Lajittele runot aakkosjärjestykseen Näytä ilman arvosteluja Näytä vain otsikot
ennen huomistamietin miten sen sanoisin
kertoisin sinulle unelmani
esittelisin arpeni
ikuiset jäljet iholtani
istu hetkeksi viereeni
ota vielä tiukemmin kädestäni
sulje kokonaan syliisi
hengitä hiljaa iholleni
mietin miten sen sanosin
kertoisin sinulle tarinani
piilottaisin pelkoni
eksyneet tunteet sisältäni
istu hetkeksi viereeni
ota vielä tiukemmin kädestäni
sulje kokonaan syliisi
hengitä hiljaa iholleni
jäädään vielä hetkeksi
eikä palata enää milloinkaan
tämä kaikki on kaunista
ikuista, ennen huomista>
22.03.2013 Teoksesi on suloisen haavoittuva.. Pidän kovasti >Arvostelija: ollimolli22.03.2013 kaunista, ja haikeaa.. upea runo! >Arvostelija: Fantzu22.03.2013 Voihan itku <3 >Arvostelija: askella22.03.2013 kynttilänvaloballadi >Arvostelija: Rokkarinpimu22.03.2013 Ihanaa kerrontaa!!! Kaunista!! >Arvostelija: tiikeri ja jänis22.03.2013 Sniiiv...Herkkää. Tykkään. >Arvostelija: Lovetar25.03.2013 Hetki ennen viimeistä, syvintä tietoa. Kauneus! >Arvostelija: Grobbelaar26.03.2013 Laulun olet laatinut, sointuisat sanat seulonut tunteitasi tulkitsemaan, rohkeutta rakentamaan. >Arvostelija: pörrykkä26.03.2013 Auts. Niin on taas sanat ja tunteet kohillaan. >Arvostelija: Ate26.03.2013 Pöh, kuinka tuo viimeinen lause kaiken meni rikkomaan tunnelman, toivottavasti huominen ei kuitenkaan vastannut lauseesta minulle syntyneeseen mielikuvaan. Mutta ei kai tuo muuten olisi voinut olla sinun runosi. ;p Siitäkin huolimatta, pidin runostasi; sen aitoudesta ja iskevydestä. >Arvostelija: Auringonpuuska26.03.2013 herkkä, hetkeen kiiinni jäämistä jotta tunnelma ei rikkoudu ja tunne katoa. Hieno >Arvostelija: aquarius03.04.2013 Hieno pyyntö runosi on, ajattomuutta tavoittelee. Kiitos. >Arvostelija: Narrien Herra03.04.2013 Kauneutta ja hienovaraista lämmön rakkauden pyyntöä, kaunis on runosi, lauluinen surussaan, kaihomieltä tarinassa, kiitos sinulle runostasi, sen kaipauslaulusta. >Arvostelija: Isadora04.04.2013 Todellakin... niin herkän kaunista, että liki huokaisen liikutuksesta... >Arvostelija: Circuit04.04.2013 niin koskettavasti jälleen kirjoitat ettei edes sanoja löydy tältä lukijalta... >Arvostelija: merenneidolle04.04.2013 " Hetkessä elämistä " kiireettömästi välittäen, lämpimän läheisesti. Koskettavaa herkkyyttä runossasi. >Arvostelija: Vanamo08.04.2013 S a n a t o n. Mikä tunne sisälläni tätä lukiessa,huh. Kiitos tästä runosta! >Arvostelija: Pyrstötähti10.04.2013 Niin. Huomenna kaikki on toisin... Runo on todella hieno. >Arvostelija: Riitu Eskontytär10.04.2013 Näitä runosanoituksia leimaa yhteinen nimittäjä lähes intuitiivinen herkkyys. Lukija ei pety nytkään *kiitos tunnelmasta >Arvostelija: Alppivuokko11.04.2013 Herkän Vaikuttavaa. Erityisesti Pidin tuosta loppuosasta. >Arvostelija: niiu12.04.2013 Teit sen taas... Onnistuit koukuttamaan lukijan lukemaan uudelleen ja taas uudelleen! ;) >Arvostelija: Niiskuneiti17.04.2013 UUsi päivä kaiken muuttaa voi. >Arvostelija: Pierikki19.04.2013 Tämä teksti tulee minuun, monin tavoin ja herättelee tunteita. Enemmän kuin monet aikoihin. Ne arvet, niin syvät, mietin miten ne jakaisin mutta en niitä jaa kuitenkaan, mietin vaan enkä siihen kykene... menneisyyttä on vakea jakaa tulevaisuuden/nykyisyyden kanssa. Tietenkin kirjoitusvirhe häiritsee vikassa säkeistössä mutta pääsin siitä yli ja puin keltaisen mekon päälle ja lähdin kuuntelemaan luontoa viljapelloille, ei vaan bilettämään. Ikuisesti. ;) >Arvostelija: Talvenkuu20.04.2013 Vaikeaa on availla kätkettyjä asioitaan itselleenkään, varsinkaan itselleen.. Minä luen tämän kauniina rakkaustarinana, koska runon/laulun minä on kohdannut ihmisen, jonka turvin haluaa ja uskaltaa avata lukkojaan. Hieno on, todella hieno. >Arvostelija: Neiti Prym20.04.2013 Taas jälleen kerran niin ihanaa tekstiä sinulta, pehmeästi soljuvaa. >Arvostelija: menley20.04.2013 henkeä alkoi puristaa tätä lukiessa...niin vahva, tunteikas oli samaistuminen runosi tarinaan.. upeaa jälleen...kiitos >Arvostelija: BettyBlue24.04.2013 Arvet kysyvät auttajaa. Tässä hyvin hoitopaikalla. >Arvostelija: Albatrossi26.04.2013 ihana runo. kaunista. ei tässä nyt muuta voi sanoa. >Arvostelija: elsihope27.04.2013 Kauniisti soi herkkä runosi. >Arvostelija: kylkiäinen08.05.2013 Kaunis ja hienosti etenevä. Kaksi viimeistä riviä hetkeen pysäyttäviä. Lukijalle jää lukemattomia vaihtoehtoja pohtia mitä tuleman pitää. >Arvostelija: Mythess14.05.2013 Arkaa, ehkä ujoa häpeääkin eletystä elämästä, hivenen rohkeutta vaatii rakkaus, joka kuitenkin oikea ollessaan, jää vierelle. Mahtava runo/laulunkin sanoiksi sopiva! >Arvostelija: MadameKevät14.05.2013 kerro minulle tarinasien ole koskaan ollut näin painava
ja minusta tuntuu
että ryhtini on kutistunut muutaman sentin
niistä armeija-ajoista
kun seisoin rivin jatkona
en ole koskaan pitänyt vihanneksista
ja minusta tuntuu
että olen hukannut sen viimeisenkin halun
olla parempi ihminen
vain yhteiskunnan painostuksesta
minun maailmaani ei mahdu vitamiineja
e-aineet toimivat energianlähteenäni
ja iltasin kun pitäisi mennä nukkumaan
takerrun jälleen turhiin toiveisiin
ja valvon vain valvomisen ilosta
huomatakseni jälleen aamulla
että herätyskello soitti jo kauan sitten
ilman elonmerkkiä
olen väsynyt katsomaan itseäni peilistä
olen väsynyt vanhenemaan
olen väsynyt kohtaamaan pelkojani
joita en edes tunne kunnolla
jos vain tietäisin mihin olen menossa
olisi minun paljon helpompi jäädä paikalleni>
07.03.2013Hieno kerronta joka tempaisi mukaansa. muuten... Paikalleen pysähtymällä näkee monia asioita toisin >Arvostelija: waltsu07.03.2013 Paikalleen jos jää, niin se on siinä sitten nopeasti. Hyvin kerrottua tunnelmaa ja tunnetta >Arvostelija: Anjuska07.03.2013 nuoruuden taakse jäätyä lienee moni näihin tuntoihin yhtyä, kun oma elämä alkaa tuntua moneen kertaan kolutulta ja ikuiselta vastoinkäymiseltä, silloin mieluusti katseen muualle suuntaa >Arvostelija: Eloisa07.03.2013 jos yhtään lohduttaa niin et ole asian kanssa yksin. Itse runo oli tosi kevyellä kynällä sujuvasti kirjoitettu vaikka kyseessä rankka aihe ja lopetus aivan UPEA. Kiitos! >Arvostelija: aquarius08.03.2013 Hyvä tarina kaikesta huolimatta.. >Arvostelija: ollimolli08.03.2013 Vaikka vakavasta asiasta onkin kyse, toit runollasi myös hymynhäivähdyksen tuolla e-aine energialähteellä.. Ehjä teksti! >Arvostelija: Minänoita08.03.2013 Niin, se tie on juuri niin kuin itse sen teemme, vaikea, helppo, antoisa, jne...tai ei mitään.. >Arvostelija: AlishaMariel08.03.2013 -Upea runo, vahvaa tunnetta! ^^ >Arvostelija: Fantzu08.03.2013 Kiitos tarinastasi. Tämä pysäytti miettimään, varsinkin viimeiset lauseet. >Arvostelija: Silkki09.03.2013 Heviä kamaa tämä, omassa genressään loistavasti kirjoitettu. >Arvostelija: Neiti Prym11.03.2013 Syväluotaus vertaansa vailla. >Arvostelija: Grobbelaar11.03.2013 Realistisen avoin tilitys mitään kaunistelematta. Runosi kertoo hyvin siitä, että tiedostaa tilanteen kuin todetakseen kuitenkaan valittamatta. Kerroit oman tarinasi. :) >Arvostelija: Vanamo12.03.2013 aika sanaton olo. tässä on niin paljon ja kuitenkin tekee mieli ojentaa kättä ja vakuuttaa huomenna paistaa aurinko, sinullekin >Arvostelija: Rokkarinpimu13.03.2013 Elämisen kasvukipuja. Rikkinäisinä on vaikea löytää eheyttä. Pohtiva runo, tärkeä ajankuva. >Arvostelija: Narrien Herra13.03.2013 Tässäpä inhorealismia kerrakseen. Monesta kohdasta tunnistin itseni, mutta lopun kääntäisin toisin: jos vain tietäisin miksi olen paikallani olisi minun paljon helpompi jatkaa matkaa >Arvostelija: Ate13.03.2013 Tässä onkin kokoelma joihin törmää myös tosielämässä. Harva pääsee lähtemään näistä runosi paalupaikoilta. Tosta vaan menemään. >Arvostelija: Albatrossi14.03.2013 Kah kun on samaa teemaa itsellänikin. Jotenkin pysähtynyt olo, voimaton, saamaton, ajatukseton. Muistan kyllä kun aktiivisesti vielä runoilin, silloin tuntui että minulla on homma näpeissä - oli ajatuksia ja näkökulmia - ja rakastin jokaista vastaantulijaa. Nyt on aika harmaata. >Arvostelija: Sudenmieli20.03.2013 "olen väsynyt kohtaamaan pelkojani joita en edes tunne kunnolla" ...Lohduttoman tuttua. Tämä on totta olematta kuitenkaan inhorealismia. Tykkään sun jutuista, paljon. >Arvostelija: askella20.03.2013 Avaudut lukijalle mielenkiintoisesti, mutta vain pintapuolisesti. Sisimmässäsi on enemmän - kirjoitat varmaan seuraavaksi siitä. >Arvostelija: pörrykkä22.03.2013 Runon nimi on koukku, johon lukija tarttuu. Jokainen haluaa kertoa, jokainen haluaa tulla kuulluksi, jokainen kuvittelee oman tarinansa olevan ainutlaatuinen, vertaansa vailla (ja niinhän se tietysti onkin). Runosi on nykyaikaa ja sen