelija: Justuz
17.09.2010


Kaupunki ja värit

Siinä talossa
tuoksui keskiyölläkin kahvi,
kun me hiippailimme sisään käsikkäin,
kikattaen ovensuussa kuin pikkulapset,
kompuroiden rappukäytävässä
silkasta huolimattomuudesta.

Naapurin huoneistossa narahti lattia,
se vanha rouva kurkki taas halveksuen ovirei'ästä,
miten sinä katsoit minua
vähän väärällä tavalla vain ystäväksi,
kuiskit korvaani jotain näille sivistyneille sopimatonta,
kosketit minua varovasti, ja minä värähdin sointuusi.

Lumimyrsky oli peittänyt ikkunasi ohueen harsoon,
eikä edes verhoja tarvinnut vetää eteen.

Aamulla sinun ihosi tuoksui vieläkin tupakalta,
kultainen hiuspörrösi heijasti auringon valoa,
niin kuin Uspenskin katedraalin kupolit
siinä kirkkaassa aamupakkasessa.

Ehkä Jumala osasi katsoa viime yönä hetken muualle,
toivon

ja mietin hajamielisenä nimeäsi.

>

Varmaan taas lähempänä jotain lyhytproosaa ku runoa. Aikalailla suoraan kirjoitettu, sen kummempia pohtimatta. Ehkä pari yhdyssanavirhettä?

07.11.2009

Onhan tämä runo! Jestas miten ihanan elämän makuinen. Monipuolinen, aistit herättävä. Elin tämän runon hetken mielikuvituksessani. Miellyttävää :) >
Arvostelija: secret wish
07.11.2009

ihana! <3 upeaa kerrontaa,
pidän paljon.:)>
Arvostelija: uninen runoilija
07.11.2009

Parhautta, jotkun vain osaavat kirjoittaa

Suosikkeihin >
Arvostelija: Absintti
07.11.2009

suloista>
Arvostelija: Rokkarinpimu
08.11.2009

On kyllä elävää kerrontaa,
aivan upea tämä! ^^>
Arvostelija: surukukkanen
08.11.2009

Olisi mahdotonta sanoa mikä tässä runossa
ei olisi ollut täydellistä. Todella kaunista.

(Sekä kiitokseni arvostelustasi)>
Arvostelija: fob
17.11.2009

koskettavaa kerrontaa oli runo tai ei, nii hieno tää silti on! :)>
Arvostelija: Fantzu
21.11.2009

voi että kuinka kauniin tarinan tämä runo luo eteeni. ihana tunnelma runostasi siirtyy. pidät todella kovasti!>
Arvostelija: secret
22.11.2009

Mielettömän hyvä runo. Ensinnäkin on ihana lukea nuoruuden rakkaudesta, sisäisestä palosta. Toisinnakin: olet kirjoittanut sen hyvin.>
Arvostelija: Pellava
29.11.2009

Hei, tääkin on ihan loistava! Sullahan on tosi hyvä tyyli kirjottaa, puhdas, ilman liikoja kikkailuja. Uppoo ainakin minuun!>
Arvostelija: milllla
30.11.2009

ihana. Voisinpa jopa sanoa että tähän mennessä paras jonka oeln näiltä sivuilta lukenut <3>
Arvostelija: ylijäämä hymy
26.12.2009

Ei vaikuta kovin runolta. Pieni kiva tekstin pätkä. En nyt tiedä mihin luokkaan tämän menisi. Tarina kenties?>
Arvostelija: Kävelevä haamu
04.01.2010

hienoa tekstiä. tunnelma välittyy koko tekstin ajan ja lopetuksen hämmentävä voima on aivan loistava. tässä on kaikki mitä tunnelmallinen teksti tarvitsee omakseen ja sopivasti mausteita, että lukija pystyy yhdistämään sen omiin mielikuviin.>
Arvostelija: herra puunukke
09.02.2010

mukava tunnelma>
Arvostelija: seba
14.02.2010

Nimi ja sisältö olivat mahtavat. Jotenkin sointuivat yhteen, tämä oli todella, todella upea.

