Lajittele runot aakkosjärjestykseen Näytä ilman arvosteluja Näytä vain otsikot
SiskoEn ole osannut olla
sinulle
oikea veli
syöpä leikkauksesta
jouduit hengityskoneeseen
anteeksi
sisko
ei vielä vuottakaan
kun veljemme kuoli
haudattiin
sanoin haudalla silloin hiljaa
en halua enää hautajaisia
missä olen puku päällä
arkun kannen tällä puolella
eikö riitä jo
kiusaaminen
Jumala
olisit päästänyt minut pois
viime keväänä
ennen veljeäni
mutta ei
annoit ihmisen soittaa
ambulanssin
jäin tänne
minkä takia
emme
ymmärrä toisiamme
olen jo
tarpeeksi kypsä
pois pyyhkiytyneet muistot
palautuu
katson niitä yön
en ole tämän elämän
arvoinen
koskaan ollut
kuuletko miten
säryn
kylmäksi käy elämä
>
24.05.2013Surullinen koskettava runosi saa minut kyyneliin, kyyneleet eivät lohduta sinua, mutta VOIMIA Sinulle toivon sydämestäni, Jukka, Voimia Sinulle. >Arvostelija: Isadora24.05.2013 jokaisen elämä on tärkeä. jokainen ihminen on tärkeä. Ja tarkoitus on silläkin että sinä jäit ja että sinun pitää jäädä. Tämäkin runo - liikuttava, koskettava, syvä tilitys - olis jäänyt syntymättä. Runo auttaa monta ihmistä suhteuttamaan asioita. Sitä voisit ihan miettiä - runolla, äläkä itseäsi enempää soimaa. >Arvostelija: aquarius24.05.2013 Koskettavaa luettavaa, kyynel karkaa! Ei ihminen ole oikeastaan koskaan yksin, hänellä on luonto, tähdet, kaikki se kaunis ympärillään, jos hän itse niin haluaa. Voi puuttua toinen ihminen, mutta on paljon muutakin. Kaikella on tarkoituksensa, myös tänne jäämisellä, se pitää nyt vain löytää ja sitä vahvistaa! >Arvostelija: AlishaMariel24.05.2013 Todella syvältä koskettava runosi on. >Arvostelija: Yönsilmät24.05.2013 Syksyn tuoksuKadonneita kasvojani
etsin tänäänkin
ihmisen kipeä ilta
levottomasti väreilee
en tiedä
mihin minusta on
ehkä
verkon painoksi
varjo hakee muotoa
ei tiedä
miltä haluaa näyttää
ei minulta
ensimmäisessä helle päivän
yössä
syksyn tuoksu
>
16.05.2013kevät tekee joskus kipeää, koska vaatii uusiutumista - runo kuvaa herkästi sitä miten ihminen ei aina halua olla siihen valmis. Ja tuntee syksyn aisteillan jo valmiiksi. Hieno runo. >Arvostelija: aquarius16.05.2013 Herkkä, hyvä runo >Arvostelija: Neito6816.05.2013 Ahdistus sanoissasi vahvava, hyvä runo >Arvostelija: Anjuska16.05.2013 Todella... kesän tunteeseenkin voi sekoittua syksyä. Puhutteleva runo. >Arvostelija: niiu16.05.2013 Voimakas melankolia, runona puhutteleva. >Arvostelija: AlishaMariel16.05.2013 Tää on niin hiaaano ! >Arvostelija: Mystis16.05.2013 samaistuin pidin todella paljon >Arvostelija: seba16.05.2013 Vahvasti kaipaavaa, muutosta etsivää tunnelmaa syksyn tuoksuisella kesän lämmöllä runosi levottomassa väreessä >Arvostelija: Puuhevonen16.05.2013 Soljuva runo, piti lukea muutamaan kertaan, kun jaksoton on. Kokonaisuutena taattua sinua. Kiitos. >Arvostelija: Narrien Herra17.05.2013 Kyllä sitä toisinaan voi jopa itseltään hukkaan joutua. >Arvostelija: epeli17.05.2013 Koskettaa ehkä eniten tuo lopetuksen; "ensimmäisessä hellepäivän yössä syksyn tuoksu." Ajatuksena että jokaisessa päivässä on yötä, kesässä syksyä ja meissä ihmisisissä kuten luonnossakin, elämää ja kuolemaa. Kiertokulkua, jonka aika on saanut tehtäväkseen suorittaa ja meidän ihmisten hyväksyä sen rikkaus, miten ikinä sitten sen parhaiten teemmekin. Kokonaisuus, jossa ihmisenä olemisen kipu jää jälleen puhuttamaan *Kiitos >Arvostelija: Alppivuokko17.05.2013 Kaunis runo, varjojen sisältä näkyy rakas ihminen, Jumalalle ja monelle läheiselle, jota hän ei näytä huomaavan, tiedä eikä aisti. On kuitenkin. >Arvostelija: thiuh17.05.2013 Ehyt. Sujuvaa tekstiä. (Ehkäpä: tänäänkin etsin kadonneita kasvojani, ihmisen kipeä ilta väreilee levottomasti...varjo hakee muotoa ei tiedä miltä haluaa näyttää, ei vieläkään minulta, ei valolta, ruostuneelta...jne.) >Arvostelija: Narrien Herra17.05.2013 Tämä runo tuntuu kipeästi, haikeasti iskee ehtoopuolen kulkijaan. >Arvostelija: Riitu Eskontytär17.05.2013 Runosielu aistii enemmän kuin muut. Syksynkin, vaikka alkukesällä vielä nukkuu niin silti; siellä se on. Riipaiseva runo. >Arvostelija: FridaMaria18.05.2013 Koskettava, hieno runo. >Arvostelija: Kuurankukka19.05.2013 Tuo varjon kohta on ei tiedä hyvä säe. >Arvostelija: Albatrossi19.05.2013 Tähän runon tunnelmaan vajoaa lukijakin-joskus. Hieno kuvaus ihmisen mielen matalikoista. >Arvostelija: Tamaris20.05.2013 Syksyn tuoksu, kuin vilja, joka ei ole tuleentunut, hieno on runosi, mutta kovin suruisa, itsen ymmärrys on kipua, varjoihin jää usein kasvot, mutta aurinkoon täytyy luottaa, täytyy, kiitos sinulle runostasi. >Arvostelija: Isadora24.05.2013 Tunnetta on runossa. >Arvostelija: Pratu24.05.2013 ÄitienpäiväHaudalla
jossa äitini kanssa
isä
kaksi veljeäni
lepää
tipahdan muistoihin
sydäntä
kuristaa niin että
silmistä valuu
vettä
>
Hyvää äitienpäivää,äidit. 12.05.2013Vahvaa rakkauden ja kaupauksen puristusta lohduttomilla runosanoillasi - taidokasta on runoinen tunteen kuvauksesi >Arvostelija: Puuhevonen12.05.2013 Lämmin ja haikea runo. >Arvostelija: Yönsilmät12.05.2013 tunteet ja muistot pinnassa Kiitos >Arvostelija: lehdetönpuu12.05.2013 Muistoihin asettuvat, rakkaasi, muistot kantavat elämää eteenpäin. Koskettavat sanasi, silmin kyyneleisin luen, kipuasi. Hieno on runosi, sydämenvaloinen. >Arvostelija: Isadora12.05.2013 Koskettava runo äidille,joka muiden rakkaiden kanssa sieltä pilven reunalta katselee. >Arvostelija: Adalmiinanhelmi12.05.2013 Herkkää ja koskettavaa. >Arvostelija: epeli14.05.2013 surullinen runo. olet paljon menettänyt. >Arvostelija: aquarius14.05.2013 Muistot kantavat, hyvistä asioista saa voimaa mennä eteenpäin. >Arvostelija: AlishaMariel14.05.2013 Koskettava. >Arvostelija: Kuurankukka19.05.2013 Jää katseeseen Annan hellän tuulen hyväillä
kasteisia kasvoja
lepattaa perhosena sydämessä
suru
jää katseeseen
kuinka voin olla tässä osassa
jonka olen saanut
liian surullinen
minulle
tänään yritän hymyllä kuin