vuoksi vaikuttava. E-ruokaa (E-koodeja, e-pillereitä ja e-reseptejä). Kohta hotkimme bittejä ja tulemme ravituiksi (nam?). Lopetus tässä on hieno (kuten koko muukin runo): "jos vain tietäisin mihin olen menossa / olisi minun paljon helpompi jäädä paikalleni". Paikoillaan pysyminen vain paikoillaan pysymisen vuoksi ei ole helppo juttu, mutta paikoilleen jääminen vastapainoksi määränpäätä kohti kulkemiselle on miellyttävämpi tapa kuluttaa aikaa. Vau. >Arvostelija: Nemea23.03.2013 Erityislaatuinen runo, kipeitä ja tosia asioita tuot esiin ja syvällisellä tavalla. Hienoa! >Arvostelija: Sylviatar30.03.2013 AITOA ja ankaraa.... pidä itsestäsi huolta Ystävä ! >Arvostelija: Sointukäännös19.04.2013 "jos vain tietäisin mihin olen menossa olisi minun paljon helpompi jäädä paikalleni" ... *sanaton* ... olen sanonut tämän luultavasti ennenkin, mutta sanon sen taas; sinulla on todellinen kirjoittamisen, ilmaisun taito.. osaat asettaa sanat juuri oikein, että ne iskevät ja puhuttelevat.. kertakaikkiaan upeaa! >Arvostelija: BettyBlue24.04.2013 Rakastuin. Kiitos hienosta runohetkestä :) >Arvostelija: Mraya24.04.2013 Tässä runossa on jotain ihanan rehellistä. Kirjoitat todella kauniita tekstejä. >Arvostelija: Odotusta Pariisissa13.05.2013 ...olen väsynyt katsomaan itseäni peilistä olen väsynyt vanhenemaan olen väsynyt kohtaamaan pelkojani joita en edes tunne kunnolla... Sanoja joita voisin itsekin lausua. En tiedä itsekään mihin olen matkalla, millä ja milloin. Mutta en osaa pysähtyäkään. Niin uuvuttavaa... >Arvostelija: Mythess14.05.2013 viimeinen halausen halunnut tuntea
tänään yhtään mitään
sillä olisin vain tarvinnut
suojelevia käsiä ympärilleni
jotta olisin voinut kohdata
sydämeni ja sieluni
jotka olivat mustelmia täynnä
minä tiesin ettei me saada
tätä sadetta lakkaamaan
kun ei me saatu edes
eilistä iltaa kääntymään yöksi
ilman syviä naarmuja
jotka varjostivat vielä
tämänkin aamun sarastusta
ja vaikka jokaisessa sanassa
oli vastatuulen makua
en suostunut näkemään
sammuneita kynttilöitä
vaan halusin syliisi
vielä pieneksi hetkeksi
ennen kuin päästät menemään>
24.01.2013kiitos tästä. Luopumisen tuska on kauniisti läsnä. >Arvostelija: aquarius25.01.2013 koskettaa >Arvostelija: Rokkarinpimu25.01.2013 todella tunnolle menevä on runosi.. >Arvostelija: ollimolli25.01.2013 "ja vaikka jokaisessa sanassa oli vastatuulen makua"- miten upeasti asettelet sanoja! Erittäin riipaiseva runosi! >Arvostelija: Saga Stålt26.01.2013 pahaa enteilevä nimi, eikä itse runokaan sen lohdullisempi ole. kaunis tosin, tykkään noista suojelevista käsistä, sylistä & vastatuulen mausta. >Arvostelija: loveaholic29.01.2013 Kuin olisin omia ajatuksiani lukenut. Upea runo, joka osui minuun ja syvälle. >Arvostelija: k.m.s29.01.2013 puhdasta kauneutta ja haikeutta tässä. se on harmillista kun itse on se, joka puhaltaa kynttilät sammuksiin, vaikka ei välttämättä tahtoisi. mut upea runo >Arvostelija: survivaltrigger30.01.2013 Kaunis on runosi, riipaisevan kaunis. >Arvostelija: Viipi30.01.2013 Kaunista! >Arvostelija: anitahh6431.01.2013 Jotenkin tämä runo kaikessa surumielisyydessään kertoo kaiken tuosta vastatuulesta. Kauniisti. >Arvostelija: Riitu Eskontytär31.01.2013 Valmis teksti! Tiedäthän, kun joskus se junnaa sisällöltään tai sanamuodoiltaan, jollei kaikki olekaan ihan hioutunut. Mutta tämä on. Sujuva ja soljuva. Ehkä nämä sanatkin, tunteita ja tilanteita kuvaavat, on päästetty menemään - paikoilleen. >Arvostelija: niini07.02.2013 Koskettaa syvältä. >Arvostelija: Tupasvilla07.02.2013 Todella kaunis ja koskettava. >Arvostelija: otessa14.02.2013 Tässä on jotenkin niin paljon, etten oikeestaan osaa sanoa mitään, ihmisenä olemisen kipua ja sellaista melankoliaa, joka on kuitenkin niin kaunista, vaikka onkin kipeää. Hieno on. >Arvostelija: Neiti Prym16.02.2013 Kerrassaan upeita sanavalintoja, tunteeseen on helppo päästä kiinni. Auts. >Arvostelija: Ate18.02.2013 Oli pakko lisätä runo suosikkeihin. Kaihoisa ja surullinen, jotkut osaavat löytää ne oikeat sanat oikeaan järjestykseen... >Arvostelija: LAVJUUEVERYBODY18.02.2013 Hieno ja herkkä runo, surumielinen, mutta kaunis. >Arvostelija: Narrien Herra19.02.2013 Syviä, voimakkaita tunteita ja samalla niin hauraan herkkää. >Arvostelija: Vanamo20.02.2013 kaunista kaipausta >Arvostelija: Grobbelaar21.02.2013 Herkkä, kaihoisan kaunis, hieno runo Hyvää syntymäpäivää sulle : ) >Arvostelija: Neito6822.02.2013 Koskettaa runosi, olet tunnot rakkauden kokenut syvästi, Tänään Sinulle Onnentoivotus sydämellinen:) Runostasi kiitos. >Arvostelija: Isadora22.02.2013 Kun kirjoittaa tunteella ja sydämellä, voi saada tällaista tekstiä aikaan. 'Sanojen vastatuulet' vaikuttavat. ONNITTELUT SYNTYMÄPÄIVÄNÄ! >Arvostelija: Alppivuokko22.02.2013 Hyvää Syntymäpäivää ja! >Arvostelija: Albatrossi22.02.2013 Koskettavaa kerrontaa, ehyttä alusta loppuun, hyvin kirjoitettu. >Arvostelija: verda mortis22.02.2013 Hienoa sanojen asettelua ja käyttöä, jo tuo muidenkin mainitsema "ja vaikka jokaisessa sanassa oli vastatuulen makua" on erittäin upea. Ja sullahan on ollut synttärit ihan vasta, onnea! >Arvostelija: Miss Parkkipaikka24.02.2013 -Kaunis, haikea mielinen runo! >Arvostelija: Fantzu27.02.2013 Elämän makuinen. "minä tiesin ettei me saada tätä sadetta lakkaamaan" Kun kaikki on jo selvää vaan haavat vuotavat vielä. Niin tuttua ja ajankohtaista. >Arvostelija: vagabond28.03.2013 "Let it be...." joskus on parasta todeta ..... >Arvostelija: Sointukäännös19.04.2013 syvälle haudattuja haaveitanämä seinät kätkevät taakseen
liian monta tarinaa
lahoon kadonnutta salaisuutta
ilman ääniä menneisyydestä
nämä huoneet ovat näyttämöitä
rikottuja haaveita
syvälle haudattuja muistoja
ilman suljettua esirippua
nämä ovet eivät aukea
eikä kynttilät luo enää tunnelmaa
liian tummat verhot peittävät
pimentävät nurkkia entisestään
minä kaadan viiniä - liikaa lattialle
nämä seinät kätkevät sisäänsä
niin monta keskustelua
jotka kaikuvat takaisin seinistä
vielä kauan meidän jälkeenkin
esitän sinulle kysymyksiä
niitä valmiiksi miettimiäni
vaikka sinua ei enää olekaan
minä satutan itseäni entisestään
ja se sydän
piirrettynä seinien väliin
kertoo kai rakkaudesta
tunteettomasta elämästä
tahallisista loukkauksista >
23.09.2012Tämä runo satuttaa lukiaansa. Saa katselemaan ympärilleen ja miettimään mitä kaikkea nämä seinät ovat nähneet. Saa katsomaan sisäänsä ja toivomaan ettei kaikkea tarvitsisi nähdä, muistaa. Upeasti kirjoitettu runo. >Arvostelija: Auringonpuuska23.09.2012 Vangitseva, pysähtynyt ja pohjattoman surullinen. Maalaat mieleen kuvia paikoista joissa olen näitä keskusteluja käynyt, esittänyt kysymyksiäni ja kyllä, satuttanut itseäni. Upea teksti kertakaikkisesti. >Arvostelija: vagabond24.09.2012 Puhuttelevaa, ajatuksia herättävää... Kosketat upealla tekstilläsi. >Arvostelija: Circuit24.09.2012 Upeaa uutta sinulta. Pidin taas paljon. >Arvostelija: niiu25.09.2012 Kaipaus laulaa runossasi, sanoissasi. Kiinnostava näkökulma kokonaisuudessaan. >Arvostelija: Narrien Herra26.09.2012 huikeaa tunnelmaa >Arvostelija: Rokkarinpimu26.09.2012 Todella hieno runo, jossa on taiten sommiteltuja säkeitä. Ne todella tempaisevat lukijan otteeseensa. Pidin. >Arvostelija: verda mortis27.09.2012 Sinä sait minut hiljaiseksi. ei ole sanoja. >Arvostelija: k.m.s28.09.2012 Tämä jää soimaan pitkäksi aikaa tuonne jonnekin muistin uumeniin. Runo kuljettaa sävähdyttävästi vangiten loppuunsa, eikä päästä lukijaa otteestaan. Vahva tunneruno. >Arvostelija: Alppivuokko28.09.2012 Jäin miettimään. >Arvostelija: Pierikki30.09.2012 Kaunis, herkkää. Kiitos lukuelämyksestä. >Arvostelija: Lumme01.10.2012 Taitavasti kuvattuja tunteita. Hieno! >Arvostelija: feeltheuniverse12.10.2012 Minä etsin ja pidän eniten ahdistavista, surullisista, täynnä tuskaa olevista runoista. Runojen pitää tuntua! Ja tämä tuntui.... todella. Kiitos! >Arvostelija: ratwoman15.10.2012 Kyllä on tatsi säilynyt, jo heti ensimmäinen runo veti hiljaiseksi ja sain väristyksiä aikaan. Me like! >Arvostelija: Weeruska23.10.2012 Aika vaikea kuoppa. mutta ylhäällä on vielä tilaa... >Arvostelija: Albatrossi08.11.2012 Mulle tulee mieleen tästä kaksi tarinaa, toinen nyt ja toinen ehkä hieman myöhemmin, kursivoituna. Palaan jotenkin eestaas tämän kanssa, aina uudelleen... tunnelma on niiin haikea, mutta kohtalokas ja toinen joka luopuu kaikesta tietäen sen päättyvän. En tiedä ymmärrätkö, toivoisin niin tällä näyttämöllä ja näissä haaveissa, valmiina luopumaan siitä mitä itse olen. >Arvostelija: Talvenkuu11.11.2012 Todella koskettava, tuskallisella tavalla. Säälin seiniäni. >Arvostelija: Theresa2325.11.2012 hui....rakkauden CSI....pörhentää kuitenkin ja herättää vaikka