Suosikkeihin menee.>
Arvostelija: Shiwo
16.02.2010

Hieno ja upea runo :)>
Arvostelija: Matseltof
22.02.2010

Tämä oli upea. Tuli sellainen hurja olo, tässä runossa tuntuu elämä luita ja ytimiä myöten.
"--ja minä värähdin sointuusi." <--mahtavaa!
Long story short: pidin mielettömästi.>
Arvostelija: kenkä
25.02.2010

ihana ja todellista. ei sen takia kannata olla huolissaan mistään kieliopillista sanoista.>
Arvostelija: Tintti k
23.09.2010

Tässä on elämää, muistojen karheaa pintaa. Jos muistat tuoksun mitä väliä on nimellä?>
Arvostelija: Susi
25.09.2010


Burlesque

mustaa pitsiä
vasten vartalon kaaria
punaisia ruusuja
viinilaseissa

hän kantaa ihollaan
tuhansittain katseita
ihailtavan itsevarmana
ah, liikaa tuhmia ajatuksia

epäselviä sanoja
rakkauden kielellä
hän hymyilee keimaillen
koko rahan edestä

riisumisen ammattilainen
lähes alastomana edessäsi
ja tämä on
parodiaa paljaimmillaan

miksi sinä lähdit sieltä itkien?>

ööö.. mitäs tästä sanois ;D sekoitus faktaa ja fiktiota, ja joitain jää paljastamatta niinkuin burlesquessa kuuluu. vähän erilaisesta näkökulmasta kirjoitettu, ei mulle ihan tyypillinen teksti, mutta nyt piti kirjoittaa sit tälläinen.

26.10.2009

suosikeihin. upea.>
Arvostelija: Rokkarinpimu
31.10.2009

kaunista ja upeaa, ah.
suosikit kutsuu.>
Arvostelija: uninen runoilija
06.11.2009

Todella upea on tämä runosi!
Mahtava.
Tykkäsin!

Ja kiitos sinulle sanoistasi.>
Arvostelija: TiiaMo
21.12.2009

Kas kas! "Burluesquesta" olen kirjoittanut minäkin. Tyylillisesti erilaiset runot mutta kumpikin päättyy lähtemiseen. Mielenkiintoinen havainto. Enpä voi syyttää sinua plagioinnista [en syyttäisi muutenkaan] kun omani on kirjoitettu tasan kuukautta myöhemmin. Hyvää uutta vuotta!>
Arvostelija: u roskala
26.12.2009

Upea. Kirjoitettu hienosti, ja uppoaa minuun kyllä ihan täysin, liittynee varmasti intohimoiseen suhteeseeni burleskiin ja teatteriin ja sen sellaiseen. Suosikkeihin. >
Arvostelija: HurmaavaMurhaajatar
01.02.2010

käsittämätöntä itkua, hyvä runo>
Arvostelija: seba
14.02.2010

Todella hyvä :)>
Arvostelija: Matseltof
12.03.2010

Wau, jokainen runosi ovat toinen toistaan kiehtovimpia ja upeampia, olet todellinen lahjakkuus! >
Arvostelija: Fiction
26.06.2010


pus kii, piski

sydämessäni
taitaa asua vahtikoira
ruma, vanha rottweiler
suojelee sisintäni
ei päästä ketään lähelleni

sinua se rakastaa
heiluttaa häntää,
hyppii, pomppii ja kuolaa

ja sinä pelkäät sitä
kuollaksesi>

En mä tätä nyt ihan vakavalla naamalla kirjoittanut :D

12.10.2009

rotikat on kauniita haukkuja. aivan mahtavia.
hauskasti toteutettu runo, vakavasta aiheesta>
Arvostelija: Rokkarinpimu
12.10.2009

Tässä on aivan upeasti
ristiriitoja, tykästyin! <3>
Arvostelija: surukukkanen
25.10.2009

Tämä oli hienosti pientä ironiaa käyttäen kirjoitettu.
Samat on fiilikset itellä. Hyvä.>
Arvostelija: pilvi
25.10.2009

wau
upeaa kuvausta
minuudesta>
Arvostelija: QueenOfTheDawn
25.10.2009

Tämän runon sanailu saa hymyilemään, oikein onnistuneita ja raikkaita ajatuksia. Ja tunne on tuttu, ah ja voi! Suosikkeihin menee.>
Arvostelija: nyckelpiga
25.10.2009

tykkään. vaikka rottweilerit ei voi olla rumia :D mut hyyyyvä runo.>
Arvostelija: merenpohja
27.10.2009