olisin onnellinen
ehkä
onnistun huijaamaan
itseäni
>
09.05.2013hyvä on tavoite joskin huijaus muuttukoon todeksi >Arvostelija: lehdetönpuu09.05.2013 joskus oma hymy tarttuu mieleenkinja suru taittuu, kauemmas >Arvostelija: aquarius09.05.2013 Tällä kohdalaa pulppuilevat ilon kyyneleet. >Arvostelija: epeli09.05.2013 Sorry, kun tuli painovirhe >Arvostelija: epeli09.05.2013 Voimakas suru välittyy, suru pitää surra, jos vaikka pienempinä osasina.. ja se voi olla polku seuraavaan löytöön; Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman. >Arvostelija: thiuh09.05.2013 kaunis tahto pidin todella paljon >Arvostelija: seba09.05.2013 kaunista >Arvostelija: Rokkarinpimu09.05.2013 Ei itseään pysty huijata. Mutta hyvä mielikuva kuitenkin jos sillä pystyy unohtamaan surun. >Arvostelija: piraija109.05.2013 Ihminen voi olla sopeutumisen ja luovimisen mestari - vaikutukset ovat sekä hyviä, että harmillisia - parasta itselle on, jos voi toimia luonnostaan ja aidosti - tuskaisen kyyneleistä on runopohdintasi >Arvostelija: Puuhevonen10.05.2013 Mielenkiintoinen lopetus lempeässä runossasi. pistää miettimään oikeasti. >Arvostelija: pörrykkä14.05.2013 Kaunis, ajatuksia synnyttävä runo, pidin! >Arvostelija: Marja Anneli14.05.2013 Niin, toisinaan on hyvin terveellistä huijata itseään. Sitäpaitsi se jopa auttaa, elvyttää. Surua on tottakai, vaihtelevassa määrin meillä kaikilla. Mutta elämä jatkuu! Sinulla kyllä huisin vahva tämä kirjoitustaito. Hienoa! >Arvostelija: FridaMaria18.05.2013 Koskettava, herkkä runo. >Arvostelija: Kuurankukka19.05.2013 joskus tuntuu samalta. et laita välimerkkejä. tekee vähän vaikealukuiseksi, mutta jättää siksi lukijalle tulkinnanvapauden >Arvostelija: revontulten tytär21.05.2013 Merenneito 2Laiturilla
pään yllä toukokuu
tuuli kuljettaa merelle
unelmia haaveita
ei kivestä saa timanttia
vaikka
kuinka hankaa hioo
eikä meren rannalta
löydetystä
vanhasta öljylampusta
pöllähä
henkeä sanoen
sinulla on
kolme toivomusta
seison hiljaa katse
kohti merta
häkellyn
aivan kuin näkisin
aaltojen varjosta
merenneidon
vihreiden silmien vetävän
katseen
>
02.05.2013hienotunnelmainen runosi. todentuntuiseksi teet vihreiden silmien katseen - seireenin kutsun? >Arvostelija: aquarius02.05.2013 Tämä runosi on jotenkin ajaton. >Arvostelija: epeli02.05.2013 Hieno runo. >Arvostelija: Talvicc102.05.2013 Ihminen kantaa haaveita, unelmia, toiveita, tahtomattaankin niitä syntyy.. tässä runossa kuin jo kuvaksi muuttuvat toiveet taukoamattomat.. >Arvostelija: thiuh02.05.2013 Osaavaa tekstiä taas. Tässä ykköseni säe "aaltojen varjosta" >Arvostelija: Albatrossi02.05.2013 Tahdossaan vahva on kaipaava sydän, valojen vaihtelussa hahmot aineistuvat toiveiden myötä - runokerrontasi erinomaisen onnistunutta, inhimillisen kosketavaa ja kaunista sielussaan >Arvostelija: Puuhevonen02.05.2013 Wau, tähän mystisyyteen uppoaa, ei voi olla tykkäämättä, todella hyvä runo! >Arvostelija: Safira02.05.2013 Herkkä, kaunis runo >Arvostelija: Neito6803.05.2013 Haaveilu on elämän suolaa, kykyä nähdä arjessa tarunhohtoisuutta. Sinulla on tämä kyky. Upea! >Arvostelija: Nur03.05.2013 olitpas loihtinut tiiviin tunnelman...pidän >Arvostelija: lehdetönpuu04.05.2013 Hienosti runosi liikkuu, kuva elää. Kiitos tästä pätkästä. >Arvostelija: Narrien Herra04.05.2013 Kaipuuta... kaipuuta... Aina voi /pitää kuitenkin toivoa! >Arvostelija: FridaMaria05.05.2013 Kun uskoo ja luottaa, näkee "merenneidon". Itse näen vaikka mitä..:) Hyvä runo! >Arvostelija: AlishaMariel08.05.2013 Haikeanihana tämä runosi. Upea! >Arvostelija: Neitosi08.05.2013 Kaunis runo. >Arvostelija: Kuurankukka19.05.2013 Niin sitä on joillekin muistoille Niitä on liikaa
jotka nostaa tunteen niin että
silmät alkaa vuotaa
paikasta riippumatta ajasta
utelias katse kysyy
mikä on
sanon
tämä johtuu allergiasta
ajattelen
niin sitä on joillekin
muistoille
>
24.04.2013Saattaa allergia laukasta muistoihin polut. >Arvostelija: Albatrossi24.04.2013 Herkkää kerrontaa. >Arvostelija: AlishaMariel24.04.2013 saman kokenut - kyyneleet joskus nousevat odottamattomasti. Hyvä että nousevat - tunteiden kirjo tallella. Runosi liikuttaa. >Arvostelija: aquarius24.04.2013 Tuska siloo ymmärrystä kurkun karhe kuni yskä ajan saatto sattuu sieluun kyynelistä tarttuu nieluun >Arvostelija: Puuhevonen24.04.2013 herkkää pidin >Arvostelija: seba24.04.2013 Herkkyyttä ja tuttua, hyvä runo >Arvostelija: Anjuska24.04.2013 Näin se menee.. >Arvostelija: ollimolli24.04.2013 todella kaunis, kerrontatyylisi kiehtoo. >Arvostelija: Jennyboy24.04.2013 Saahan sitä pieniä valkoisia valheitakin käyttää jos siltä tuntuu, mutta ei runoltasi kuitenkaan puutu sitä mikä on ominaista Sinua - melankoliaa ja haikeutta. >Arvostelija: lindalinda24.04.2013 Niin sitä on... herkkä, hyvä runo >Arvostelija: Neito6824.04.2013 Niin. Toisinaan joutuu kyyneleitään selittelemään... >Arvostelija: Riitu Eskontytär24.04.2013 Riipaiseva. Liekö tuolle allergialle hoitoakaan. Hiljainen hyväksyminen, nöyryys elämän edessä. Kiitos mollisointuisesta runostasi, joka kosketti. >Arvostelija: Nur25.04.2013 Minun silmäni ovat hieman kuivuneet vuosien mennen, en enää itkeä tirauttele kuten nuorena ennen. Hupsua huomenta sulle ja mulle. >Arvostelija: epeli25.04.2013 Muistot nousevat esiin usein, lukijaa koskettavat runosanasi, herkkyyden sanat, kauniisti haikeasti, kiitos sinulle. >Arvostelija: Isadora26.04.2013 Miksen mä kirjoittanut tätä !(?) Hiton (anteeksi) hieno runo. >Arvostelija: Neiti Prym30.04.2013 Tunteet ovat tärkeitä ja niiden loppuun saakka kokeminen. Muistovarastossa riittää kyllä sitten myöhemmin kultaakin. Hyvä runo. >Arvostelija: Alppivuokko30.04.2013 Komppaan Neiti Prymiä. >Arvostelija: Aatos30.04.2013 Syvällinen paljon kertova runo! >Arvostelija: km30.04.2013 Tuttu allerginen oireyhtymä - ei taida Histec auttaa >Arvostelija: Epione30.04.2013 tätä on herkkyys, herkkä elämä itsessään kaunista, ei tarvii peitellä toisinaan kyllä tahtoo sisintä suojella >Arvostelija: thiuh30.04.2013 sisimmän herkkyys tuntevan ihmisen läsnäolo ajatuksin Jos sisin suree on sitä vaikea muuksi muuttaa >Arvostelija: lehdetönpuu01.05.2013 Osuva, hieno kuvaus. >Arvostelija: Kuurankukka01.05.2013 Ehyt, tämä runo puhutteli. Hieno tuo lopetus, vaikuttava. >Arvostelija: Narrien Herra03.05.2013 Erittäin onnistunut runo! >Arvostelija: FridaMaria05.05.2013 Helppo samaistua >Arvostelija: uninen runoilija08.05.2013 Koskettavaa herkkyyttä >Arvostelija: vuorililja09.05.2013 Totta. Jotkut muistot laittavat silmät vetistämään. >Arvostelija: Ansa10.05.2013 Kissanainen ja city sammakkoNauran itken ja rakastan