mitä ajatuksia...kuka uskaltaa ne ääneen lausua! Kova veto >Arvostelija: Grobbelaar13.01.2013 Ajankohtainen aihe. Haaveita on tietysti ollut aina ja kaikilla ja tulee olemaan. Vaan nykyään on niin helppo tulla ja mennä, "kohdata" kohtaamatta kuitenkaan toisissaan ja siinä vahingossa toinen toistensa haaveita tärvellä. Sen jälkeen niitä ei olekaan ihan helppo esiin nostaa, toteen toivoa ja sanoiksi pukea. Tällaisia ajatuksia herättää ja ihastus on pinnassa. >Arvostelija: Eloisa25.01.2013 Tämä runosi palautti mieleeni ajan autiotalojen parissa, seinien kuiskeen, kynttilänjämät, kaiken menneen ilman tulevaa. Runosi on erittäin onnistunut tunnetilankuvaus, sen lisäksi se voi herättää lukijassa myös muuta niinkuin alusta voit huomata...Hyvä ehjä runo! >Arvostelija: Minänoita25.01.2013 Tähän minä neuvoisin, että rakenna sydämesi ympärille pensasaita. Kuusten takana asuu kovia ihmisiä. Melkein vitsi :-) >Arvostelija: Riitu Eskontytär07.02.2013 kauniin kielikuvin, syvällistä tekstiä romanttisia mielikuvia ja elämän realismia, sopivasti käsikkäin. Hyvää syntymäpäivää >Arvostelija: Eloisa22.02.2013 "nämä huoneet ovat näyttämöitä - - ilman suljettua esirippua", kaaosmainen näkymä lavalle. "nämä ovet eivät aukea / eikä kynttilät luo enää tunnelama", surullista mutta monen kohdalla varmasti totta. "esitän sinulle kysymyksiä - - vaikka sinua ei enää olekaan - - ja se sydän / piirrettynä seinien väliin / kertoo kai rakkaudesta", haikea runo, haikea biisi. Sävel ei lie kovinkaan nopeatempoinen. >Arvostelija: Nemea03.03.2013 lihonutminun ääneni on hiljainen
ja katseeni kauas kadonnut
eikä mikään muutu kuitenkaan
vaikka päivät vaihtuu seuraavaan
minä halusin muuttaa maailmaa
nähdä kaikki tunteet kauniina
nyt pelkään enää huomista
ja vihaan tunteetonta kiitosta
olen lihonut, laiska ja tunteeton
ihmisenä täysin arvoton
enkä jaksa enää edes hengittää
kun en pysty olla tämän enempää
minä vihaan näitä aamuja
unen täyttämiä tunteita
kun kasvot näyttävät tutuilta
mutta eivät tunnu enää omilta>
10.11.2011Wooo, ihan uudenlaista puunukkea. Vahvaa, rehellistä(?) ja taidokasti tekstiä, kuten sulta sopii odottaakin. >Arvostelija: Sudenmieli11.11.2011 Tämän olotilan tunnistan.. >Arvostelija: sazze12.11.2011 hieno teksti, tässä on tunnetta >Arvostelija: Fantzu12.11.2011 Laiskanpulskeaalyriikkaa, jonka ytimessä uinuu ihmisyyden perikuva. Pidin. >Arvostelija: Lovetar12.11.2011 jokaisella meistä näitä päiviä >Arvostelija: Rokkarinpimu13.11.2011 Tämä kosketti syvältä.. >Arvostelija: *jasmin*14.11.2011 Hienoa tekstiä! Se on hirveä tunne kun ei tunne enää itseään tai kokee itsensä riittämättömäksi, ja joskus niinä hetkinä itseviha on valloillaan ja mielen joka kolkassa. >Arvostelija: Bone15.11.2011 Todella ahdistava runo tutusta olotilasta, pidän hyvin paljon! Suosikkeihin. >Arvostelija: ristipisto16.11.2011 Todella hyvä! Jälleen upeasti rakennettu runo. Pidän tästä todella paljon. >Arvostelija: Jälleen ehjänä17.11.2011 riipaisi niin pirun syvältä... samaistuin täysin.. jälleen kerran upeaa sinua >Arvostelija: BettyBlue17.11.2011 Parhaansa sitä yrittää ja käteen jää vain .. en nyt sano.. Loistava runo turhautuneesta maailmanparantajasta. >Arvostelija: Neiti Prym19.11.2011 tunnetila on hyvin ilmaistu ja puettu sanoiksi joita antaumuksella luen >Arvostelija: tiikerinsilmä21.11.2011 Riipaisevan rehellinen runo. >Arvostelija: taivaanlapsi22.11.2011 Upea! Pidän kovasti tästä soinnutuksesta joka ei kuitenkaan ole alleviivaava. Vahva lataus. Näitä aamuja vihaan itsekin. >Arvostelija: olinko22.11.2011 Lukijat samaistuvat sanojesi tuomiin tunteisiin. Et ole yksin. Mielenkiintoiset rivit. >Arvostelija: pörrykkä01.12.2011 Vaikka ulkoisesti muuttuukin on sisimmässään oma entinen itsensä - vaikka toisaalta riippuu elämänkokemuksesta ja - tilanteesta mihin suuntaan ihminen henkisestikin kehittyy. Tuo " minun ääneni on hiljainen" tuo mieleen surut, murheet ja erakoitumisen. Mielenkiintoinen runo, joka saa ajattelemaan psykologisesti. Positiivista on se, että on huomannut itsessään muutoksen eikä ole siihen tyytyväinen. Silloin ei ole niin apaattinen ettei tekisi sille asialle jotain. : ) >Arvostelija: Vanamo01.12.2011 Tämä on aivan upea! Jotenkin olisi kiva kuulla tämä laulettuna.. >Arvostelija: Neitosi02.12.2011 kaunis mutta niin surullinen ja vihan täyttämä runo, joka saa minut kyynelehtimään >Arvostelija: tiikerinsilmä04.12.2011 Zen Café: Laiska tyhmä ja saamaton. Niitä viimeisiä onnistuneita. Muistutat hieman. >Arvostelija: aamunodottaja08.12.2011 Tämäkin silkkaa taidokkuutta, loppu sykähdytti erityisesti. >Arvostelija: Mythess15.12.2011 Ihanaa huomis aamua.Katso vaan peiliin sieltä se pirteä ilme taas näkyy.Tonttu on kutittanut korvan taustaasi ja supattanut korvaasi Pian on Joulu. Elämässä taas valöa. Iloa Jouluun. >Arvostelija: Pierikki22.12.2011 Tämä tunnetila ollut itselläkin aivan liian kauan. Uuden vuoden lähetessä jostain saa revittyä sitä sisua ...illuusion luomiseen siitä, että kaikki muuttuu paremmaksi.... >Arvostelija: ratwoman22.12.2011 Mieli peruslukemilta on hyvä ponnistaa uuteen kun on sen aika. Varsin tyhjentävää tekstiä ja uuden 'nahan' luomistyötä. Pidin, otsikko sopi teemaan. >Arvostelija: Alppivuokko23.12.2011 Äärettömän koskettava runo, jonka tuntemuksia on liiankin helppo myötäelää.. >Arvostelija: rimpsenssa13.01.2012 Tämä on todella upea runo juuri näistä ei niin viehättävistä hetkistä elämässä. >Arvostelija: Mimosa16.01.2012 Sanoituksen upeutta, kuvaa hienosti niitä hetkiä jolloin ei riitä edes itselle. Erityisesti kaksi viimeistä säettä osui ja teki vaikutuksen. >Arvostelija: Auringonpuuska16.01.2012 Runo herätti kyllä paljon pohdintaa ja pidin siitä paljon. On myös hienoa huomata että olet kirjoittanut vähän erilaisempaa tekstiä kuin aiemmin, vaikkei aikaisemmassa mitään vikaa ollutkaan :) >Arvostelija: Miss Parkkipaikka23.01.2012 Katsopas; tuo minua ärsyttänyt ylimääräinen N-kirjain on poissa ja sen myötä runon lukeminen on helpompaa. Joo tiedän kyllä että viilailen turhia toisinaan. Ehkä jokaisen ihmisen elämässä tulee tämä kysymys eteen joskus että mitä olen saavuttanut ja oliko se tarpeeksi? Mitä koskaan tahdoin elämältä ja mitä tahdoin sille antaa. Tämän kaiken lisäksi vanheneminen ja hei, joillain tuo lihominen myös. Kuitenkin tämä runo koskettaa, omalla tavallaan minua. Kyllä mä tykkään vieläkin näitä lukea vaikka keltaisia mekkoja ei hetkeen ole näkynyt. >Arvostelija: Talvenkuu03.02.2012 Vahvaa pettymyksen makua taitavasti kirjoitettuna lauluksi. Tämmöinen sanoitus riipaisee lukijaa tai kuulijaa. Hyvin aito syvää mielipahaa heijastava tunnelma alusta loppuun. >Arvostelija: merenaalto04.02.2012 Aivan upea! Yksi kauneimmista mihin olen törmännyt. Silti erittäin surullista, vahvaa surua. >Arvostelija: aniiram08.02.2012 Hieno, jotenkin vilpittömän ja rehellisen oloinen runo. Sopisi lauluksikin. >Arvostelija: Tupasvilla10.02.2012 Kipeää tekevä runo.. Hyvä! >Arvostelija: ReetaLinna10.02.2012 Mukavaa syntymäpäivää. >Arvostelija: taivaanlapsi22.02.2012 Aivan mahtavaa tekstiä. Joskus jokainen varmasti painii tuon tuntemuksen kanssa. >Arvostelija: ***enkuli***22.02.2012 Ihania sanoituksia ja hyvää musiikkia. Onnea syntymäpäivänäsi. >Arvostelija: Eloisa22.02.2012 Kuin itsesäälin keskipisteeseen olisin tätä lukiessani päätynyt. Silti varsin retorisesti toteat että niin se vain on. Pidin. >Arvostelija: Miiru8122.02.2012 Onnen omenoita juuri tänään SINULLE:niin minäkin katselen peiliin ja parasta aika on mennyttä. Iloa puseroon >Arvostelija: Pierikki22.02.2012 Koskettava tunne. Hyvää syntymäpäivää >Arvostelija: ayla22.02.2012 vau oon sanaton. kerrassan upea...joskus sitä kadottaa itsensä kokonaan >Arvostelija: saudoso22.02.2012 totuus kirpaisee, mutta tarvittaessa myös vapauttaa! >Arvostelija: tulukset22.02.2012 Voisin niin kuvitella tämän loistavan osuvana lauluna! Tuoreen kuuloista ja hyvin valitut sanat:) >Arvostelija: Elwing06.03.2012 Tuttu tämä pysähtynyt tuskaisuus. >Arvostelija: Mustaleski07.03.2012 Inhimillinen runoinen yksinpuhelusi osuu jokaisen arjen ytimeen - tiedämme mitä tulisi tehdä, miltä pitäisi näyttää - elämä vain on nopeaa ja kasautuvaa - herättää aika ajoin peilikuvan eteen - muutoksen voivat olla aiheutettuja, mutta syyttely ei tuo mitään hyvää edes ajattelun tasolla - elämä eletään, jäljet näkyvät - voi mennä vuosikymmeniä niin että tuntuu kuin itse hallitsisimme muutoksia - se on kuitenkin harhaa, josta on terveellistä ja myötäistä omankin kehityksen kannalta herätä - taidokkaasti ja nöyrin piirroin ilmaistu runosi jättää lähimmäisen jäljen lukijalleen >Arvostelija: Puuhevonen07.03.2012 Mie oon miettyiny, että tarttee