hmmmm.. hauska runo ;)>
Arvostelija: Aloevera95
31.10.2009

Hihii, ihanat mielikuvat ja syvällisempikin ajatus taustalla, hirmusen hyvä:D>
Arvostelija: Kirsikkasade
06.11.2009

hieno.
upeaa tulkintaa.>
Arvostelija: uninen runoilija
06.11.2009

Ohhoo, hieno idea. Tähän moni samaistuu, varmasti niin kuin minäkin. Suosikkeihin -->>
Arvostelija: secret wish
07.11.2009

heh, voi kuinka tutulta tämä kuulostaa. viimeiselle säkeelle oli pakko naurahtaa :) osuu naulan kantaan ja hyvin kirjoitetusti :)>
Arvostelija: secret
22.11.2009

On kirjoitettu vakavalla naamalla tai ei, mutta runoo kuvaa tunne-elämän ristiriitaa niin todellisesti, että tämä on kyllä syvällinen. Hyvä runo otsikkoa myöten. Huumori syventää runon riipaisevuutta. Tätä lukee hymy suupielessä ja sydämessä myötätunnon kipeä ailahdus.>
Arvostelija: u roskala
26.12.2009

Upea runo! Olet saanut huumorilla kerrottua ah niin kipeän asian ilman että se menee naurettavuuksiin. :)>
Arvostelija: kuutamonlapsi
16.01.2010

Tää oli hauska:D


Sä taijat olla aika suosittu kun sulla on näin paljon kommenteja q2>
Arvostelija: Naffu
16.01.2010

mukava tunnelma>
Arvostelija: seba
14.02.2010

Hieno runo :)>
Arvostelija: Matseltof
24.02.2010

Tämän kun tatuoisin rintaani, tulisin ehkä jo ymmärretyksi. Oi, mitä aarteita olet raapustanut! kaikki tästä ylöspäin ovat suosioni syleilyssä. Kiitos.>
Arvostelija: gatja
11.03.2011


hölmö rakkaus

kokeilit koskettaa
jokaista kipupistettäni
yritit hajottaa minut hellästi,
jotta lakkaisin rakastamasta sinua

sinä hölmö
miten voisin lakata rakastamasta sinua?
noinvain unohtaa
silkkinen äänesi sydämessäni nauruna

sinä itketit minua
aina hiljaisille tunneille
kyyneleeni ihollesi kuin aamuyön sade
särjit kai jokaisen kohdan minussa

minä hölmömpi
rakastan sinua minussa
edes palavana kipuna
mielessäni vellovana tuskana

enkä tiedä miten rakkaus lopetetaan
onko taikasanoja?>

k's choice - my heart

22.08.2009

Todella kipeä runo... Niimpä miten rakkaus vain lopetetaan? Kirjoitat tosi aidosti...>
Arvostelija: Fiona
23.08.2009

Ihana ja kipeä runo.. Todella todentuntuinen ja aito.. Kaunis..>
Arvostelija: downgirl
27.08.2009

Herkkiä tunteita
upeaa sanailua
kaunista kaipuuta,
näitä on runossasi.

"- - kyyneleeni ihollesi kuin aamuyön sade
särjit kai jokaisen kohdan minussa - -"
Rakkauden kipua.>
Arvostelija: QueenOfTheDawn
30.08.2009

kyyneliä>
Arvostelija: Rokkarinpimu
04.09.2009

Kyyneleeni reagoi voimakkaasti. IHANA<3

Suosikkeihin C:>
Arvostelija: ÖidenKruunu
24.09.2009

"enkä tiedä miten rakkaus lopetetaan"

niimpä. miten sen voi lopettaa?




haluunsenpois>
Arvostelija: merenpohja
27.10.2009

Elämänmakuinen runo, josta paistaa tunteet. Mun täytyy sanoa, että en vaihtaisi sanaakaan tästä - tämä on huikea. >
Arvostelija: YAY
17.02.2010


yhä pelkään

keskiviikkoiltana kävelen katua
korkkarit hakkaavat harmaata maata
muuten on hiljaista

vain lehdet liukuvat hiljaa
pitkin kosteaa asfalttia
ja tulikärpäset hehkuvat katulamppujen alla
niin kuin tupakat vuokra-asuntojen parvekkeilla
ja pian ne tumpataan
liian pimeää, täällä on liian pimeää!