kuin mies
mietin
mitkä sanat saa
sydämesi värähtämään
niinkö
ei edes viidakon tähtönen
suutelisi
vaikka herkällä sydämellä
korvaan kurnuttaisin
Taapermannin säkeitä
ei tahdo lettipartaista
herkkää miestä ikiomaksi
kissanainen
liikutat luomiasi
juuri niin
että katseesi aallot keinuttaa
kelluttaen minut
pois
kellun
sammakkona kurnuttaen kuule
omia säkeitä
aaltojen kuljettaessa
surullisten gorillojen saluunaan
katse hakee
huhuu
onko ketään
en rakkautta kohtaa
alan kyllästyä
>
18.04.2013Puhutteleva runo, upeaa tekstiä. >Arvostelija: Talvicc118.04.2013 Hienoa luettavaa, sanat hyvin valittuja. Kiitos! >Arvostelija: AlishaMariel18.04.2013 Joo! kovin on kohtaamattomuutta ilmassa :-) kyllästymiseen asti. Mukava pilke runossasi. >Arvostelija: Riitu Eskontytär18.04.2013 Herkkää on city-sammakon kurnutus ja tunteikasta ulostullut purnutus ei salaisuutta ole aikeissa ihmisen jos vain löytäisi keinuen pöydän sen jossa sähistellen suudellaan kurnutellen lemmenvalat kuiskataan saluunassa hälyn harhaa väki etsii rakkauden eläintarhaa --innostavaa, letkeästi liikkuvaa ja sydämessään itkevää on runoinen parinetsintä saluunassaan >Arvostelija: Puuhevonen18.04.2013 uudenlaista alavirettä sanoissasi, sanoma sama >Arvostelija: Anjuska18.04.2013 Monipolvinen, vihjaava ja tutkiskeleva hyvä runo! Herkkää mietintää! >Arvostelija: Grobbelaar19.04.2013 Alkaa hiljalleen olla kevättä rinnassa. >Arvostelija: epeli19.04.2013 Oih, mikä herkkyys pehmeen kaipaavin vedoin, sanavalinnat upeita. >Arvostelija: Safira19.04.2013 Huhuu, onko ketään rakkausrintamalla, kyselee runominä. Taiten ovat runominän sanat saaneet muodon runoksi, vaikka rakkausrintama aina vähän oikukas, on runominällä aina pilke silmäkulmassa, ihana, ihana on runosi, lukija kiittää. >Arvostelija: Isadora19.04.2013 Herkkä, pohtiva, haikeakin runo, mutta samalla hauskakin...hyvä >Arvostelija: Neito6819.04.2013 Koskettavaa tekstiä.. Pinnan alle kätkeytyy monenlaista.. >Arvostelija: El Coyote19.04.2013 enn osaa eritellä mutta tykästyin valtaisasti tekstiisi >Arvostelija: lehdetönpuu19.04.2013 Tässä ollaan lännellä iltatunnelmissa. Tarkastellaan tilanteita. >Arvostelija: Albatrossi19.04.2013 Se sammakko on nyt ottanut gorillojen saluunassa lasillisen liikaa jos kissanaista halajaa. Se on peto :D Parempi on sammakon etsiskellä nyt vain prinsessaa ;) >Arvostelija: menley21.04.2013 gorillojen saluunasta ei löydy varmaan puumia ja jos löytyy niin NE metsästävät... eivät huhuiluihin vastaa vaan nappaavat itse paistinsa... monisäikeinen runo, kiitos! >Arvostelija: aquarius24.04.2013 Omaperäistä kerrontaa. >Arvostelija: Kuurankukka01.05.2013 Niin, aika erilaiset persoonat runossa. Mutta erilaisuus on rikkautta! Sydän kun sykkii hänelle, ja rakastuminen kevään myötä pursuilee eihän silloin mikään ole este. Runo jättää avoimeksi paljon, niin no sitenhän elämäkin tuppaa tekemään. >Arvostelija: FridaMaria05.05.2013 Sinun ikioma jos tahdot Liikutat luomiasi
juuri niin
että katseesi aallot keinuttaa
tarraan pöydästä tiukasti kiinni
etten alla kellumaan
sukeltaa haluaisin
sydämeesi
mikä se tähti on jota
pitää seurata
yksisarvista
jousimies
vai sitä tähteä joka
sinua seuraa
ole sinä kissanainen
minä olen lettipartainen
herkkä mies
sinun ikioma jos
tahdot
minun kelluvan
pois
>
11.04.2013 Oih, miten suloista kuin kevään kosiotanssia, tykkääminen* >Arvostelija: Safira11.04.2013 Kevät saa rintaan kaipuun sydänystävästä ja tässä runoilija on onnistunut, niin suloisen kaunista, joten on ihme, jos ei kosittava lähde "kellumaan" kainaloon ;) >Arvostelija: Marle11.04.2013 Sanataidetta parhaimmillaan. >Arvostelija: epeli11.04.2013 Ajattelen miltä tuntuu kun tuuli pukin partaa retuuttaa...Kohtaamista ja vientiä löydän tästä runostasi...ehkä tanssin pyörteitäkin. >Arvostelija: Albatrossi11.04.2013 Hienoa kerrontaa, keveyttä ja lempeyttä. >Arvostelija: AlishaMariel11.04.2013 Lemmenleiskuisaa loimua sydämen sanaista saattoa valloitusta viisaan varmaa tavoitella tähtein tarhaa -- innostavan soljuvaa ja hyvämielistä runokerrontaa ehdollisin ehdotuksin >Arvostelija: Puuhevonen11.04.2013 Tämähän se jännä epäsuora kosinta on! Kiva :-) >Arvostelija: Riitu Eskontytär11.04.2013 Sukellus kuin kelluen mereen rakkauden, ihana runosi, hienoilla runokuvilla, toiveissaan ja pyynnössään suorastaan hurmaava. >Arvostelija: Isadora11.04.2013 Suloinen, hyvä runo >Arvostelija: Neito6811.04.2013 Hauskasti lämminhenkinen ja kivasti koottu kokonaisuus kutsun muodossa. >Arvostelija: Alppivuokko11.04.2013 Hienoa niin elämän makuinen on runosi >Arvostelija: mattip12.04.2013 Juu kelpaisi kyllä kosinnaksi :) >Arvostelija: menley12.04.2013 Rakastumisen häivähdys sanojesi punaisista langoista löytyy. Kaunis valo. >Arvostelija: Narrien Herra13.04.2013 Omaperäinen, kaunis runo. >Arvostelija: Kuurankukka14.04.2013 Runossa on tunnetta. >Arvostelija: Pratu19.04.2013 Kaunista...syvällisen huoah huokaus ..kaunista,ei muuta osaa sanoa.. >Arvostelija: km01.05.2013 Kevättä sulavasti kävelenLaiturilla
pään yllä huhtikuu
täysi
niin kuin jää katon alla
vesi vankina
sydäntalvella
laturille kävelee
metsää
aamun raikasta
helmet kasteen koristaa
terapeuttista
lintujen soolo laulu