ryhdistäytyä. Ittestä on tykättävä aivan mahottomasti. >Arvostelija: epeli08.03.2012 Ooh. Upea. (: >Arvostelija: NeitiJJ19.03.2012 Pidin tämän runon poljennosta, tuo kolmas osuus sopisi vaikka kertauksena joka väliin. Tykästyin tyyliin. >Arvostelija: kylkiäinen20.03.2012 Tykkään tästä kaikessa haikeudessaan... >Arvostelija: LAVJUUEVERYBODY18.04.2012 Heleppo sammaistuva koskettavvaan runnoosi!! Eletään vuan toesiin kiusallakkii. >Arvostelija: Joutonoomi19.04.2012 tekstinä toimii hyvinkin, vaikka halu muuttaa maailmaa onkin muuttunut itsensä aliarvioimiseksi. >Arvostelija: Sarayah24.04.2012 Kipeä mutta upea. >Arvostelija: miaumai07.05.2012 Tässä runossa on jotain sellaista jota löytyy meissä monissa, pettymystä, välillä arjen tylsyyttä ja yksinäisyyttä, mutta muista aina löytyy pilkahdus auringonpaistetta, vaikka sataisikin. Erinomainen runo tunnemyrskyistä. >Arvostelija: kotihiiri21.05.2012 Ihanaa tekstin käyttöä, tunteikasta... >Arvostelija: miara23.05.2012 Oi, miten helppo oli samaistua tähän... Milloin olet ollut kärpäsenä kämppäni katossa? ;) >Arvostelija: Niiskuneiti23.05.2012 No perskutarallaa - mitä multa on mennyt ohi tai jäänyt huomaamatta, huomioimatta. Huh, sanon minä. Suomen Turku melkein hiljenee. Tai ainakin minä. Tässä kohtaa tätä, perstuntumalta ja muutaman lukukerran jälkeen päässä kohisee kyllä tutusti, vaikka aurinko nyt paistaakin kirkkaalla taivaalla - ihan oikeastikin, mutta myös sydämessäni. Jokainen säe toimisi myös omanaan ja helposti voisin alleviivata jokaisen lauseen. Tää on Herra P hieno teos - tulen taatusti palaamaan tähän/kin! >Arvostelija: olenNainen25.05.2012 Erilainen ja hieno, mutta tämä sortuu minun maussani liikaa jo kerrottuihin tarinoihin ja kliseisiin. Loppua kohden runo paranee, etsii jotain omaa, innovatiivista ja uutta - saa se kuulostamaan sinulta, ei wannabelta. Ensimmäinen kappale sortuu viimeiseen riviin, uskon täysin, että löytäisit jotain muutakin kuin huomisen päivän! Toinen kappale menettelee, joskin ehkä ensimmäinen rivi on liian itsestäänselvä. Kolmas olisi loistava, mutta hengittäminen on taas liian itsestään selvää ja arkipäiväistä. Neljäs on se, mikä korjaa koko tämän runon/laulun - siinä näkyy se paljaus, karuus ja totuus, mikä on juuri sinun omasi, ei mikään googlen kautta etsitty klisee ja sadan muun käyttämä. Anteeksi, pahasti sanottu, mutta jos pystyt tekemään viimeisen kappaleen omaan loistavaan tyyliisi, niin tahdon uskoa, että alkukin korjaantuisi omaperäisemmäksi :) >Arvostelija: oina27.05.2012 Loistava! >Arvostelija: zylen09.06.2012 Vahvaa tunnetta, hyvä runo. >Arvostelija: feeltheuniverse14.06.2012 Ilmeikäs ja aistillinen. Marraskuutakin näen tässä, kesän väsymistä. >Arvostelija: Albatrossi21.09.2012 konstailematon ja voimakas runo kaikessa synkkyydessään. >Arvostelija: dufresne08.10.2012 Pysähdyttävän hieno >Arvostelija: vuorililja07.03.2013 Sinäihminen.... älä soimaa itseäsi noin paljon. Tiedän kuinka viisas olet. ISOHALAUS ! >Arvostelija: Sointukäännös19.04.2013 minun unelmia, sinun haaveitaminä palaan luoksesi
tämän pienen saaren rantaan
ohi sammuneiden haaveiden
katson vielä taakseni
ja muistan sinun tuoksusi
sanasi kuuluu ajatuksissani
sinä lähdit liian aikaisin
lähdit ennen kuin ymmärsin
miten paljon jäi
tähän maailmaan
tyhjiä varjoja
ilman sanoja
tunnen kuinka katoat
läpi sateisten muistojen
kauas rikottujen kyynelten
kuuntelen hiljaisuutta
vain löytääkseni varjosi
vielä uudestaan minun viereltäni
minä palaan sinun luoksesi
palaan hetkeksi takaisin
sillä liikaa jäi
meren pimeyteen
minun unelmia
sinun haaveita >
07.10.2011Herkkä, haikea runo...hyvä >Arvostelija: Neito6807.10.2011 oh niin kaunista haikeaa kerrontaa >Arvostelija: Anjuska07.10.2011 Olinkin jo ehtinyt odottaa sinulta uutta runoa tänne... ja tässähän se tulikin. Upeaa runojälkeä jälleen sinulta. Tunnepitoinen ja Onnistunut, Haikean Kaunis ja Väreilevä. >Arvostelija: niiu08.10.2011 voih kuinka herkkää ja niin haikeata.. upea runo! >Arvostelija: Fantzu08.10.2011 oih...hurmaavaa kerrontaa...ihana surumielisen seesteinen tunnelma tanssii jokaisella rivillä...upeaa sinua!! >Arvostelija: BettyBlue09.10.2011 Todella kaunis, kaunis runo. >Arvostelija: Isadora10.10.2011 Koskettava ja kaunis. >Arvostelija: Neitosi11.10.2011 Kaunista, kaihoisaa, omakohtaisen tuntuista, elettyä tunnetta. Herkkää kaihoa, varmastikin tässä laulussa. >Arvostelija: merenaalto13.10.2011 Saaresta, saareen...koskettavat minu nämä ihanat sanat.. >Arvostelija: miara14.10.2011 sydänverellä kirjoitettu runo >Arvostelija: aikaisin aamulla14.10.2011 Mä näin tämän ensimmäiseksi lähtijän näkökulmasta, vaikka onkin toisesta vinkkelistä kirjoitettu. Raastavaa molemmin puolin. >Arvostelija: Ate15.10.2011 tää on kaunis.. kyyneitä tulee.. on kuin minun ajatukset olisit vanginnut paperille .. kiitos >Arvostelija: eminemi15.10.2011 Surullista...hyvin surullista, kauniilla kuvakielellä.. >Arvostelija: coram Deo15.10.2011 Onpa hyvä teksti.. jäin totaalisen jumiin tuohon mahtavaan ilmaisuun "kauas rikottujen kyynelten". Se vaan on niin huima! >Arvostelija: Sudenmieli22.10.2011 Sinun unelmat, minun haaveeni... Ja mä jään siihen kohtaan missä kaikki katoaa, kun sataa ja maailmaa on tyhjä.Pitäisikö mennä eteen vai taakse. Tämä tunnelma kaikkineen, tekstin toimivuus, ehdottomasti parhaimmistoasi koskaan. >Arvostelija: Talvenkuu29.10.2011 Pieniä, arkoja tuntemuksia. >Arvostelija: Miiru8129.10.2011 Onnistunutta, hyvin soljuvaa, tummaa lyriikkaa. >Arvostelija: Lovetar29.10.2011 Kuulen tämän lauluna :) >Arvostelija: Neiti Prym03.11.2011 Haikeaa kaipausta. Valtavan kaunis runo. >Arvostelija: Vanamo06.11.2011 tykkään kovasti >Arvostelija: pakkomielle07.11.2011 Haikeankaunis koskettava runo. >Arvostelija: taivaanlapsi08.11.2011 jättää sieluni mustat purjeet lepattamaan >Arvostelija: Rokkarinpimu13.11.2011 Läpi runon yhteinen nimittäjä, melankolia. Täyttä tavaraa josta poimin suosikkini; /tunnen kuinka katoat/läpi sateisten muistojen/kauas rikottujen kyynelten/ *Kiitos runosta >Arvostelija: Alppivuokko20.11.2011 Valtavan hyvä runo. Kiitos tästä, upea. >Arvostelija: Mythess15.12.2011 Todella kaunis runosi :)) >Arvostelija: ***enkuli***22.02.2012 Tämä on hieno, kuin kuminauha, joka venyy hetkeksi kauemmas ja pian palaa takaisin luokse. Viipyilevää ja kaunista, ei liian itsestään selvää. Mutta.. :) "tunnen kuinka..", "kuuntelen hiljaisuutta..." ovat vähän turhan kuluneita näin hienoon tekstiin! Vaihtoehtoja? En tiedä, onko tätä tehty/suunniteltu lauluksi, mutta tekstinä tämä sortuu hieman turhiin pronomineihin ja verbeihin. Esim. viimeisessä kappaleessa on ihan turhaan palaan-verbi toistettuna, ja minä karsisin myös tuon "sillä" pois täyttämästä ja avaamasta liikaa tekstiä. Kokonaisuudessaan, kaunis teksti, puhutteleva ja vahva kaikessa voimattomuudessaan ja kykenemättömyydessään muuttamaan tapahtunutta. Tosiaan, pieni muokkaus, niin tämä olisi äärettömän upea, hieno runo. >Arvostelija: oina27.05.2012 Kaunis ja haikea, saipa kyyneliäkin silmistäni vuodatettua. Musiikkitaustasi hieman kuultaa runostasi läpi, mikä on oikeastaan vain hyvä asia, sillä runon rytmi on selkeä ja sointuva. Kerrassaan upeaa runoutta. =) >Arvostelija: Nairje10.06.2012 Upea rakkausruno. >Arvostelija: Albatrossi07.09.2012 PariisiLouvren aukiolla
ihmettelen maailmaa
katselen ihmisiä
tutustumatta lainkaan
niin paljon nähtävää
niin vähän on aikaa
haluaisin tietää
mihin minut vietkään
ole minulle Pariisi
ole kaunein kaupunki
ole minulle Pariisi
minun rakkauteni
Seine joen rannat
ole pieni ihminen
ole minulle Pariisi
ole ihmeellinen
Père Lachaisen kautta
Versaillesin syliin
valo tarttuu peileihin
kuin hymysi uniin
niin paljon asiaa
niin vähän on sanoja
haluaisin tietää
mihin uneni viekään>