perjantaina katu oli paljon lyhyempi
parin tuopin voimin tietysti
nyt päässä kaikuu vain kenkien kopina
eikä känniset ajatukset suojaa ahdistukselta

aivan kuin joku seuraisi
kuten sinä yhtenä iltana
jo vuosia sitten

alan juosta,
mutta ei se tee katua lyhyemmäksi

avaimet hukkuneena laukussa
juuri silloin kun on kiire
tippuvat maahan kun käsi tärisee
poimin ne ja katson taakseni
onneksi rapussa palaa valo
teekkaripojan oven edessä tuoksuu pitsa

kiiruhdan kotiin, jossa TV yksinään odottaa katsojaa
huokaisen
enkä itke
vaikka niinkin voisin tehdä>

Tällanen pieni proosapätkä. Kiitos vaan sille miehelle elämäni sotkemisesta. En vain voi kävellä yksin jos on vähänkin pimeää.

22.08.2009

Aika koskettava.. Tälläinen lyhyt kertomus :) Kertoo niin paljon ja suoraan elävästä elämästä.. Taidokasta.>
Arvostelija: Fiona
23.08.2009

Tykkään tyylistäsi>
Arvostelija: sarviotus
30.08.2009

koskettaa>
Arvostelija: Rokkarinpimu
09.09.2009


anoreksia

näkisitpä sinä itsesi
niin kuin minä näen
minun sumeissa silmissäni
mustanharmaassa maailmassani
vain sinä näyt selvästi

näkisitpä sinä sinut
minun silmieni läpi
ja lopettaisit sen laihduttamisen

käpertyisitpä sinä minuun
niin kuin minä olen käpertynyt sinuun
kivun hetkellä
ilman sanoja, aivan äänettömästi
pyysin sinua kantamaan minut kipuni yli

ja nyt
kivustani kasvaneena,
vähän vahvempana sanon:
antaisit minun nyt vuorostani kantaa sinua
särkynyttä sieluasi
kuihtunutta kehoasi

otan sinua kädestä
saat nojata minuun
saat lyödä minua
saat suuttua minulle
saat itkeä minuun
kun katsotaan yhdessä peiliin
sinne missä sinun pahin vastustajasi on
sinä itse

aion seisoa vierelläsi
kunnes näet toisin silmin

tyttö sinä olet kaunis>

tää ei ehkä ole kielellisesti maailman hienoin ja persoonallisin runo ja tarkastelee anoreksiaa aika yksitoikkoisesta näkökulmasta, mutta kirjoitin sen rakkaalle ystävälleni.

14.08.2009

Melkein alkoi itkettämään tämä runo.
Jotain niin kaunista, ei tätä voi sanoin kuvata, miten toinen ihminen voikaan olla toiselle niin tärkeä, jonka vuoksi tekisi mitä vaan, kestäisi mitä vaan, jotta tällä olisi parempi olla,
jotta tämä olisi onnellinen,
jotta tämä näkisi totuuden,
oikeasti
hän on todella kaunis.

Aivan mahtavaa, koskettavaa.>
Arvostelija: Delilah
14.08.2009

Kasvun aika on aina ihme.>
Arvostelija: Merkurius
14.08.2009

itsekin tunnen yhden tytön jolle tekisi mieli sanoa samaa vaikkei oikein ystäviä ollakkaan. ihana runo.>
Arvostelija: Everything Ends
15.08.2009

itse, anan uhrina, itkin lukiessani ja toivoisimpa, että minulla olisi kaltaisesi ystävä, joka sanoisi minulle nuo sanasi. eikä sitä ikuista huutoa, sun on pakko vaan alkaa syödä. suosikeihin menee. kunniapaikalle.>
Arvostelija: Rokkarinpimu
15.08.2009

Kyynelet tuli tätä lukiessa. Olin itse samantapaisessa tilanteessa. En osaa sanoa mikä kohta tässä on parasta, minusta kokonaisuus on osunut nappiin. Suosikkeihin kyllä heti.>
Arvostelija: Aliisa
15.08.2009

Tuli oikein kylmän väreet tätä lukiessani. Koskettava teksti.>
Arvostelija: Tosha
21.08.2009

Voi itku ♥ Tähän ei sanat riitä

Itse ollut miltein samassa tilanteessa ja tiedän sen tunteen kun olo on niin neuvoton ja tästä kyllä välittyy että se jolle runo on tarkoitettu on todellakkin kaunis niin kuin jokainen oikeasti