rytmikkäästi puuta koputtaa tikka
vienosti kukkuu käki
tomerana marssii muurahaiset
polun poikki
aukeavien kukkien tuoksu
hyväilee
lempeä tuuli
niin kuin pilvettömällä
taivaalla
pääskynen lentää
sydänkesällä
kevättä sulavasti
kävelen
herkin askelin
>
04.04.2013 Erittäin uudistava raikas tunnlma >Arvostelija: ollimolli04.04.2013 Tässä on uuden airut sydänkehräävän suloista.. >Arvostelija: Safira04.04.2013 Avaruudellista, hyvin hengittävää uudistumisen tunnelmaa kauniin runosi kulussa >Arvostelija: Puuhevonen04.04.2013 Hieno tunnelmaruno, tämän voi melkein nähdä=) >Arvostelija: Minänoita04.04.2013 Mukava, hyvä runo >Arvostelija: Neito6804.04.2013 Upeasti askeleet, tuovat kevätsoinnit, ihanat sävelkulut lukijan aistia, herättää lukijankin kuulla luonto, kaunis runosi, herättää ja linnut kevään ja kukkaset runominän aistimuksissa kaunista luettavaa, kiitos sinulle. >Arvostelija: Isadora04.04.2013 Vähän minun makuuni liikaa tässä, mutta loppua kohti paranee. >Arvostelija: runoretku04.04.2013 kaikki läsnä - hyvin liikkuu runosi polku. >Arvostelija: aquarius05.04.2013 Tästä runostasi pidän todella paljon. Kirjoittaminen on terapiaa parhaimmillaan ja luonto antaa nautinnollisia elämyksiä enemmän kuin osaamme edes arvata. >Arvostelija: epeli05.04.2013 Havainnointia luonnosta. >Arvostelija: Albatrossi05.04.2013 Oivaltava nimi tällä runolla. "Laiturilla - - huhtikuu", "vesi vankina". Muurahaisten tomera marssi vasta avautuneella polulla. (Ei kai käki vielä huhtikuussa?) Tämä on lämmin kevät- ja kesäkuvaus, arkista, todellista kauneutta, jota emme usein osaa tarpeeksi arvostaa, emme välttämättä edes huomaa kauneutta ympärillämme, linnunlaulua, kukkien väriloistoa. "kevättä - - kävelen / herkin askein". Tietty herkkyys pitääkin olla. Luonto puhuttaa. >Arvostelija: Nemea06.04.2013 Onpa valoisa runo!! Pidän ihan kauheasti, Luontoihminen kun olen ja tässä on Luonto kauniina, voimakkaana läsnä. Kiitos. Suosikkeihin laitan. >Arvostelija: FridaMaria07.04.2013 kaunista sinua >Arvostelija: Rokkarinpimu07.04.2013 Ihanan luonnonläheinen. >Arvostelija: Kuurankukka07.04.2013 Kevään odotusta ilmassa täälläkin! Hieno! :) >Arvostelija: El Coyote08.04.2013 Kaunis kevään kuva, tätä ajatellessa mielikin valoistuu. >Arvostelija: AlishaMariel08.04.2013 voin tuntea kuinka sielu parantuu tässä pidin todella paljon >Arvostelija: seba08.04.2013 Kesään jo katse runossa kääntyy, kun jää sulaa. Hieno kokonaisuus, ehyt. Kiitos. >Arvostelija: Narrien Herra09.04.2013 Tämän runon jälkeen jää odottamaan vain kevättä oli niin lupaava luonto aiheinen runo >Arvostelija: mattip12.04.2013 Ikkunasta katselinIkkunasta katselin
halusin
mutta ei tehnyt
mieli mennä
yö kävelylle
niin paljon että kuu
pimeni
noitia lenteli
kyöpelivuoren suuntaa
vuosikokoukseen
vieläkin joukkoa
johtaa
noita nokinenä
luulisin
eihän hän ole noitieniässä
vasta kun
nuori tyttö
muutama sata vuotta
vanha
>
30.03.2013Kivaa noitatunnelmaa...nuoria tyttöjä (tai poikia) me kaikki ollaan, jos vain niin halutaan :) >Arvostelija: miloska30.03.2013 hieno tunnelma pidin >Arvostelija: seba30.03.2013 Mukava runo >Arvostelija: Neito6830.03.2013 valloittavaa >Arvostelija: Rokkarinpimu30.03.2013 Hyvää pääsiäistä:) >Arvostelija: Narrien Herra30.03.2013 kaikki tässä maailmassa.. on niin suhteellista.. kiva pääsiäisen avaus! >Arvostelija: aquarius30.03.2013 Joo! siellä oli mukavaa olla mukana :-) >Arvostelija: Riitu Eskontytär30.03.2013 Suruista ajatuksen yhteyttä kauan eläneisiin olentoihin, kuin kysyen "oletko vielä jakasava" - sisässään runosi kantaa juuri tuota jaksamisen kysymystä, pinnalta voisi ajatella tekevänsä itselleen hyödyllisiä, haluttujakin asioita - mutta mukaan tulee niin paljon muuta jaksettavaa - että ajatus ja teko hylkäytyvät - miten syvästi inhimillinen ja sellaisena koskettava onkaan taidokas vuodenkiertorunosi >Arvostelija: Puuhevonen30.03.2013 Upea pääsiäisruno tämä. >Arvostelija: epeli02.04.2013 Ihanuus on runosi, noita nokinenä on miun suosikkinoita, kiitos sinulle hymystä, joka piristi aamua:) >Arvostelija: Isadora02.04.2013 Wau, tää saa hymyämään ja tykkäämään, kiitos :) >Arvostelija: Safira02.04.2013 Hauska, iloinen! >Arvostelija: Grobbelaar02.04.2013 ihanan satumainen >Arvostelija: lehdetönpuu04.04.2013 Pääsiäisen aikaan aihetta noitiin. >Arvostelija: Albatrossi06.05.2013 Saa kollin mouruamaanSe miten kosketat
katseella
vai
järjen juoksun pysäyttää
kevät
saa kollin
mouruamaan
>
29.03.2013valloittavaa >Arvostelija: Rokkarinpimu29.03.2013 läheisyyden voimaa pidin >Arvostelija: seba29.03.2013 Kolleja aina haukutaan mutta miesten on paljon helpompi niitä ymmärtää. >Arvostelija: war29.03.2013 uu-la-laa-laa.. rohea veto! Sillä lailla ja huomettu on tää ihana ilmiö ;) >Arvostelija: Safira29.03.2013 Ihanasti mouruten kolli saa sydämen:) Hauska runosi saa hymyn lukijaltaan:) >Arvostelija: Isadora29.03.2013 No, johan se neiti Kevät saapui Sinunkin taloosi! >Arvostelija: Riitu Eskontytär29.03.2013 jotain aivan uutta sinulta nauratti oikeesti >Arvostelija: lehdetönpuu29.03.2013 Rehellinen runo. >Arvostelija: runoretku29.03.2013 Kyllä tokkiisa, näin se juuri on. >Arvostelija: epeli30.03.2013 .. ja naaraskissan raapimaan.. keväistä tunnelmaa runossasi. >Arvostelija: aquarius30.03.2013 Mainio runo : ) >Arvostelija: Neito6830.03.2013 Vaikuttavaa on runoinen tunteiden ja hormonien paljouden kuvauksesi - jääköön järki - tulkoon kevät ja kesä kiiruusti >Arvostelija: Puuhevonen30.03.2013 Vatsastapuhetta mouruaa...liekö liiasta tassujenpesusta kevätripulissa! >Arvostelija: Albatrossi02.04.2013 Kevään korvilla on kuulijansa. >Arvostelija: Narrien Herra04.04.2013 Keväällä kuuluukin mouruta... :) Iloinen runo. >Arvostelija: FridaMaria07.04.2013 kevät on :-D >Arvostelija: kaisa-6607.04.2013 Mennyttä miestäOlen kuin
ainaisen etsijä
tunteet kuin tuuli
tönii
horjuen kävellyt
tähän päivään
katsot miettien minua
miten voisin...