20.07.2011Kaunis, kaunis runo >Arvostelija: Anjuska20.07.2011 c"est la vie ma cher >Arvostelija: Rokkarinpimu20.07.2011 Enemmän kuin turistin matkakertomus. Runosi on unenomaista, herkkää kerrontaa, saa haluamaan itse kokea samat maisemat, kadut, maa. >Arvostelija: Marle21.07.2011 Nohhoh! Se on yhdistelmä sanoja 'oho', 'oh' ja 'hoo'. =) MIeletön laulu, runo, teksti. Puoliriimit toimivat tässä kuin häkä, eivät häiritse sitten yhtään, ja kokonaisuus on.. on.. äh, meidän kielestä uupuu sanoja. Jos sekoittaa käsittämättömän ja uskomattoman, niin lopputulos olisi kai 'kusittamaton', mutta se ei toimi nyt ollenkaan. Tyydytään sanomaan, että tämä on mainio, mainiompi, mainioin. =) >Arvostelija: Sudenmieli21.07.2011 Oih... Kaunis tuntuu loppuunkäytetyltä adjektiivilta, mutta tämä on todella kaunis. Hivenen jopa duuria kuultavissa...? :) >Arvostelija: Ate22.07.2011 Kaunista, hyvin kaunista >Arvostelija: uninen runoilija23.07.2011 Niin paljon sanoja mutta yksikään ei tunnu oikealta. Tarina kuljettaa kauniista valokuvasta pehmeään uneen huomaamattomasti ja hymy sulaa huulille. Aivan kuin huokaus pimeässä laskeutuu hiljaa iholle. Kaunista ja tunteellista. Kyllä sä sen pisteen saat, mutta muista kuitenkin että et ole vieläkään johdossa. ;) >Arvostelija: Talvenkuu23.07.2011 Koskettavan kaunis runonen rakkaudesta. >Arvostelija: Fantzu24.07.2011 todella upea pidin kovasti >Arvostelija: merenneidolle25.07.2011 Tämä on hieno rakkausruno/laulu. Erityisesti pidän ajatuksesta, kuinka nimenomaan pieni ihminen suuressa maailmassa on ihmeellinen. >Arvostelija: carmine26.07.2011 Pariisi on melkoisen käytetty runoissa, elokuvissa, kirjoissa ym ym, mutta onhan sen yllä jotakin säkenöivää ja kiehtovaa. Juuri sen olet osannut vangita runoosi rakkauden seuraksi, ja se toimii runossasi olematta kliseinen. Pidin. >Arvostelija: niiu26.07.2011 jälleen upeaa,upeaa sinua >Arvostelija: BettyBlue26.07.2011 Nähdä Pariisi ja...hyvä,pidän >Arvostelija: Jukka-Pekka Huttunen28.07.2011 Sehän unissa ja elämässä on ihmeellistä ja ihanaa, ettei tiedä mitä se tuo tullessaan. Ei ole koskaan tylsää. Rauhaisasti virtaa runosi kuvasta toiseen. >Arvostelija: Silkki28.07.2011 Kaunis. >Arvostelija: k.m.s01.08.2011 Upea matkakertomus >Arvostelija: epeli02.08.2011 Pariisi otti ja vei mukaansa.. hieno runo >Arvostelija: loveaholic03.08.2011 kaunis matkakertomus, jos kuvaus pariisista realistisesti nähdään ... >Arvostelija: myrskyjen lasimaalauksia11.08.2011 Todella vahva näyte taituruudestasi :) Upea, todella upea! Niin kaunista... Ihan hymyilyttää. Olet erityisen taitava luomaan mielikuvia ja tunnelmaa. Hurmaavaa tekstiä. Pidin hirmu kovasti! >Arvostelija: Jälleen ehjänä12.08.2011 Sivistävää lyriikkaa. >Arvostelija: Lovetar12.08.2011 aivan ihana, kuin laulu >Arvostelija: Tintti k25.08.2011 Herkkä ja kaunis tunnelma joka vie mukaansa.. >Arvostelija: *jasmin*02.10.2011 Mahtava runo, paljon tunnetta tässä! pidän kovasti:) >Arvostelija: rose bud13.10.2011 Pariisi ja rakkaus- kauniin koskettavaa. >Arvostelija: taivaanlapsi08.12.2011 Todella hieno. erikoinen. mielenkiintoinen. wau >Arvostelija: x21.02.2012 Todella upea tämäkin. Tykkäsin erityisesti keskikohdasta :)) >Arvostelija: ***enkuli***22.02.2012 Kaunis, ihastuttava, erilainen ja valloittavan sekava, unenomainen. Tässä olet onnistunut erittäin upeasti!!! :) >Arvostelija: oina27.05.2012 Pidin etenkin kursivoiduista säkeistä. Pidän sanavalinnoistasi ja muutenkin hyvin kulkee kaunis runosi. >Arvostelija: Ninj27.05.2012 sinun pelkosivieläkö istut iltaisin
ja poltat kynttilöitä huoneessa
jossa pelkäät pimeää
yksin
vieläkö suljet silmäsi
ja toivot kadonneiden kohtaavan
vielä joskus toisensa
voisinpa leijailla
lumihiutaleena
läpi kaupungin
sinun huulille
voisinpa viedä
sinun pelkosi
ohi katseiden
minun maailmaani
vielä takaisin
vieläkö pelkäät varjoja
ja rikot kauniitakin muistoja
jotka tuntuu iholla
tänään
vieläkö pyydät anteeksi
ja kerrot loukanneesi isääsi
katsot yksin peiliisi>
06.04.2011 parempaa runoaamiaista en voisi edes kuvitella *huokaus* jälleenkerran "nakitit" minut lukemaan tekstisi uudelleen ja uudelleen... tämä osui ja upposi... jään tasoittelemaan ihoani, joka meni kananlihalle.. >Arvostelija: BettyBlue07.04.2011 Pysäyttävä on runosi. Upeaa tekstiä jälleen sinulta. >Arvostelija: k.m.s07.04.2011 Tämä on kauniin surullinen. >Arvostelija: julia8407.04.2011 Monen kaltaiset fobiat meitä seurata saattavat. >Arvostelija: epeli08.04.2011 Haikean Herkkä tunne Hienossa runossasi. ...tuosta vieläkö-sanan toistosta nousi myös heti tällaiselle Sir Elwoodin hiljaiset värit-fanittajalle mieleen kappale Katso tähtiä, jossa myös toistetaan tuota vieläkö sanaa... runosi tunteessa vahvana tuon kappaleen tunnetta. Pidin. >Arvostelija: niiu08.04.2011 särkevää >Arvostelija: Rokkarinpimu09.04.2011 Kaunis, kaunis...:) >Arvostelija: Bad Angel11.04.2011 havahduttava runo, sekä koskettavaa tekstiä.. >Arvostelija: Fantzu13.04.2011 hienoa tekstiä, koskettavaa. Pidän hyvin paljon! >Arvostelija: loveaholic15.04.2011 Kaunis koskettava ja ajankohtainen : )).... siksi että pelkojen tiellä on aina vihaa, surua ... käsittelemättömiä tunteita, jotka tuntuvat olevan suomalaisille välillä hepreaa... olisi niin tervettä päästä kiinni pelkoihinsa ! >Arvostelija: Sointukäännös15.04.2011 Huh huh, taas latausta kera kaihon ja kauniin hiljaisen melankolian.. viimeinen säe tekee tästä jotenkin kovin henkilökohtaisen.. niille, joille se sen tekee.. >Arvostelija: rimpsenssa17.04.2011 Koskettaa. Kaunis. >Arvostelija: Tupasvilla18.04.2011 Kaunis, suosikkeihin meni! >Arvostelija: Kristine19.04.2011 runosi herättää monia mielikuvia ja monenlaista pohdintaa- runoosi voi olla monen helppo samaistua- koskettavaa tekstiä- kiitos upeasta runostasi! >Arvostelija: Saga Stålt21.04.2011 Tästä muodostuu henkilökuva ja kirjoittajan empatia. Hieno runo. >Arvostelija: Vanamo25.04.2011 Oikein vaikuttava runo. Lopussa yksinäisyys kosahtaa lukijalle hienosti. Oikein hyvä. >Arvostelija: Mythess27.04.2011 Oih ja huokaus. Särkyvän kaunista. Voimakkaita mielikuvia luova teksti. Erittäin taidokasta. >Arvostelija: Jälleen ehjänä28.04.2011 Pelolla on monet kasvot. Herkkää. >Arvostelija: Lovetar04.05.2011 ihanan koskettava >Arvostelija: Tintti k19.05.2011 Kaunista sanoitusta >Arvostelija: ayla11.06.2011 Hatunnosto, ystäväiseni, sekä iso kumarrus. Hieno, hienompi, tämä runo. Alun lausahduksestä lähti soimaan päässä Katso tähtiä-biisin sävel, mutta se haihtui pois kyllä. Tämä on samaa tasoa kuin ko. biisi, mutta oma teoksensa - taattua Hra Puunukkea. >Arvostelija: Sudenmieli20.06.2011 Koskettavaa metaforalyriikkaa! >Arvostelija: Aleksandra S28.06.2011 Moninaiset tunnekuohut liikkuvat koskettavan runosi pohjalla. >Arvostelija: taivaanlapsi20.07.2011 makeeta luettavaa, onkos tää myös kuunneltavissakin...? :) >Arvostelija: Minya02.08.2011 Taas teet vaikutuksen sanoituksella:) >Arvostelija: miara20.08.2011 jotain aivan erityistä. suosikkeihin. >Arvostelija: myrskyjen lasimaalauksia25.08.2011 Haikea ja kaunis. >Arvostelija: ristipisto28.09.2011 mahtavaa runoutta >Arvostelija: aikaisin aamulla14.10.2011 Koskettava sanoitus, hellä ja riipaiseva samanaikaisesti. >Arvostelija: Runotyttö10.12.2011 Ihana. Samaistuin heti. Jotenki koko runo oli ihan ku suoraan mun maailmasta. <3 >Arvostelija: Keijutin25.04.2012 Hieno, monivivahteinen teksti. Kursiivit toimii mielestäni moitteettomasti! >Arvostelija: oina27.05.2012 liikaa varjoja minun askelissanien olisi halunnut tuntea mitään
vaikka kipu täytti huoneeni
jokaista askeltani seurasi uusi varjo
enkä pystynyt pakenemaan niitä
minä tiesin
etteivät palavat kynttilät
pelastaisi enää mitään
mutta minun oli yritettävä
hyvästeltävä jokainen varjo
yksitellen
käsikädessä ulos huoneestani
aivan liikaa varjoja
ja vain minun askeleeni
minä kaipasin sinua
enemmän kuin koskaan aiemmin>
toisinaan maailma on hauras ja
tiedostettu tuntuu odottamattomalta... 05.01.2011kuin unessa...kuvailevaa tekstiä! =) >Arvostelija: Saga Stålt05.01.2011 Toisinaan askeleissa soi kaivattu kaipuu ja jokainen varjo kantaa mukanaan sitä mistä joskus joutui luopumaan. >Arvostelija: Talvenkuu06.01.2011 Herkän kuvailevaa tekstiä, suloisen kaipaavaa. Pidän tästä! :) >Arvostelija: La_audacia06.01.2011 Yllättävän raskas aiempaan melankolialinjaasi verrattuna... Niinhän se on, ettei varjojaan voi paeta, vaan on uskallettava kääntyä ja kohdata ne - vasta sitten hyvästely on mahdollista. >Arvostelija: Ate06.01.2011 tunteita täynnä. pidän >Arvostelija: Susi06.01.2011 niin särkyvää >Arvostelija: Rokkarinpimu06.01.2011 Sanattomuus, hiljaisuus... niitä tämä runosi sai aikaan. "hyvästeltävä jokainen varjo, yksitellen, käsikädessä ulos huoneestani". Jotakin luopumisen ja kiinni pitämisen väliltä. upea. elämys. >Arvostelija: k.m.s10.01.2011 Herkkä ja kaunis kaipuuruno >Arvostelija: Neitosi10.01.2011 haikean kaunis runo, tunne ulottuu tänne asti.. hyvää tekstiä! ^^ >Arvostelija: Fantzu11.01.2011 Kaunis. Tunnelma välittyy hienosti ja herättää ainakin tässä lukijassa ajatuksia. Hyvä! >Arvostelija: Tähtikuvio12.01.2011 Niin hauraan herkkä on runosi tunne. Pidin, Paljon. >Arvostelija: niiu21.01.2011 Hyvin osaat kuvailla tuota surullisen apaattista tunnetta ja kipeää tekevää kaipausta. >Arvostelija: Vanamo22.01.2011 Kaunis runo yksinäisyydestä ja ikävöinnistä :)) >Arvostelija: AnnIInALoVeSYoU22.01.2011 pidän jälleen...pidän.. >Arvostelija: BettyBlue23.01.2011 Kaunis, tunnelmallinen, ihana runo :) >Arvostelija: Miina-6726.01.2011 ihana :) >Arvostelija: Bad Angel09.02.2011 Sinoot onnistunut luomaan aivan ihanan kokonaisuuden, mutta itseä kovasti häiritsee kaiken muotoilun puuttuminen tässä tapauksessa (kursiivi, asettelu tms...)