Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä arvostelut
Näytä vain otsikot
Kuiskauksia & huutojaVaikka tahdon olla koti, ovat öideni harhat outoja sinulle
Päivän päätteeksi syön rakentamani seinät,
syljen niistä kuun taivaalle ja alan uneksia mahdollisesti mahdottomia:
kuljen katsoen samaan suuntaan, vaikka silmäni ovat eri paria
vaihdan muotoani mutta olen yhtä totta joka kerran,
särjen muotin,
käännän itseni sinuun, ja kohtaan asioita joita en ymmärrä,
huudan:
TOISINAAN PELKÄÄN, MUTTA ENEMMÄN RAKASTAN
ja unieni ympyrät kiertyvät itsensä ympäri,
hajoavat spiraaleiksi joiden päässä odottaa tuntematon
- käsittämätön
mutta luotan käteni pois kasvoilta
ja hyppään>
Ottakaa siitä sitten selvää.
25.04.2009
Minun nimeni on vieraalla kielellä "kaikki"meille annetaan pieniä nimiä
tiet tukitaan pienillä kivillä
ei niitä pitkin astella korkeammalle
ei eteenpäin
sora pyörii jalan alla
lävistää ihon lämpimälle vereslihalle
(tiedätpä olevasi elossa)
vasta veren paksu, makea tuoksu saa minut havahtumaan unestani -
taas uhrauksia!
elämäni järjestys savuaa haituvina kohti taivaita
mitä tämä on? totuuttako?
pehmitän sydämeni kulkemasi tien kapeikoissa,
otan mustelmat ja puhallan kohti merta
se on suolainen, tämä totuus on ainut asia, jota en pelkää>
minna (jap.) = kaikki (ihmiset)
Kertokaapa mitä ymmärrätte tästä vaiko mitään.
26.02.2009
SisarelleKutsut itseäsi mummoksi jo
kaikennähneeksi, ilon & surun kehrääjäksi
Niistäkö langoista koko suvulle
muistosukat, surupukineet?
Katso nyt itseäsi katso
äläkä häpeä!
Sanat sellaisia että
ne tekee mieli juosta kiinni
kehystää, pitää omana
Kuka olet, sinä minulle rakas?
Lainatakseni epäsuorasti häntä, joka sanoi paremmin:
kuka olet, se ei ole toisten sinuun rakennettavissa
ei muiden tehtävissä
itse sinun tulee -
Sitäkö pelkäät?
Muistutan sinua, sisar:
ensin pitää olla nainen, kaikesta vapaa
Täytä siis rohkeasti viinillä tämä malja
piripintaan, ja
mieli on kasvain eläimen päässä
mieli on kasvain eläimen päässä
mieli on tehdä
etkä sille voi ->
Kerran kirjoitin tällaisen ystävälle, sisarelle, joka sittemmin on päässyt etääntymään.
16.01.2009
Ehkä punainen lanka (käsitöistä ja metsästämisestä)Minä, joka kiivaasti vihaan käsitöitä,
neulon sinuun sointuvaa vaatetta
- ehkä joskus annat anteeksi rakkauteni
jota käsittelen yhtä kömpelösti kuin lankaakin
enkä tohdi toivoa että ottaisit sen vastaan
Toiveikkaana kuron tiheää verkkoa ympärillesi
ja säikyn itseäni kun huomaan -
säikyn sinua kun äkkiä oivallan -
Metsästän perimmäisiä merkityksiä nukutusnuoli valmiina enkä ymmärrä
(metsästän sinua)
Tämä kaikki on totta
eikä enempää voi mistään sanoa>
Ruotikaa. Armotta. Mutta: perustelkaa. (Jälleen sivut tekevät tepposet rivitykselle: "ymmärrä" kuuluisi edellisen rivin jatkeeksi.)
11.11.2008
Joka on hiljaa, huutaaÖisen tuulen ajamien lehtien takana
väärään ikkunaan syttyy valo
joka voisi eksyttää tietänsä tuntemattoman kulkijan.
Minun vieraani eivät eksy
he tuntevat tien.
Minä en ole valaissut huonettani vierailua varten
en sinun, en kenenkään.
"En näe ketään", sanot;
Saattaa olla, että on liian pimeää
tai ehkä en todellakaan ole kukaan
- kartaltasi puuttuva piste.
Laske askeleet portilta ovelleni,
kolkuta neljästi, sovitusti, ennen kuin lasken sinut sisään
kolkuta niin kuin takoisit uutta elämää
ja jos tarkoitat sitä, jää.
Tee huoneestani koti, sytytä valo.>
13.10.2008
AvautuminenMinussa on muisti sinun jokaiselle mutkallesi
tuulenpesille hiustesi pilvessä
huulilla paikka hymysi aavistukselle levätä
Tosi on, että en ehkä jaksa aina kantaa,
mutta luulen:
muita paremmin kestää laho varteni
juuri sinun kepeät askeleesi
Anna minun vahveta sillaksi sinulle,
joustaa jos myrskyää
Käsivarteni levitän nyt ovenselälleen edessäsi,
jätän varomattomasti sydämeni alastomaksi
- mitä vastaat tähän huutoon?>
Kaipaa vielä työtä, heittäkää ehdotuksia. Arvostelkaa.