hiljainen ajatus
aukaise sylisi
ota vastaan kyyneleet
ei en ole oikea
sinulle
ei tulisi hyvä olo
vedän takaisin kyyneleet
lähden
suudelmasi kuin leipä
nälkäiselle
ei nauru maistu
sinä
joka minua seuraat
näet
en oikein jaksa
jos olet oikea
enkeli
puhalla tämä paha pois
tuulen viedä
vaikka
henki menisi
vai olenko liian syvällä
ei voi pelastaa
mennyttä miestä
>
28.03.2013koskettava ja suruisa >Arvostelija: kaisa-6628.03.2013 Syvällisen herkkiä tuntoja runollasi, todella herkkä sulkakynä, haikean hyvä runo. >Arvostelija: Safira28.03.2013 kukaan joka näin kirjoittaa ei ole mennyt >Arvostelija: aquarius28.03.2013 ankeaa ja sattuvaa kerrontaa >Arvostelija: Anjuska28.03.2013 Erittäin terapeuttinen runo! Sietäisi olla nähtävillä laajemmissakin piireissä! >Arvostelija: vesilintu28.03.2013 Ihmismieli niin herkkä, runosi on osoitus että et ole liian syvällä, sillä he eivät kirjoita näin hienosti vaikeasta aiheesta, anna tuulen viedä, päästä irti ja hetki kerrallaan aistia luonnon voima. >Arvostelija: AlishaMariel28.03.2013 Elämästä on kysymys...koskettavin hyvin sanoin. >Arvostelija: Albatrossi28.03.2013 Rakkauden kaipuu runosanojen seitinohuilla säikeillä kaunista, kuin ahdistunuttakin. Ei rakkautta ole ilman kaikupohjaa, arvokas olet rakkautta saamaan, kuin kaikki, herkkyydellä sanasi koskettavat. >Arvostelija: Isadora28.03.2013 teoksesi ravistelee.. hyvä >Arvostelija: ollimolli28.03.2013 `Uusi päivä kaiken muuttaa voi.`Puhallan valon elämääsi.Pupusia Pääsäiseen. >Arvostelija: Pierikki29.03.2013 Ei, ei mennyttä. Mutta Sinähän elävästi ja vahvasti olet ajassa kiinni! Hellitä jo otteesi Enkelistä! käskee >Arvostelija: Riitu Eskontytär29.03.2013 Pientä maallista kärsimystarinaa olemme itse kukin seuraamassa milloin lähempää ja milloin välimatkan takaa - tunnen vahvaa samaisuutta pääsiäisen sisäiseen kiiraan ja runominän onnen ja kelpaamisen tavoittelussa - ihmisyys, vähät keinot, monet kaatuneet yritykset ja pystyssä pitäisi vain pysyä, aina uudesti yrittää - niin toisen ihmisen apu voisi joskus olla vain hymyinen katse ja hyväksyntä toinen toisilleen - puhuttelee moninaisiin ajatuksin saatellen taidokas runosi >Arvostelija: Puuhevonen29.03.2013 Joskus tuntuu näin: mennyttä olen. Mutta se tunne häviää, no - kunnes taas tulee. On kuin itse elämäkin; heiluriliikettä. Toisille enempi toisille vähempi. HYVÄ runo ainaisen etsijästä. >Arvostelija: FridaMaria29.03.2013 koskettavaa. uskon silti pelastuksen rakkauden voimaan >Arvostelija: Rokkarinpimu31.03.2013 Jos tänne on synnyttävä uudestaanLaiturilla
pään yllä maaliskuu
edistäen
sydän kääntyy kesää kohti
huokaisten
yön pohjalla
aivan kuin aika menisi
hitaammin
päivän valo silmissä hehkuu
hieron
aivan kuin olisin nähnyt
meren yli lentävän
sotilaspukuisen enkelin
tiedustelija
kylmä tuuli hyväilee kasvoja
tässä harhassa
elän
huominen parempi
voisiko muuttua
elämä
huomenna paremmaksi
>
21.03.2013jokainen vaihe, jokainen elämä - laulun arvoinen, sanoi lavi. merkillistä mykkyrää tosin joskus, jos ei peräti aina. elettävä on, paremman toivossa, niinkuin runossa sanotaan. Hieno runo. >Arvostelija: aquarius21.03.2013 Vaikka mieli apeaksi matkaa, on kaunista kuitenkin elämä, sen pienissä asioissa nähdä saa, kuten taidossa kirjoittaa, luovuuden lähteitä ammentaa. Kiitos! >Arvostelija: AlishaMariel21.03.2013 Herkkä, haikea runo >Arvostelija: Neito6821.03.2013 Runsanoilla paljon vahvaa näkemystä elämän vivahteista, jaksamisen äärirajoilla,luen runoasi kuin se olisi toivoa kohti, mutta kuitenkin pohjavireessä lannistuminen. Olet sanataituri, siitä ei kysymystä, hieno runosi pohdituttaa, tavalla, jonka tunnistan. >Arvostelija: Isadora21.03.2013 Kaipausta jonnekin, toivoa ehkä >Arvostelija: Anjuska21.03.2013 Laajoin piirroin runoinen maalauksesi piirtyy uuden ja vanhan rajamaille, toiveisen, vaikkakin erikoisen matkan tunnelmissa - vahvaa runoutta tämä >Arvostelija: Puuhevonen21.03.2013 Hieno !! >Arvostelija: Mystis21.03.2013 onko pyyntö raju,vai kohtuullinen,vai hyvin pienoinen runosi on karun hieno >Arvostelija: lehdetönpuu22.03.2013 Ehyt runo, kiinnostavaa tekstiä. Tuo tiedustelija vertaus on kyllä mainio. Omanlainen ote sinulla ja siksi persoonallista, hyvä. >Arvostelija: Narrien Herra22.03.2013 Syvällisen kaunis ja ajatuksia herättävä! >Arvostelija: Grobbelaar22.03.2013 Mietteliäs ja keväisen kirkas. >Arvostelija: Albatrossi22.03.2013 Kevättä odotellen. >Arvostelija: Pratu22.03.2013 Hyvä tilanne aika kuvaus. Sisällä tuo sotilaspukuinen enkeli? Pitääkö tuo poimia runosta vai ei ? Minulle merkitsee taistelun tuloa tuollainen tiedustelu. Mystisyyttä. >Arvostelija: war23.03.2013 Tasaisesti etenevä runo, lopun toveikkuus irrottaa tyylikkäästi otteen aiemmasta. En tiedä, onko se siliti tässä runossa tarpeellista. Hyvä runo silti. >Arvostelija: runoretku25.03.2013 Omintakeista syvyyttä ja näkemistä tässä. Vain lopun please-sanan jättäisin pois, se syö runon arvoa. >Arvostelija: Alppivuokko26.03.2013 Tiukka veto kevään airueista...va liekö kaukopartio vasta? >Arvostelija: Grobbelaar26.03.2013 Niin herkkä sulkaynä ja todella upea runo mut minäkin jättäisin please sanan pois. >Arvostelija: Safira26.03.2013 Maaliskuu on vaikea kuukausi. Tunteita ja tunnelmia hyvä kirjoittaa ulos sielusta. "aivan kuin aika menisi hitaammin" mutta kohta me päästään huhtikuulle! >Arvostelija: FridaMaria29.03.2013 Kaihoa kauneimmillaan. Runouden eliksiiriä mestarillisin ottein. >Arvostelija: Nur17.04.2013 Merenneito Sanot moi
istuit viereen
kysyt
mitä kuuluu runoilija
häkellyn
näin kaikki
meren värit vihreissä
silmissäsi
änkyttäen vastaan
mitäpä tässä
juttelemme
kirjallisuudesta musiikista
kysyt
onko tuttu
miljoonasade laulu
runoilija
"hei, älä koskaan ota runoilijaa
luoksesi asumaan
se ryyppää, rähjää ja rellestää
ja kaataa kaljaa sun kitaraan
hei, älä koskaan ota runoilijaa
luoksesi asumaan
se salaa surujaan kantaa
ja niitä nurkkiisi piilottaa
ja se on ainoa vuokra jonka
runoilijalta saa”
sanon
tuttu laulu
juttelemme
parin tuopillisen ajan
lähdet
tuopillisen seuraan
jään