!! :) Sillä jotenniin vain saisi hieman lisää syvyyttä jo itsessään vaikuttavaan ja kauniiseen tunnelmaan runossa. Kauniisti tuot ikävän, kivun ja pelon esiin runossasi, minä vain kaipaan pientä hiomista! :) >Arvostelija: oina11.02.2011 Valtavan hieno! Luettava yhä uudelleen. Varjojen hyvästely se vasta vaikeaa hommaa onkin. Painava sydän vahvasti läsnä. >Arvostelija: Rimuel12.02.2011 Pidän kovasti kielikuvistasi ja runon tunnelmasta. Hieno. >Arvostelija: Syysrouta13.02.2011 Hyvin tunteikas runo Koskettavan särkyvä herkkä tunnelma~~ >Arvostelija: Safira16.02.2011 Kauniin kipeä runo kaipauksesta, johon eivät tunnelmalliset palavat kynttilät auta, hetkeksi ehkä kauniit muistot palautuvat. >Arvostelija: Kultakutri16.02.2011 koskettavan hauras runo. pidin sen särkynyydestä >Arvostelija: haikailija17.02.2011 Meillä jokaisella on omat varjomme, niistä tiedämme olevamme olemassa sillä aineeton ei varjoa muodosta. Upeaa kerrontaa. Kiitos! >Arvostelija: Nereida17.02.2011 hieno ja kaipaava runo, mystinenkin. Pidin! >Arvostelija: loveaholic20.02.2011 Paljon tunnetta ja sanomaa. Upea >Arvostelija: ayla22.02.2011 Isoja kalvavia tunteita - olet osannut pukea sanoiksi - ihanan koskettavaa. >Arvostelija: Sointukäännös05.03.2011 Hyvin vaikuttava ja koskettava teksti. Tyylisi kirjoittaa on paljonkin minun mieleeni. >Arvostelija: Matkallatiedämissä09.03.2011 Varjo teema on jotenkin tosi pinnalla itselläni nyt Kiitos upeasta runostasi. >Arvostelija: miaumai16.03.2011 Epätoivo ja suru huokuu runosi sanoista. Tuntuu siltä kuin olisit kirjoittanut tämän kynttilän valossa, missä varjot näyttävät suuremmilta, uhkaavammilta. Pidän. >Arvostelija: Silkki22.03.2011 Tästä pidän... >Arvostelija: Mythess22.03.2011 Pidät pintasi ja tyylisi. Onnittelen. Näitä sun runoja lukiessa alkaa itsekin kaivata jotain... >Arvostelija: Siirtolapuutarha17.04.2011 Kulkevatko askeleeni varjoissa vaiko askeleideni mukana varjot Tuo takaisin se liekki jolla valaistaan huoneeni pimeimmät nurkat. Inspiroivaa. Pidän. >Arvostelija: Susi12.07.2011 Herkkä, kaunis! >Arvostelija: TiiaMo27.10.2011 Todella hieno runo, tavoitti minut näinä yön tunteina. Erityisesti tuo kohta "hyvästeltävä jokainen...." Upea. >Arvostelija: Avalon26.11.2011 On upeaa runoutta ei voi muuta sanoa :) >Arvostelija: Vainsanatovat16.04.2012 Koskettavan herkkää ja kaunista >Arvostelija: vuorililja07.03.2013 huominenolen vältellyt jo kauan tunteitani
pelännyt kohdata muistojani
minä olen odottanut
olen toivonut kohtaavani sinut
itkenyt ulos surulliset sanani
minä olen kaivannut sinua
olen kai odottanut hetkeä hyvästeille
mutta tänään me olimme kauniita
uskoimme huomiseen
minä katsoin maailmaa silmilläsi
ja sinä vastasit tunteeseen
en uskonut enää rakastuvani
en enää uudelleen
mutta nyt kun katson sinun silmiisi
minä rakastun uudelleen
olen siirtänyt varjoja huoneessani
nukkunut valot päällä muistoissani
minä olen palellut
olen etsinyt sinua kaikkialta
ollut niin helvetin yksinäinen
minä olen rakastanut sinua
olen kai odottanut sinun vielä palaavan>
22.09.2010ihana kaunista odotusta ja rakkaus. >Arvostelija: Tintti k22.09.2010 En osaa sanoa muuta kuin että kolahti. Lujaa. Uudelleen rakastumista odotellessa... Kiitos :) >Arvostelija: Ate22.09.2010 Ensin tuli kylmä, jonka jälkeen kiedoin kädet ympärilleni ja annoin muistojen hiipiä. Joskus sitä vain odottaa turhaan ja sitten kun odotus palkitaan saattaa joutua pettymään uudestaan. "olen siirtänyt varjoja huoneessani nukkunut valot päällä muistoissani minä olen palellut", tämä kosketti ja sai miettimään, kannattaako kuitenkaan odottaa..? Ehkä. Rakkaus saattaa olla sen arvoista. >Arvostelija: Desmodontidoe23.09.2010 hieno runo, tunteiden pakomatkasta jotka sitten palasivat hyvästien hetkellä, pidän tuosta kauneudesta juuri siitä runoilin itsekin, kauneudesta ja rakkaudesta joka runossasi palasi, ehkä kypsempien ihmisten maailmaan, kuin kotiinpaluu, voisi ajatella palattuaan entisen rakkauden luo, kaunis runo, loppuosan tunteiden kerronta on voimakasta ja todellakin rakastuneen sanomaa >Arvostelija: unelmanainen23.09.2010 juuri tänään luettuna tämä repii auki haavoja. itkettää sydänverta >Arvostelija: Rokkarinpimu23.09.2010 Suhteen sisällä uudelleen rakastuminen on kuin valo yössä. Pilkahdus tunnelin päässä. Toisinaan se kantaa, toisinaan se hiipuu uudelleen, mutta valo on aina aihe iloon. Rakkaus riittää, aina. Sinulle tyypilliseen, käsinkosketeltavaan herkkyyteen, kyyneleet silmiin tuoviin tunteisiin johdatti tämä upea runosi. Aina, on toivoa. Sittenkin. >Arvostelija: rimpsenssa23.09.2010 ..pakko vielä lisätä, että kaiken positiivisuuden ja rakkauden keskelläkin, tässä runossa on haikeutta, kiehtovaa melankoliaa ja kaunista, niin koskettavan kaunista kaipuuta, jotka aina ja aina, kiehtovat minua. Etenkin sinun teksteissäsi.. >Arvostelija: rimpsenssa23.09.2010 Runosi Vahva tunne tuntuu hyvältä. Tunteessa myös haikeuden sävy, joka saa lukijan toivomaan runominällesi rakkaansa jälleennäkemistä. Rocklyriikkana toimisi taas tämäkin mielestäni ( löytyköhän jo sävellyskin tähän ?!) >Arvostelija: niiu23.09.2010 Ihan mielettömän kaunista tekstiä. Tätä voisi lukea vaan uudestaan ja uudestaan. :) >Arvostelija: julia8423.09.2010 Voi..miten kaunista..täynnä tunteita. Hienoa. >Arvostelija: otessa23.09.2010 Upea! >Arvostelija: Tupasvilla23.09.2010 Ajatuksena kaunia, sanavalinnoiltaan ihana, mutta... mutta... Auttamatta tästä tulee jälleen kerran miljoona biljoona toistaan imelämpää rakkaus/kaipauslaulua mieleen...!!!! argh siun kanssais...!!!! Alku vaikutti lupaavalta, kertosäe vielä menetteli mutta loppu on täyttä ******!!! *nauraa* Minä kyllä tiedän, että hän pystyy omaperäisempäänkin ;) >Arvostelija: oina24.09.2010 Kaipaavaa odotusta... Ihania kuvia piirrät taasen sanoillasi eteeni. >Arvostelija: Circuit27.09.2010 Hieno runo! >Arvostelija: Emilia Tomperi29.09.2010 Pakahduttavaa tunnetta tässä haikeassa runossasi menneen ja nykyisyyden sekoituksessa. >Arvostelija: Mythess29.09.2010 valtamerikyyneileitä, paljon tuhkahtunutta surua olen tästä aistivinani, lopussa kumminkin loistaa toivon valkoinen ruusu. >Arvostelija: tulukset29.09.2010 Lukija ajattelee että juuri runonlainen kipeä muisto, se yhteinen matka - kipeästi katkenneena - on kuin kuminauha liian pitkälle venytetty. Riipaisevaa on runo, joskin kursivoidut kohdat antavat jotain "jospa kuitenkin huomenna" toivoa. Vaikea teos, koska helppoa ei ole myöntää lukijankaan kokeneensa yksinolevaisen vilunväreitä saati pelkoa olla ja jäädä yksin. Hrrrr ... hyytävän hyvä! >Arvostelija: ninotska29.09.2010 Epätoivoista kaipausta ja herkkiä muistoja koskettavassa runossasi. >Arvostelija: taivaanlapsi01.10.2010 varmaan yksi hienoimmista tunteista on rakastua uudelleen suhteessa:) >Arvostelija: coram Deo01.10.2010 Olen nähnyt ihmisiä, jotka pakenevat tunteitaan kuin häkkiin teljetyt villieläimet...vain koska on niin vaikea kohdata joitain niitä kipeimpiä asioita. Helpompi ruokkia pelkoa. Toisaalta tälläkin asialla on toinen puoli: ehkä ihminen on tarvinnut tuon ajan tullakseen siihen kohtaan, jolloin on valmis/kylliksi vahva kohtaamaan tuon kipeän asian. Upeaa tässä runossa on runominän rehellisyys itseään kohtaan. Avoimuuus, koska niin usein ajattelemme olevamme ainoita, joilla on kipuja, suruja ja negatiivisia tunteita. Se osoittautuu valheelliseksi väitteeksi ja saa meidät usein käpertymään häpeään. Toisaalta meillä jokaisella on taito halutessamme "nuolla haavamme" juuri tuolla omassa luolassamme ja sisimmässämme. Kursivoitu teksti palaa hetkeksi vielä tuohon kauniiseen muistoon, josta runominä selvästi jo tietää irtipäästämisen ajan olevan lähellä. Huiman koskettava tarina varsinkin kun ei varmaan ole montaa lukijaa joka ei joskus olisi kokenut jotain samanlaista. >Arvostelija: Mandella04.10.2010 Avoin pyyteetön rakkaus kestää ehjänä vuosista vuosiin. >Arvostelija: epeli05.10.2010 Mykistävän kaunista. Kovasti koskettavia ovat runosi sekä erittäin paljon ajatuksia antavia peilejä. >Arvostelija: myrskyjen lasimaalauksia13.10.2010 Hieno runo kaipuusta, syvältä koskettava. >Arvostelija: Neitosi13.10.2010 vau, hieno runo.. tässä on kunnolla ladattuja tunteita ja tunnelmaa! ^^ >Arvostelija: Fantzu13.10.2010 Kuten yleensä runosi löysi tiensä suoraan sydämeen... >Arvostelija: EDEA7514.10.2010 Tässä on paljon tunnetta. Pidin tästä. >Arvostelija: Pieni vihreä mies16.10.2010 Huominen...tuntematon vielä, mutta toivo ja rakkaus läikähtelee mielessä kuin auringon pilkahdukset harmaiden pilvien lomasta. >Arvostelija: Vanamo20.10.2010 