24.09.2008
Koko nainenOlenko minä kutistunut sinulle
käynyt pelkäksi suuksi
lämpimiksi huuliksi
Olenko minä nainen jolla
pää jossa
suu joka
->
Tämä on valmis.
Hiukan vanhempaa tuotantoa.
22.09.2008
Sinun käsiisi minäPuhut myrskyäänelläsi läpi,
helisytät tyyneyteni ikkunoita.
Olet uhkaa tälle talolle, perustuksia myöten
mutta ota,
lennätä.>
Lyhyt ja ytimekäs. Sanon kaiken mitä halusinkin.
22.09.2008
Jos jotakin tästä kadunKirottu tämä lasinen arkunkansi, taivaankanteni!
Sanat tälle tunteelle ovat puhki asti tuttuja
niinpä en -
Kumauttelen näitä läpinäkyviä rajoja vastaan
niin hillittömästi ulvoen että ajatuksenkin
melkein -
Jos jotakin tästä kadun
niin aivan ensiksi kadun
häpeän.
Auki
leväyttäisin sisimpäni ikkunat.>
15.06.07, hiukan vanhempaa siis.
22.09.2008
Joko jyrisee?Tuuli piirtelee minulle
kylmänä hehkuvia ääriviivoja
pehmeinä sivalluksina paksun nahkani alle.
Maailma näyttää kummalliselta:
joko jyrisee?
Olkapäiltä
lantiolle
piirrät linjaa,
ihmeen kuumaa ja surutonta.
Et ole luvannut mitään!
Sanoitta tuli, kuin ilmaiseksi
tämä kalvava hurmio
kun salamoit pelotta kohti,
aivan päin näköä.
Puhu lisää, minä haluan kuulla
sateen suloiset, sorisevat äänet huuliltasi
äkisti nukkua suoraksi tämän
mutkaisen tien sinne,
luokse.>
Tämäkin hiukan vanhempaa. Jotkut ovat väittäneet, että nukkuminen on turhan passiivista toimintaa tämän lopetukseen, mutta hepä eivät olekaan nähneet minun nukkuvan. Eivät uniani eivätkä muutenkaan.
Äkkiä taas ajankohtainen.
22.09.2008
MatkaansaattoTämän näen:
huulesi väsymystä huokuvat
lentävän joutsenen siivenkaaret, vahvat
poskiluissa niiden aura
mutta silmistä et vaivaudu kätkemään korppien levotonta liikettä
ja muuta mitä tähtijärjestelmästä jää jäljelle.
Tanssit tielle pyhäkön ovineen.
Tänään tohdin melkein käydä sisään,
puhua siipiisi pohjoiset puhurit.>
Kuvaus ystävästä. Minun tulee ikävä. Hyvää matkaa.
20.09.2008
03:00 - Perustuu tapahtuneeseenLöydetty ja sukellettu syvimmät vedet
Herkkä kohta sydämessä
on kipeäksi syleilty
Miten saattaakaan toivoa enemmän
kuin syvän meren hautojen varjot,
miten tarvita -
Ei täällä ole soittoa, ei väkevää tanssia, ei aikaa
on vain alastomat, väräjävät kasvot
ja lähtiessä,
lähtiessä varovainen suudelma
yöstä kylmälle otsalle
hengityksen hukuttamalle>
Rakkausrunot ei välitä p*skaakaan runoilijan tarkoittamasta asettelusta vaan pilaa sen ja sitä myötä osan runosta. KIITOS TAAS SIITÄ. Prdel.
23.06.2008
Ei niinkään yllättävä muisteloBussi ravistaa runoa rakastuneen naisen (oikeastaan tyttö vielä)
selkäruodosta sateisella Hämeenkadulla.
Nainen ei helise - tyhjä astia.
Hän ajattelee miestä (oikeastaan poika vielä)
ja sylin muisto (ehkä pelkkä uni)
alkaa äkkiä läikähdellä hänessä, täysi.
Hopeinen henkäys avaa huulet ihmetykseen kuin lapsella.>
Rajat hämärtyvät. Perustuu tositapahtumiin.