ei helppoa ymmärtää
surusta
syntyneitä sanoja jaksaa
ihmistä
niiden takana
>
14.03.2013Tosi hieno runo ! >Arvostelija: Mystis14.03.2013 Syvällinen polku on joskus syvältä. Kuulen sen kaihoisan laulun soivan taustalla, kun merenneito lähtee... >Arvostelija: miloska14.03.2013 Syvää tunnetta tässä. Merenneitoja on yhä kuin myös runoilijoita ;) >Arvostelija: Alppivuokko14.03.2013 Mahtavasti luotu tunnelma tässä, helppoa sujahtaa siihen. Hieno ! >Arvostelija: Neiti Prym14.03.2013 Mukava kuvaus, hyvä runo >Arvostelija: Neito6814.03.2013 Elämänmakua upeasti taasen >Arvostelija: Anjuska14.03.2013 Kohtaamisia joista jää jälki, hyvä runo! Kiitos! >Arvostelija: AlishaMariel14.03.2013 Hetkessä kauniissa kaikki lumo, on Runoilija vanginnut kaiken hienolla tavalla, runosanoilla lempeää kohtaamista, Runoilijalla paljon annettavaa, runosanoillaan, kiitos. >Arvostelija: Isadora14.03.2013 Koskettava on runosi. :) >Arvostelija: El Coyote14.03.2013 Autch, tähän hetkeen eläytyy ihan täpönä mut niin koskettavaa herkkyyttä ja kauneutta Huoks* >Arvostelija: Safira14.03.2013 Upeaa tarinaa, satutekstiä! >Arvostelija: Grobbelaar14.03.2013 Fantastisen surumielinen, kuvauksellinen runo. >Arvostelija: lindalinda14.03.2013 elämän makuinen pidin todella paljon >Arvostelija: seba14.03.2013 Mielenkiintoinen, kaunis runo. >Arvostelija: Kuurankukka15.03.2013 Runosi kerronta tarttuu hatusta, hiljentää kuuntelulle ja avaa sydäntä elämälle - suruyisan nousuista tunnelmaa, jonka elämä taas vie tutuista tutuimmille raiteille - silti pirteän erilaista ja lämmittävän kiinnostavaa runokerrontaa >Arvostelija: Puuhevonen15.03.2013 järkyn hieno runo! luin monta kertaa. Ennakkoluulot ovat joskus tosi vahvoja - monitasoinen oli upea runosi. >Arvostelija: aquarius18.03.2013 Mie en taija runoilija olla, kun en ole ikinä kuperkeikkavettä ryypiskellyt. >Arvostelija: epeli18.03.2013 Kuvaat erään kohtaamisen. On hienoa osata kirjoittaa näin, teet runon hetkistä elämässäsi. Ja nivot mukaan sielusi tunnelmaa, sydämesi kipeitä kokemuksia. Lukijat vaikuttuvat. Kiitos paljon. >Arvostelija: FridaMaria20.03.2013 Syvästi tuntevaa tekstiä runoilijan herkästä sielusta. Kiitos ja! >Arvostelija: Albatrossi21.03.2013 Upea, liikuttava. Pidän runosta. >Arvostelija: Runotar21.03.2013 On hieno. >Arvostelija: anitas21.03.2013 Täällä Jokaiseen runoon menetän
palan sydämestä
jäljellä vähän
täällä
yön pimeälle puolelle
sudet eivät näe
ulvoa
kylmä hiljaisuus
sakeaa
>
09.03.2013pelottavan kaunis >Arvostelija: kaisa-6609.03.2013 Vahva tunnelma tässä. >Arvostelija: epeli09.03.2013 synkähkö sielunmaisema - huh - kuvattu hyvin. >Arvostelija: aquarius09.03.2013 Jos koko sielullasi olet runoilussa mukana, on sillä hintansa. Runo viiltää aina palan sinua kuin naarmun. >Arvostelija: Narrien Herra09.03.2013 Joku runo vie palan mutta niin monet tuo tilalle , että eiköhän tuo tasapaino säily. Runosi loppu on kyllä hyvä. Siitä voisi oman tehdä pelkästään. >Arvostelija: war09.03.2013 Viiltävän hyvä kuvaus, kyllä koskettaa. >Arvostelija: Neiti Prym09.03.2013 Vahvaa tuottoa runosi >Arvostelija: lehdetönpuu09.03.2013 rankkaa pidin >Arvostelija: seba09.03.2013 Palan menettää, mutta usein saakin... hyvä runo >Arvostelija: Neito6809.03.2013 Menettäessään saa jotain tilalle, näin olen kokenut. Riipaiseva runo. >Arvostelija: FridaMaria09.03.2013 Kylmissä jäätyy pakkasen puolella runosuonikin. >Arvostelija: Albatrossi10.03.2013 Huima ja aito. >Arvostelija: runoretku12.03.2013 Niin annoit palasen ja kiitän siitä, että aidosti kirjoitat ja haastat lukijaa hyväksymään, että välillä on vaikeaa. Onneksi täällä on runoystävät/vieraatkin, jotka lukevat ja arvostavat kipeitä runojasi. >Arvostelija: Marle13.03.2013 Kirjoittajan tunnot vahvoin viirein jokaisella runosanalla - repivää ja korjaavaa oloa tuotaa, rajoillaan kujettaa, silti myös ajassa voimistaa - itseään ymmärtämään ja tuntojaan tarkkailemaan - puhuttelva on taidokas, vahva runosi >Arvostelija: Puuhevonen13.03.2013 Omaperäinen, kaunis runo. >Arvostelija: Kuurankukka13.03.2013 Mahtava tumma tunnelma josta pidin kovasti. >Arvostelija: vuorililja19.03.2013 Tää on huippu! Tunteen voima elää hurjana! >Arvostelija: Grobbelaar26.03.2013 HaluanKynttilät luo lämpöä
nukahdan
sylissäni olet
suutelen rakastuneesti
herään
kynttilät sammutan
et rakasta
haluan
älä tule piinaa uneen
>
01.03.2013olisiko tämä lohtu-uni, valmistelee johonkin uuteen juttuun...hyvin sanoiksi puettu heräämisessä koettu ahdistus. Todentuntuinen. >Arvostelija: aquarius01.03.2013 Tää on hirmu voimakas runo... Hieno, tosi hieno vahva tunnelma >Arvostelija: Mystis01.03.2013 Upea runo! Hyvin voimakas uni ja pirskatti, kun vain uni! Unesta todellisuuteen... >Arvostelija: Safira01.03.2013 Kaihoisa runo, hyvä >Arvostelija: Neito6801.03.2013 Unenomainen runokerronta lämmittää, rauhoittaa ja tuottaa yllätystä sanoillaan - alhoisen tunnelman piina jää kaiuksi rakkaudesta >Arvostelija: Puuhevonen01.03.2013 Inhottava herätä tuollaisista unista, hyvä runo >Arvostelija: Anjuska01.03.2013 niin lupaava alku.. >Arvostelija: ollimolli01.03.2013 vahva ikävä läsnä >Arvostelija: lehdetönpuu01.03.2013 Uni tuo usein lohdun, rakkausuni vielä enemmän. Runosanoillasi on paljon tunnetta, on vaikeaa herätä piinaan, panajaiseen, kynttiläliekkiä sammuttaa. Hieno on runosi, kiitos. >Arvostelija: Isadora02.03.2013 Unessa voi kokea monen moista. >Arvostelija: epeli03.03.2013 Harmittavan ihana uni... niin siinä usein käy, että saa otteen jostain ihanasta ja...voih...se olikin tyyny? >Arvostelija: Marle05.03.2013 Toisinaan uni katkeaa harmiksi. >Arvostelija: Albatrossi05.03.2013 Unien maailma on laaja, sekä hyvässä että pahassa, se helpottaa se ahdistaa, mutta se on myös rikkaus, kuten kirjoittaminenkin! Kiitos! >Arvostelija: AlishaMariel05.03.2013 romanttista pidin todella paljon >Arvostelija: seba05.03.2013 Alitajunta juttelee :) >Arvostelija: Epione05.03.2013 koskettava tunnelma tässä >Arvostelija: kaisa-6609.03.2013 Vahvoja tunnelmia. >Arvostelija: Kuurankukka13.03.2013 JukkaJukka...