rakkautta eli ihana >Arvostelija: seba24.10.2010 Koskettavan kaunis on runosi tunnelma... >Arvostelija: *jasmin*25.10.2010 Koskettavan kaunis on runosi tunnelma... >Arvostelija: *jasmin*25.10.2010 Sananmukaisesti koskettava ja haikeudessaan upea. Kertosäe ikäänkuin ponnahtaa pintaan kaiken melankolian keskeltä kertomaan, että rakkaus ei kuole koskaan. Melankoliaa rakastavalle ihastuttavaa tekstiä myös otsikoineen *Kiitos >Arvostelija: Alppivuokko26.10.2010 UUsi päivä kaiken muuttaa voi. Seuraa tähteäsi joka taivaalla loistaa. Et`odota tuurhaan. >Arvostelija: Pierikki01.11.2010 kun luen tätä, tulee taustalle sävel soimaan. niinkuin lukisi tätä ja tietäisi että tämä onkin yksi lempi rakkauslauluistani. sellanen minkä olisin vaan hetkeksi unohtanut. jännää. aloin laulaa tätä ääneen. hemmetin hienoa taas. taustabiisillä ja ilman. bueeno. >Arvostelija: bise03.11.2010 Pidän tavasta, jolla kaikki kulminoituu noihin kahteen yksinäiseen odottavaan lauseeseen, jossa aika kulkee pysähtyneisyyden läpi. Hieno kokonaisuus. >Arvostelija: Lovetar09.11.2010 Niin paljon sanoja, jotka tuntuivat syvällä sydämessä. Sinä todella osaat!! >Arvostelija: enkuli8313.11.2010 tunteilla on suuri valta ihmisessä, ja silti niitä koittaa vältellä ja olla kohtaamatta. vaikuttava lopetus, kuin koko runosi. >Arvostelija: uninen runoilija22.11.2010 Kaunis runo ja niin tiedän, mistä se kertoo. >Arvostelija: draama29.11.2010 Koskettava runo!! Rakkaos on kytevänä syvämessä ja uottaa vuan uutta uamorin puhallusta. >Arvostelija: Joutonoomi04.12.2010 Ihan helvetin paljon samaistun runosi minään, niin omakohtaisia ovat runominäsi tuntemukset. Samanlaista kuurupiiloa olen niin usein leikkinyt. Ja osittain vieläkin. Runo runonaan on hyvin mukanaan vievä, varmasti myös lukijan, jonka kokemuset eivät ole lähelläkään näitä. Runo on niin paljon puhuva ja tunteet esiin vetävä, että sen lukee varmasti lukija kuin lukija useampaan kertaan. Hieno teos niinkuin runosi yleensä. >Arvostelija: Carre06.12.2010 Kaunista tekstiä <3 >Arvostelija: Pörriäinen15.12.2010 Hyvä runo, rakkauden ja eron kipeitä tunteita, jostakin ei haluaisi luopua, joskus ei sanota hyvästejä, vain lähdetään, otsikko kertoo kuitenkin jo huomisen odotuksesta. >Arvostelija: Kultakutri16.12.2010 Runo soljuu alusta asti eteenpäin kuin sävelmä - sopusointuinen kokonaisuus ja nätisti aseteltu. Tarina riipaisi sielun syvyydeltä; tunteen alastomuus ja vilpittömyys on pakahduttavan voimakasta. Keskimmäisissä säkeistöissä häivähtää ihana onni, mutta lopussa tuntuu, että se olikin vain haavekuva, tai ehkä muisto menneestä. Kiitos pysäyttävästä lukukokemuksesta ja hyvää joulunodotusta! >Arvostelija: pienimetsäkauris16.12.2010 Niin kaunis....ei riitä sanatkaan...:)) >Arvostelija: Bad Angel18.12.2010 Hei, mistä tuon teidän levyn voi tilata? :) >Arvostelija: Bad Angel19.12.2010 Kaunista ja kaipaavaa odotusta on runossasi, pidän paljon >Arvostelija: nipsuliini28.12.2010 Todella herkkä ja koskettava runotus! Kolahti suorinta tietä. :) >Arvostelija: La_audacia06.01.2011 Hyvin kaunis! Hurmaavana efektinä aikamuotojen vaihtelu, sangen taidokasta ja herkkää :)) >Arvostelija: Vipero07.01.2011 Miten toivo herää näillä riveillä. >Arvostelija: aamunodottaja18.02.2011 Ilmiselvä laulu. Onko sävel jo olemassa? >Arvostelija: pörrykkä24.02.2011 <3 >Arvostelija: miaumai16.03.2011 Riipaisevan aito ja kaunis teksti. >Arvostelija: YksitoistaMinuuttia29.03.2011 Tässä on paljon kipua, menetyksen mukanaan tuomaa pelkoa ja tuskaa, mutta toisaalta toiveita yhteenpaluusta ja uudesta huomisesta. Tämä on jotenkin niin paljas ja rehellinen että ei voi olla pitämättä:). >Arvostelija: pienihiiritiikeri30.03.2011 Ihana lukea sua pitkästä aikaa. Et ole turhaan suosikeissani. Yksinäisyyden ja kaipauksen kuvaaminen on varmasti suurimpia vahvuuksiasi. >Arvostelija: Siirtolapuutarha17.04.2011 kaunis.. kaipaava rakastunut.. >Arvostelija: eminemi06.10.2011 Sydäntäsärkevän kaunista. wau. kiitos >Arvostelija: x21.02.2012 Nämä vanhemmat mä olen lukenut aikaisemminkin. Ja joka kerta ne kuitenkin iskee palleaan, saa vetämään henkeä, ja lukemaan vielä kerran alusta. Tiedäthän, olet aina ollut yksi lemppareistani :)! >Arvostelija: Weeruska23.10.2012 valheitaolen tehnyt tämän aiemminkin
kirjoittanut sinulle tunteistani
kietonut humaltuneen kaipaukseni
tupakan viimeiseen henkäykseen
olen kirjoittanut valheita
upottanut sinut tarinoihin
joiden mukana elin täydellisesti
vaikka niitä ei koskaan tapahtunutkaan
eikä sillä ole enää väliä
mihin sanoihin kätken tunteeni
sillä en usko hyvästeihin
enkä ikuiseen rakkauteen>
22.07.2010Avointa, rehellistä, kuin vain sinä osaat... ja kaipaus, se on niin vahvana tässäkin! >Arvostelija: maitokahvi22.07.2010 Tunteet ovat tosia ja vievät mukanaan... >Arvostelija: Kaino-Vieno22.07.2010 Niukkaa, mutta hyvää on runoilusi. Tämäkin ....!!!! >Arvostelija: epuli22.07.2010 En usko minäkään...valheita en silti kirjoita...hieno runo >Arvostelija: Neito6822.07.2010 Hmm... hieman erilaista sinua. Vahvaa tunnelmointia siltikin, lopun tunteiden kätkeminen sai mielen kaivertamaan..ja ajatukset lentämään. Kiitos.. >Arvostelija: rimpsenssa22.07.2010 huikeaa. pitkä odotus saada lukea uusia runojasi palkittiin. kipeitä tuntoja, koskettaa. taisi mascara levitä >Arvostelija: Rokkarinpimu22.07.2010 Tässä runossa valheet eivät ole valkoisia vaan tupakan nikotiinin värjäämiä, kitkerän keltaisia. Upea runo. >Arvostelija: Lovetar23.07.2010 Koskettavan kipeää sanailua.. >Arvostelija: *jasmin*25.07.2010 "olen kirjoittanut valheita upottanut sinut tarinoihin joiden mukana elin täydellisesti vaikka niitä ei koskaan tapahtunutkaan" <- Osui ja upposi.. Kiitos tästä. >Arvostelija: Desmodontidoe26.07.2010 Kimuranttia verbaaliakrobatiaa... Totta vai tarua? :) >Arvostelija: Ate29.07.2010 tunteikasta kerrontaa, upea runo.. niin avoin ja rehellinen ^^ >Arvostelija: Fantzu02.08.2010 Maailma olisi erilainen jos kaikki tunteet jaettaisiin, kerrottaisiin. Se olisi paljas, rehellinen, puhdas virta totuuden...jos vain... Pidän runostasi. >Arvostelija: Mythess02.08.2010 Ensimmäisenä tuli mieleen luettuani runosi pariin kertaan läpi, että tässähän on selvää rokkarin lyriikkaa... voin jälleen kuulla runosi sanat sellaisessa `Sir Elwoodin Hiljaiset Värit`-bändin esittämässä biisissä... Kaunishan tämä, menee ihon alle. Tykkään. >Arvostelija: niiu02.08.2010 Hieno runo tunnetta täynnä, rehellistä kerrontaa. Pidän tästä. >Arvostelija: nukkekoti03.08.2010 Lukija alkoi miettimään itsessään runon sanomaa, mikä on sitä rohkeinta "ihmis-aatelia" jollaista vain kokemusten kautta uskaltaa tunnustaa. Elämä on valheita pullollaan, mutta kun etiikasta saa sydämenovelleen saranoihin kirpakan narahduksen - voi ja saa avoimin mielin tunnustaa ja myöntää pienuutensa, tässä niin suuressa tunnemaailmassa :) Runo on upea, ja sitä voi lukija jatkaa mielessään - pohtia ikuisen rakkauden olemassaoloa. Onko sitä? >Arvostelija: ninotska03.08.2010 Välillä sitä huijaa itseään ja toista, ymmärtäen sen vasta jälkikäteen.. Silloin, kun ymmärtää huijanneensa itseään, oppii itsestään aina uutta. (Itse monta kertaa jälkiviisastuneena - todeten, että näin olikin paljon parempi) Upeasti osaat kirjoittaa, kaikki runosi ovat pehmeää luettavaa; sanat sopivat yhteen ja lukija jähmettyy sanattomaksi. >Arvostelija: Pörriäinen03.08.2010 toisinaan on kivaa elää siinä mitä ei ole, ajatella olevan jotain mitä ei ole ja tuntea mitä ei tunne... vai onko se vain unohtunut ja tuntuu enää vain valheelta. Katkeran kuuloinen teksti mutta kyllähän mä tykkään, tiedäthän. >Arvostelija: Talvenkuu03.08.2010 minä taas uskon ikuiseen rakkauteen. mutta tämä on vain minun mielipide, koska olen 30 vuotta kulkenut tätä matkaa rakkaani kanssa. ajattlin myös yämän loppumatkan hänen kanssaan. >Arvostelija: Tintti k04.08.2010 Taidokasta tunteen ja tunnelman kuvausta. Kenties turhautumista, mutta niin kaipaavaa kuitenkin. >Arvostelija: Vanamo05.08.2010 kuten aina, huomaan taaskin näitä runoja lukiessani miettiväni syvempiä, kuin pitäisikään, kun luen noita kahta iimeistä riviä. mutta sellainen on vain upean runon merkki. muutenkin koko viimeinen kappale puhuttelee ololla, että pitäisikö tunnetta kätkeä mihinkään yleensäkään, mutta tämänhän voi tulkita aivan metaforaksi, jossa jokaisen sanan takana on jotain kätkössä tavalla joka aukeaa vasta kun ymmärtää asioiden pohjimmaisen merkityksen, valheenkin. toinen kappale on kokonaisuudessaan hämmästyttävän totta monellekin, vaikka valhetta käsitteleekin. upea ja osuva runo. >Arvostelija: joju05.08.2010 En tiedä, onko sitä paljonpuhuttua ikuista rakkautta olemassakaan. Mutta runosi, siinä on ikuisuuden tuntu, se on niin ainutkertainen sisällöltään - mahtava ! >Arvostelija: lindalinda06.08.2010 Jotenkin tulee etäisesti mieleen piittaamattoman laitapuolen kulkijan tilitys.. *hymyilee ja naurahtaa* En pahalla, vähän samanlainen fiilis jää kuin "ei mun takki kaipaa neulaa ei lankaa..."