Pidin>
Arvostelija: Absintti
22.08.2009

Kylmät väreet tännekin, tyttö sinä olet nerokas.>
Arvostelija: sarviotus
30.08.2009

kaunista ja surullista.>
Arvostelija: uninen runoilija
06.11.2009

Kuinka kauniisti kirjoitettu... varmasti olet hyvä ystävä, kunhan ystäväsi vain osaa ottaa apusi vastaan... >
Arvostelija: Millimenninkäinen
08.11.2009

Pidin... Hienosti kirjoitettu runo lähimmäisyydestä. Ihminen voi nähdä itsensä niin vääristyneellä tavalla. Runossa on monta hienoa kohtaa ja se on hieno kokonaisuutena. Todellisuudenmakuinen, hyvä teksti aiheesta.>
Arvostelija: u roskala
26.12.2009


Minä olen

Minä olen
vain maa ja multa,
enkä muuta.

Minä olen
vain hiiltä ja tuhkaa,
enkä kultaa.

Minä olen
vain vettä ja verta,
en sen kauniimpaa.

Minä olen
vain ihminen,
en mitään suurempaa.>

Ensimmäiset sanat vähän muokattua Aleksis Kiveä ("minä olen maa ja multa enkä muuta" on siis lainaus Aleksis Kiven teoksesta Canzio; Selman juonet). Inspis lähti siis siitä ja kirjotin tän kai vuosi-pari sitten -en kovin ilosena.

08.08.2009

tykkään tästä, kulkee tosi kivasti. Ja onhan tässä asiaakin. :)>
Arvostelija: Vilp
08.08.2009

Syvällisen kaunista ja herkkää tulkintaa. :)>
Arvostelija: Lällykkä
09.08.2009

Syvällinen ja pohtiva runo. Ihmisiä vain me kaikki kai ollaan..>
Arvostelija: Aliisa
13.08.2009

vallan huikeaa. ja hei, kukaan eikä mikään ole koskaan VAIN. arvosta itseäsi>
Arvostelija: Rokkarinpimu
14.08.2009

Vain ihminen,
me kaikki olemme vain ihmisiä,
kaikki yhtä
merkityksettömiä,
niin,
olemme ihmisiä.>
Arvostelija: Delilah
14.08.2009

tykkään,
kaunista on,
vaikkakin surullista,
tuo tunne on tuttu,
joten helppo samaistuu :)>
Arvostelija: Punainen Pisara
14.08.2009

Hieno!!>
Arvostelija: vastakaiku
22.08.2009

Niinpä, ihminen on vain ihminen, ei enempää eikä vähempää. Hienosti tuot ajatuksesi esille runossasi. >
Arvostelija: Millimenninkäinen
08.11.2009

Viisas runo. Me olemme ihan vaan ihmisiä!>
Arvostelija: milllla
30.11.2009


mihin katosin?

Tätä runoa en kirjoita minä
sitä kirjoittaa suru sisälläni, kipu mielessäni

Minä en sanele näitä sanoja
niitä laulaa hiljaisuus,
jonka yksinäisyys muodosti ympärilleni

Minä en maalannut syksyisiä puita surullisen harmaiksi
ne maalasi musta, joka valtasi minut

Minä en halunnut sitä mustaa silmiini
sen teki pelko joka nauraen leikittelee mielelläni>

katsot peiliin, etkä tunnista sitä joka katsoo takaisin. syydät sanoja, joita et edes itse allekirjoita. ajattelet ajatuksia, joita et tunnista omiksi. ennen minä hymyilin, nauroin, puhuin ja olin iloinen. tuo joka nyt katsoo peilistä on masentunut: väsynyt, surullinen ja pelkää ihmistä.

20.07.2009

Hieno, todella hieno runo. :) Niin jotenkin tuttuja ajatuksia..Pidin paljon, suosikkeihin. =)>
Arvostelija: sateenvarjo
20.07.2009

Jotenkin tunnistan itsenikin tästä runosta. Hienosti laadittu kokonaisuus ^^>
Arvostelija: SsennyuLostSoul
20.07.2009

Ikävän tuttuja tunnelmia. Voimia paljon sinulle hyvä runoystävä.>
Arvostelija: Aliisa
21.07.2009

Tähän runoon todella helppo samaistua pidän siis todella paljon>
Arvostelija: Tuomo
21.07.2009

melankolisen kaunista>
Arvostelija: Rock'n Rose
22.07.2009

Kipu välittyy vahvasti.