kutsuu lumen kylmä
ääni
en näe ketään
kävelen sivulle vilkaisten
unesta pois
>
15.02.2013uuteen... lumi unessa symboloi uuden alkua. näin se on luettava. vaikuttava runo >Arvostelija: aquarius15.02.2013 Herkän melankolinen runo. Jotenkin koen tämän kuoleman rajamailla olemisesta >Arvostelija: Matseltof15.02.2013 Unen rajamailla voi kokea eriilaisia tuntemuksia, puhdas valkoinen lumi edustaa usein viattomuutta, runokuva, joka pysäyttää, hieno on runosi. >Arvostelija: Isadora15.02.2013 niin suuri ikävä,kuulet jo unensekaisen kutsunkin >Arvostelija: lehdetönpuu15.02.2013 Oliskohan jukka poltkinu peiton päältää ja vilun viekotus saamu mielikuvituksen heräämään.. >Arvostelija: ollimolli15.02.2013 Monia tilanteita unissa koemme. >Arvostelija: epeli15.02.2013 Ehkä se olikin herättävää tuo nimen sanominen, kevään myötä uuteen. Hyvä tämä! >Arvostelija: AlishaMariel15.02.2013 Lumoavan väljää ja ilmavaa ajatuksen ja todellisuuden makustelutilaa - minulle hymyisen raukealta runoltasi nousee >Arvostelija: Puuhevonen15.02.2013 Herkkää >Arvostelija: Neito6815.02.2013 Hereilläkin joskus kuulee itseään kutsuttavan, perin creepyä, hyvä runo >Arvostelija: Anjuska15.02.2013 Elämässä on tilanteita, ettemme osaa erottaa olemmeko hereillä vai unessa ja tässä on oiva esimerkki siitä, surullinen kylläkin. >Arvostelija: lindalinda15.02.2013 Talviunilta herääminen. Kiitos ja! >Arvostelija: Albatrossi17.02.2013 Unien maailmassa mikään ei ole niin kuin oikeassa...lumen kutsu, huih...onneksi herää lämpimään vuoteeseen vällyjen alla ;D >Arvostelija: Marle19.02.2013 Mielenkiintoinen runo, avoin ja paljas, unenomainen. "kutsuu lumen kylmä / ääni", talvessa on vielä voimaa. Vielä viimeisen kerran se kuristaa kylmillä kourillaan ennen kuin kevät pääsee valloilleen. "en näe ketään" toi jostain syystä mieleeni vitsit, joihin olen vasta törmännyt, ja joissa eläimet puhuvat. "kävelen sivulle vilkaisten / unesta pois" on juuri passeli lopetus! Tässä runossa unen ja toden raja kulkee yhtä aikaa hämäränä ja selkeänä. Nimen käyttäminen runossa lisää henkilökohtaisuutta. Riittävän paljas ja selittelemätön runo, jotta jäisi lukijan ajatuksillekin tilaa. >Arvostelija: Nemea19.02.2013 Näitä tuttuja ääniä ja haipuva vain tunne jää. Herkkä. >Arvostelija: Grobbelaar19.02.2013 Tässä on herkkyyttä ja uusia alkuja..lumi.. Hienon pehmeää herkkä runo >Arvostelija: Safira20.02.2013 Kaunis. >Arvostelija: runoretku26.02.2013 Veljeni Laiturilla
pään yllä helmikuu
valon paetessa silmiä
huokaukset kulkee
yli jäisen meren selän
yö laskeutuu kuin peitto
kuolleen päälle
varjo liikahtaa
veljeni
viisauttasi tarvisen
laskeutuisit sieltä
taivaasta
olisi kiva nähdä
kuuletko
>
07.02.2013Kuulee hän. Mutta hän jätti jo sinulle muiston. Sinun pitää ammentaa siitä, muru! >Arvostelija: Riitu Eskontytär07.02.2013 on läsnä - juuri nyt! >Arvostelija: aquarius07.02.2013 Pieni rukous on paikallaan kun kaipaa jo menneitä.. >Arvostelija: ollimolli07.02.2013 suuri läheisyys välillänne kaipuu joskus voimalla >Arvostelija: lehdetönpuu07.02.2013 Tässä tunnen viileyttä luonnon ja elävän lämmön. >Arvostelija: Albatrossi07.02.2013 Helmikuussa todellakin ollaan. >Arvostelija: epeli09.02.2013 Runosi on ajatuksissaan minulle hyvin tosi, ikävässään, surussaan haluaisi tuonilmaisiin siirtyneen tulevan lähelle, jakavan ja lohduttavan - sanalla sanoen olevan niin kuin silloin elämässään - rakas ja ymmärtävä - samankaltainen olo ja toive nousee myös itselleen tärkeästä onnistumisesta, miten ihanaa olisi näyttää rakkaalleen oma kykeneväisyytensä - siis jakaa elämäänsä - suuri on ihmisen jättämä tyhjyys runosi ajatuksin >Arvostelija: Puuhevonen09.02.2013 hiljentää >Arvostelija: Rokkarinpimu09.02.2013 Koskettavan herkkää ja muista, kaikki sanat on rukouksia yläkertaan, jotka kuullaan.. >Arvostelija: Safira11.02.2013 Herkkä runo >Arvostelija: Neito6811.02.2013 Kyllä hän varmuudella kuulee, mutta ikävä kyllä ei kykene tulemaan avuksi tummiin päiviisi. Aina yhtä sykähdyttävää luettavaa, voimia päiviisi ystäväni. >Arvostelija: lindalinda14.02.2013 Upea, herkkä runo. Pidän >Arvostelija: Matseltof15.02.2013 Ikävä yllättää usein kesken arkisten puuhien ja haluaisi kaiken olevan toisin. Onneksi on muistot, joista ammentaa niitä voimaa antavia...ja saahan sitä jutella poismenneiden kanssa, jos se lohduttaa, mikäs siinä. >Arvostelija: Marle19.02.2013 Voi miten monesti olen minäkin puhunut taivaan kirkkaimmalle tähdelle varmana siitä, että sisareni on juuri siellä. Olen kertonut, miten kaipaan juttelua hänen kanssaan - hänen viisauttaan ja neuvojaan. >Arvostelija: Ansa04.03.2013 Niin. Minunkin veljeni siellä, ja kaipuu on sanaton. Kaunis, vaikka surullinen runo. >Arvostelija: FridaMaria09.03.2013 Kyynelten kuivuessa Kahvilan ikkunasta
tavoitan katseesi
sievä
sydämesi käärmeen
kävellen
kävelen metsään
takaa vuosien tulevat tekosi
valehtelu
vieläkin särkee
sydänvarjo liikahtaa
kaatuneelle puunrungolle
istun
kuin aikuinen mies
tuomiolla
häveten leuka rinnassa
haudaten kasvot
kämmeniin
en pysty mitään
tekemään
edes kirjoittamaan
nyt
kaukana se ei ole
tulihan se
itku
kyynelten kuivuessa
sormenpäissä sydän
kirjoitan
>