10.06.2008
IMinulle tämä kirjain alkaa tarkoittaa
huomisen sanoja eilisen sijaan
värini vaihtavat paikkaa
Metsän vihreys jää silmiin
raikkain katsein näen tulevan:
asiat muuttuvat
vaikkei hän sitä vielä lupaa>
Tässä sekoillaan nimikirjainten sekä seuraavien biisien kanssa:
Muse - Unintended;
Orgy - You Spin Me Right 'Round
06.06.2008
Koskaan en ole pelännyt itseäni näin paljonUneksin luolan suulla
Kuin sattumalta
sen uumenissa asustaa leijona
Mitä minulla ehkä tässä on
sitä en tohdi sanoa
Leijona, tuo kissojen kuningatar,
alkaa epätoivoissaan kaluta omaa lihaansa
Koskaan en ole pelännyt itseäni näin paljon
Sanani tässä ovat rampoja petoja:
naukuvat, sanovat ehkä ja jos
vaikka haluaisi, pitäisi
karjua
KYLLÄ tai EI>
13.02.2008
...ja mitä se oikeastaan merkitseeKuvasi on lapsenposkenpehmoinen kangas, johon on kirjailtu
äänekäs avunhuuto, ihmisen kuva -
mitä tein väärin synnyttäessäni sinut tähän hetkeen
repiessäni silmälappusi
niin että avauduit näkemään enemmän kipua muissa kuin itsessäsi?
Vai siinäkö se vika onkin, rakkaani,
että sinut on leimattu kuten minutkin
kaikkien tapaamiesi leimoilla
eniten tietysti minun
ja ne ovat tehneet sinusta sinut
meistä meidät,
kaksi kuningasta katsomassa
tornikamaristaan valtakuntansa yli,
sanovat:
"Tuokaa tänne tuo lapsi
sillä hän tietää enemmän kuin me yhteensä.
Siksi hänet tuomittakoon elämään
ja kertomaan kaiken minkä tietää."
Vaivaavat päätään hiljaisina iltoina
pelatessaan shakkia
eivätkä ymmärrä miksei lapsi jaa tietoaan
elää vain.
Niin vuodet kuluvat
lapset nukkuvat maakuoppakamareissaan
eivätkä tule koskaan tunnistamaan
kolmea neljästä kuninkaan pöytään kannetusta ruokalajista,
neljää viidestä runoilijan käyttämästä adjektiivista
vaan pyyhkivät edelleen vuotavat nenänsä hihoihinsa.
Toisaalla pimeään saliin
yksinään istutettu lapsikuningas huutaa, kruunu päässään;
"Auttakaa
en tunne itseäni!">
Typerät kategoriat. :D Tämä on ihan kaikesta, joten laitan että "Elämä".
13.02.2008
Runoissa petetään ystäviä (selitys rakkailleni)Runoissa petetään ystäviä
puhutaan Narkissoksen kieltä
kuiskitaan
intiimeimpiä salaisuuksia
ventovieraille
narreille>
Selitys ja anteeksipyyntö siitä, mitä paljastan tuntemistani ihmisistä kirjoittaessani.
13.02.2008
Yltäkylläisyyden lobotomiaPuutarhassa, jossa lihan kukat houkuttavat tuoksullaan
avataan päälaet siunatulle tyhjyydelle
mutta minä etsin jo, pelokkaan halun vallassa,
hedelmää tälle hulluudelle jonka tomun madotkin pian karistavat yltään
Äkkiä olen valokeilassa!
siis koskemattomissa
- mutta varjoista ympärilläni kuulen
myrkkyjuomaan tukehtumisen ironisia korskahduksia -
Tätä aasinsiltaa myöten
jalorotuiset hevoset laukkaavat myös minun avoimista hermonpäistäni sisään
Loppu on tullut
ja yhä olen tässä>
Beethoven: Op. 21, 1. sinfonia c-duurissa osa Agadio molto - Allegro con brio (Tuon kuuntelemisen pitäisi auttaa avaamaan tätä hiukan. Sitä nimittäin kuuntelin kun inspiroiduin.)
Säkeistöjen väleissä on kuulemma tilaa kitarasooloille. Mutta se nyt on vaan mielipide.
13.02.2008
IlmiloimuIhmiset juoksevat
viitat ja kaavut palaen he juoksevat
törmäävät peileihin sekä ikkunoihin kuin pakokauhuiset linnut,
nuo savijalat
Yhtenä vain muutamista minä suutelen heidän karstaiseksi käynyttä ihoaan karhealla kielelläni
En kykene laskemaan nimiä,
en huutoja
Mutta vaatteet palavat yhä
ja minä poltan kieleni>
En vain kykene olemaan menemättä, sanomatta, tekemättä.
13.02.2008
Me: luottamusMinua vaanivat
seuraavan mutkan takana koko maailman oletukset
Se on syytäsi, sanasi ovat odottamatonta hulluutta:
minä pelkään sinua
ja asemaa jonka minulle tarjoat kuin harvinaisen linnun häkissään
Ota! Ihastele! Pidä vankina, omanasi!
Kun et ole näkemässä, vahtimassa
pakenen ivalaulua laulaen
päästän lintusi taivaan tyhjyyteen
Ja kadulle kerääntynyt joukko katsoo vastaan>
Ei omakohtainen, pikemminkin tämän voi käsittää eläytymisharjoitukseksi.
13.02.2008
| 0| 20 |
|
Stanzara 