Upeasti kirjoitettu.>
Arvostelija: Absintti
23.07.2009

yksinäisyys huokuu joka sanasta, kauniin koskettavaa♥

SIRPA>
Arvostelija: sipuna
28.07.2009

wau, tunnepurkaus kuin tulivuorella, hienon runon olet rustannut tunteista! suosikit---->>
Arvostelija: Fantzu
28.07.2009

hieno runo!!>
Arvostelija: merenpohja
28.07.2009

Niin todellisen totta ja syvääluotaavaa.. En edes tiedä mitä sanoa. Pelottavan ja petollisen totta..>
Arvostelija: Fiona
01.08.2009

äh, enpä enää pysty lukemaan näitä sinun runojasi, ehkä myöhemmin, saat minut itkemään, kun niin samanlaisia tunteita on ollut jo pitkään.>
Arvostelija: Delilah
14.08.2009

Niin tuttua, niin tuttua. Erittäin kauniisti ja koskettavasti kirjoitat. Tekee melkein kipeää lukea tätä, kun muistot valtaa mielen... >
Arvostelija: Millimenninkäinen
08.11.2009


Farewell

Jaetaan vielä kyyneleet,
jotta voit mennä.

Päästän sinut lähtemään.>

Sinulle.

18.07.2009

särkyvää>
Arvostelija: Rock'n Rose
18.07.2009

Katkeran suloinen runo, josta jää jakamisen jälkeen surullinen fiilinki ja aukko sydämeen.
Kaiken tuon kuitenkin voi aika korjata, jos voi antaa sille mahdollisuuden.

Kiitos vierailusta.
>
Arvostelija: Carre
20.07.2009

Riipaiseva alku "Jaetaan vielä kyyneleet"

jättäisin jopa viimeisen lauseen pois kokonaan? No, näen nyt vain niin!

koska nimi kertoo jo sen?>
Arvostelija: vastakaiku
21.07.2009

Lyhyt, mutta kertoo oikeestaan kaiken olleellisen. Hyvästit, surun ja kivun..>
Arvostelija: Fiona
07.08.2009

haikeaa..
mutta hieno on.>
Arvostelija: uninen runoilija
06.11.2009

vau, tässä on kaikki olennainen>
Arvostelija: poropeukalo
29.11.2009

Hieno runo...
Tänään aamupäivällä kirjoitin yhdessä runossani:
"hyvää matkaa // minne tahansa tiesi johtaa / katson etääntyvää selkääsi särkyen // painan kasvoni käsiin ja / itken // mutta kaiken kipuni keskellä minulla / sittenkin on ilo: / en haavoittanut sinua enempää"

>
Arvostelija: u roskala
26.12.2009


Mieleni Alcatraz

tästä helvetistä ei ole pakoa
vaikka minä itse sen loin

yritin paeta
ja sinä tulit
vanginvartijani

sidoit ranteeni
naulitsit katseeni
kaadoit haaveeni
jäädytit sydämeni
käytit hyväksesi

maalasit silmäni mustiksi
kasvot kalmasta vaaleiksi
viiltelit rikki ranteeni, haava haavalta hyödyttömiksi
suljit suuni muka suojakseni
muurasit muurin turvakseni
[oikeasti sitä kutsutaan yksinäisyydeksi]

sinä tulit
ja teit minusta tämän
mutta haluanko minä olla tämä

kutsuinko minä sinut, pelko?
>

Alcatraz, tuo vankiloista pahin. Pelko, ahdistus, masennus. Mun mieli on Alcatraz.

16.07.2009

upea runo!
joskus mieli on vankiloista pahin..>
Arvostelija: Nemesia
17.07.2009

kyyneliä>
Arvostelija: Rock'n Rose
19.07.2009


| 0| 20

9470 runoilijaa on lähettänyt jo
558130 runoa!
 
 
 
 

Tänään syntymäpäiviään viettää:

piilorunoilija95 18v.
Unseen 18v.
L3ntop4llo 19v.
blue-mystic 20v.
Pini 22v.
minkkinen 26v.
easytiger 27v.
echoes 27v.
tyrsky 29v.
Vajram 33v.

   Paljon onnea!
 

Hosted by
Kotisivut.com
 
Copyright 2003 Petri Vilén