31.01.2013Mies ei kuulemma itke. Mutta kyllä aenae minun silimistä toesinaan ihan lorajamalla ves pulupehtii... >Arvostelija: epeli31.01.2013 Se, että metsä on ympärillä itkun tullessa, se jo on terapeuttista. Tuo "sormenpäissä sydän" on erityisen hieno. >Arvostelija: Riitu Eskontytär31.01.2013 Sormenpäissä sydän, ilmaisu kuin herkän runoilijan sielunmaisemassa voi vain syntyä. Itkeminen on arvokasta mielen käsittelyä, kirjoittaminen lahja, joka runominällä niin taidokas on. >Arvostelija: Isadora31.01.2013 Huonon, satuttavan muiston kautta herkästi tuskan reunamilla itkuunsa nousee ymmärrys, taju miten itse voi itselleen rehellinen ja siten onnekaskin olla, luottaa elämään ja uusiin mahdollisuuksiin, hauraan tunnon tietä >Arvostelija: Puuhevonen31.01.2013 Niin ehkä kirjoitajalle oudommassa ympäristössä tapaat ja muistat.... Metsä on turvapaikka siellä saa tunteet purkautua hyvin kuvaat >Arvostelija: lehdetönpuu31.01.2013 häpeä on turhaa, aikansa silläkin, hehrkkä kaunis runo >Arvostelija: Anjuska31.01.2013 Tuli mieleen tällainen lause, muistojen vesihauta. >Arvostelija: Albatrossi31.01.2013 Herkkä, haikea runo...joskus itku on hyväksi. >Arvostelija: Neito6801.02.2013 Itku puhdistaa, haikea, koskettava runosi! >Arvostelija: AlishaMariel01.02.2013 Pettymys johonkin ihmiseen tyyliin, että mä en jaksa tuollaista. Ja sitten tulee itku syvältä sielusta. Sormenpäissä sydän, haluaa kirjoittaa sydämen asioista, herkistä sellaisista. Hauraan herkkää tekstiä. >Arvostelija: Äänikuvat01.02.2013 totuuden tunnistaminen on kamalaa joskus mutta ajattele - ei enää käärmeitä. Itku parantaa, uusii. Pato purkautuu ja uusi vaihe alkaa, tunteissakin. HIENO. >Arvostelija: aquarius02.02.2013 Surumieliseti väpättävä! >Arvostelija: Grobbelaar06.02.2013 Riipaisevaa. Itkulla on tehtävänsä, se puhdistaa. >Arvostelija: FridaMaria06.02.2013 Viisi viimeistä riviä kertoo sinusta runoilijana kaiken. Kiitos tästä. >Arvostelija: Narrien Herra07.02.2013 Hyvin herkkä runo. Tuttua... >Arvostelija: Matseltof15.02.2013 Koskettava, hieno runo. >Arvostelija: Talvicc119.02.2013 Tunteen menettäneelle Hiljaisessa valossa putoaa ryhti
jokainen hetki tässä elämässä
on niin turha
tunteen menettäneelle
yön hartioilla seisoessa
katse vajoaa
sydämesi sykkeessä levätä
haluaisin
en tiedä kenen unessa olen
sinun haluaisin
jos minulla olisi valokuvasi
suuteleisin
hyvää yötä
kaiken annan itsestäni
rakkaudessa
onko se liikaa
tuulessa
kuin hyllytetyn enkelin siivet
takki repsottaa
>
25.01.2013 koskettava herkkyys puhuttelee lukijaa.. >Arvostelija: Safira25.01.2013 Haikea. >Arvostelija: Grobbelaar25.01.2013 Haikean kaunis. Lohduttaisin, että jääkin voi sulaa, jopa nuo napajäät :-) >Arvostelija: Riitu Eskontytär25.01.2013 hyvä runo >Arvostelija: ollimolli25.01.2013 Koskettavaa.. >Arvostelija: Minänoita25.01.2013 Kuvaavaa löytyy vaikkapa kookas ja painava nahkatakki, liian pienessä vaateripustimessa. Kyllä siinä hartiat painuu. >Arvostelija: Albatrossi25.01.2013 Hieno! >Arvostelija: Galeheart25.01.2013 Tää on sinun yksi parhaista runoistasi mukaansa tempaava sydäme aukaisija >Arvostelija: lehdetönpuu25.01.2013 herkkyys koskettaa kyyneliin >Arvostelija: Rokkarinpimu25.01.2013 Herkkä, haikea runo... hyvin kirjoitettu >Arvostelija: Neito6825.01.2013 Koskettavan haikea surumielistä toivoa. >Arvostelija: Axu25.01.2013 Haikea runosi, kaipausta, toivetta.Hyvin kirjoitettu. >Arvostelija: AlishaMariel25.01.2013 Kauniisti muotoiltu! >Arvostelija: JJ25.01.2013 Herkkä, koskettava runo. >Arvostelija: epeli26.01.2013 hienoja kuvia luot /hiljaisessa valossa putoaa ryhti/ ja //kuin hyllytetyn enkelin siivet takki repsottaa/. Melankolia ja ikävä välittyvät upeasti, kiitos! >Arvostelija: aquarius26.01.2013 Sielun rakaus ja alakulo vahvoin vedoin piirrettynä kaipaavasti anovan ihmisyydettä ja toisen läheisyyttä janoavan sanoilla - mitä enää jää, jos ihmisyys vain painona siivissä repsottaa - taidokkaan vahvaa runokuvailua >Arvostelija: Puuhevonen26.01.2013 Kaunis, hieno runo. >Arvostelija: Kuurankukka26.01.2013 Tämä on upea ! Ihanat kielikuvat ja sanat... >Arvostelija: Mystis28.01.2013 kuulakasta >Arvostelija: Rokkarinpimu28.01.2013 hieno tunnelma pidin todella paljon >Arvostelija: seba28.01.2013 Hyvin herkkää ja koskettavaa. Väsymystä ja alakuloa, hapuilemista. Loppu oli erikoinen ja puhutteleva. >Arvostelija: Äänikuvat28.01.2013 Koskettava, herkkä, upea runo! >Arvostelija: Marja Anneli31.01.2013 Koskettava, herkkä, upea runo! >Arvostelija: Marja Anneli31.01.2013 Onneksemme tunteet tulevat ja menevät. Vahvaa on se mikä jää, kuten tässä kaipaus ja ikävä ja vahva tahto rakkauteen. Onhan rakkaus aina myös tahdon, (ei pelkästään tunteen) valinta. Hieno runo. >Arvostelija: Alppivuokko01.02.2013 Tämä on runohelmi! Yksi parhaimmistasi mielestäni. Niin, turhalta tuntuu toisinaan, eikä tiedä minne suunnistaa. Kuitenkin; elämä kantaa, näyttää Valon. >Arvostelija: FridaMaria06.02.2013 Ehyt, kiinnostava runo, jossa kielikuvat tukevat liikettä. Lopetuksen kielikuva puhutteleva. >Arvostelija: Narrien Herra09.02.2013 "Hiljaisessa valossa putoaa ryhti", varjo on vaisu. "jokainen hetki tässä elämässä / on niin turha", turhautuminen ainoa tunne "tunteensa menettäneelle". "katse vajoaa", lattianraja on helpompi kohde kuin laipio, kuin toisen ihmisen silmät, kenties omat peilin kautta kohdattuina. "tuulessa / kuin hyllytetyn enkelin siivet / takki repsottaa", vaikuttava kielikuva, onnistunut runo. >Arvostelija: Nemea03.03.2013 oih.. >Arvostelija: kaisa-6609.03.2013 | 0| 20 |