... Tiedä sitten.. :) Tämä on toimiva runo, josta kuvastuu kauniilla tavalla runon minän tietoisuus omista tunteistaan tai niiden olemattomuudesta, piittaamattomuudesta... Välitön, rehellinen ja kiertelemätön - kaikin puolin siis toimiva..! Ehdottomasti siis pidin tästä - pitkästä aikaa ei tartteen moittii mitään! ;) >Arvostelija: oina07.08.2010 Rehellistä tunteiden analysointia ja haikeaa kaipausta. >Arvostelija: taivaanlapsi10.08.2010 Hieno, rehellinen runo :) >Arvostelija: Theresa2310.08.2010 Viimeinen säe osui... jossain kuitenkin häilyy kaipaus... niin kaunista jälleen. >Arvostelija: Circuit18.08.2010 ohhoh. yllättävä loppu, sanoisinko. ei silti, se ei lainkaan tätä huonontanut vaan päinvastoin. toimi hyvin. >Arvostelija: Blanco18.08.2010 Niin helppoa on runoihin ja tarinoihin piilottaa tunteet ja kaipaus, uskoa hetken itsekkin kirjoittamaansa... vaan silti, minä haluaisin uskoa ikuiseen rakkauteen. >Arvostelija: menley30.08.2010 Ei aina oikein jaksa uskoakaan. Hieno runo. >Arvostelija: Aippu04.09.2010 tunteet muuttuvia, koskettava >Arvostelija: Kultakutri13.09.2010 Auts! Rehellisen riipaiseva runo. >Arvostelija: Epione14.09.2010 Hienosti, taiten kirjoitettu runo. >Arvostelija: Tupasvilla15.09.2010 Kun ittestä tykkää, niin rakkautta on ihan roppakaupalla. Jes! >Arvostelija: epeli16.09.2010 miten läheisiltä toisen sanat voikaan tuntua... ja kuinka paljon niiden kautta voi itsestään oppia... uskomaton teos jälleen kerran! >Arvostelija: Lily Valley24.09.2010 Eskapismiako, ehkä. Joskus (tai joidenkin) on helpompi uppoutua tarinoihin, joissa tapahtuu asioita, jotka ovat vielä tavalla tai toisella korjattavissa, kuin keskittyä ympärillä näkyviin korjaamattomiin vääryyksiin. Näin sekä elämässä että kirjoittaessa. Ajatuksia herättävä ristiriita runon kahdessa viimeisessä säkeessä. Upea tunnelma tässä tekstissä. >Arvostelija: mediterranea12.10.2010 aivan upeaa. elämän makua, enkä puhu nyt suloisista mansikoista, enkä muusta sellaisesta. minulle tulee tunne, että kertoja on itse vasta havahtunut omista satumaailmoistaan ja katkeroituneena menettää uskonsa kaikkiin sellaisiin, sanoen ettei enää. >Arvostelija: Deity21.10.2010 Valheita - tekemiset, kirjoittamiset, kaikk´tapahtumat, miksi lukisin valheita, tunnistakseeni kirjoittajan. Tunteista kirjoittaminen humaltuneena, on ihmisen OIKEA sisintila. Tunteista kirjoittaminen valheellisesti, tarinassa eläminen, on mielikuvitteellista, unelmissa elämistä. Millään ei ole mitään väliä, kirjoitanko hyvästeistä vai ikuisesta rakkaudesta - uskoa ei niihin ole. Miksi elämässä on valheita? >Arvostelija: OnnenEnkeli09.11.2010 Katkeraa. Hieno runo! >Arvostelija: Tähtikuvio16.12.2010 Karun ja kipeän realistista ja rehellistä, tykkään tämän samanaikasesta selkydestä ja tulkitsemisen varasta niin että suosikkeihin sujahti! >Arvostelija: Kirsikkasade03.01.2011 Vahvaa tunteiden tulkintaa, juuri sellaista sanailua, joka koskettaa syvältä. >Arvostelija: La_audacia06.01.2011 Oon nyt lukenut tämän runon hyvin hyvin monta kertaa ja jokainen kerta pidän siitä enemmän. Todella hieno runo! >Arvostelija: Jälleen ehjänä18.02.2011 Noilla eväillä voi hyvin matkustaa edelleen. Hyvää syntymäpäivää! >Arvostelija: vesilintu22.02.2011 teeskentelemätön, vilpitön runo aito >Arvostelija: Jersey Girl12.06.2011 ei ikuista rakkautta kai tässä ajassa enää ole. runostasi ei löytynyt verhoa, jonka taakse kätkisit sanoja, paljas ja hyvä runo. >Arvostelija: Tuscha27.06.2011 Tästä tulee mieleen kuva miehestä, joka kirjoittaa hämärässä tupakansavun pyöriessä hänen ympärillään. Sanat eivät kuitenkaan tunnu miltään, vaikka hän kuinka pureskelisi kynäänsä. Hieno runo. >Arvostelija: Silkki07.11.2011 hengityksen päässäjokainen varjo huoneessani
sulkee minut syliisi
pistäen läpi sydämeni
satuttaen aina uudestaan
minä pelkäsin eksyväni
niihin tarinoihin joita kirjoitin
sinun vielä nukkuessa
selkäsi paljaalle iholle
minun muistoissani olet lähellä
vain hengityksen päässä ihostani
tänään on taas vaikea hengittää
kun ilta pimenee ennen aamua
se vie varjosi pois
vaikka minä pidän sitä sylissäni
minun muistoni ovat lähelläsi
vain hengityksen päässä ihostasi
>
01.04.2010Se kaipauksesta. Tämä osuu ja uppoaa. >Arvostelija: Sarkasm01.04.2010 kaunista ja äärinmäisen herkkää >Arvostelija: Rokkarinpimu01.04.2010 Herkkää, kaunista kaipausta, hieno runo >Arvostelija: Neito6801.04.2010 Kaunis ja surumielisen kaipaava on runosi. Muisteluiden hijaisina hetkinä sitä käsittää toisen merkityksen paremmin kuin ikinä ennen. Haleja. >Arvostelija: k.m.s02.04.2010 kaunis runo, herkkä ja hieno kerrassaan >Arvostelija: Fantzu02.04.2010 Kiinnostava mielikuva syntyy heti ensimmäisistä säkeistä "varjo--/sulkee minut syliisi". Sanat ja ajatus ovat päinvastoin kuin yleensä. Mutta niin sen sen tässä runossa tulee mennäkin. Mielestäni runo kertoo luopumisen aiheuttamasta kivusta ja kaipuusta ja se on esitetty hyvin vangitsevalla tavalla. Teksti on luettava yhä uudelleen, ja joka kerralla siitä kuoriutuu jotain uutta koettavaksi. >Arvostelija: mediterranea05.04.2010 Kaipaavan Kaunis runo. Erityisen vaikuttavaa ja tunnepitoista nuo kursiiviosat... Sen voi Tuntea. >Arvostelija: niiu06.04.2010 Tässä on aitoa, syvää tunnetta. Sen vaan vaistoaa riveiltä ja rivien välistä. >Arvostelija: Vanamo06.04.2010 Noniin... sinä teit sen. Taas. Huikeaa tunnelmointia, jota huomaamattaan lukee hengittämättä, liikahtamatta ja viimeisten rivien jälkeen on luettava uudelleen, hengästymiseen asti.. uudelleen ja uudelleen.. Kiitos. >Arvostelija: rimpsenssa08.04.2010 Ahdistava, otteessaan pitävä tunnelma. Upea. >Arvostelija: Lovetar08.04.2010 Herkkä, kaunis ,sensitiivinen runo, joka koskettaa, upea otsikointi ja loppu runossasi, kiitos! >Arvostelija: Aleksandra S11.04.2010 Onpa mukava lukea kunnon tekstiä omista tunteistaan.§:) >Arvostelija: vesilintu12.04.2010 Viehättäväksi tekstin tekee tuo juuri ja juuri tunnelma, ei ihan mutta melkein. Lukija maistaa tunneilmaston eri vivahteita, nauttii ja kärsii sanotun mukana ja sen mitä ei sanota! Sensitiivistä runoilua. >Arvostelija: Alppivuokko13.04.2010 aivan sairaan ihana runo. "vain hengityksen päässä ihostasi" oi. >Arvostelija: niia13.04.2010 Kaunis ja koskettava runo :) Hyvä. >Arvostelija: Matseltof15.04.2010 Kipeää ja kaunista ikävää...Pidän tästä, se tuo mieleeni jotakin, jonkun, jonka aina yritän unohtaa. Jokatapauksessa hieno runo, hienoa luettavaa. >Arvostelija: HurmaavaMurhaajatar20.04.2010 Itkettävän kaunista sinua... >Arvostelija: maitokahvi20.04.2010 Satuttavan kauniisti kirjoitat ja nuo kaksi lausetta vain korostaa runosi sisältöä. Todella puhutteleva. >Arvostelija: lindalinda23.04.2010 upeaa,kaunista sinua..jälleen kerran..*suosikit* >Arvostelija: BettyBlue27.04.2010 Haikea, kaunis tunnelma runossasi. Ihastan. >Arvostelija: YksitoistaMinuuttia28.04.2010 Herkkä,kaunis,koskettava... >Arvostelija: koi29.04.2010 Tämä sai silmät vähän kostumaan. Pysäytti lukemaan useammin kuin kerran. Ehkä johtuen omasta ikävästä, mutta varmasti olisi vaikuttanut minuun muutenkin. "se vie varjosi pois / vaikka minä pidän sitä sylissäni" kaunista.. >Arvostelija: Maya29.04.2010 Erittäin kaunis runo/laulu. Nimikin on todella onnistunut. Hengityksen päässä on jotenkin ihanasti sanottu. Silloin ollaan tosi lähellä toista. Kaunista kaihomieltä taas kerran. >Arvostelija: merenaalto30.04.2010 Kaunis, koskettava ja niin sinunlaisesi, mutta toinen kappale ei vain yksinkertaisesti toimi! Minun silmään se vain on jotenkin "sekava ja väärässä järjestyksessä"... Hirviän hankala selittää, mutta runossa se katkaisee minun ajatukseni täysin - lauseopillisesti kyllä oikein, mutta mielestäni ei toimi tuossa... Kerto on äärettömän hieno oivallus, pidän siitä kovin - kuten kokonaisuutenakin tästä..! >Arvostelija: oina01.05.2010 Riipaisi. Kauniisti ja herkästi kerrottu tarina ikävästä ja menneen onnen kaipaamisesta. >Arvostelija: pienimetsäkauris06.05.2010 "minun muistoissani olet lähellä vain hengityksen päässä ihostani" Kosketat runollasi... Syvää kaipausta... >Arvostelija: Circuit06.05.2010 Niin haikeaa tätä se rakkaus teettää Koskettavan kaunis runo -LuomuNainen- >Arvostelija: LuomuNainen07.05.2010 Herkkä,kaunis,koskettava,pidän paljon... >Arvostelija: koi08.05.2010 niin kaunista, niin... >Arvostelija: Daisy Kurki11.06.2010 kaunis runo sait jo ääneni >Arvostelija: merenneidolle12.06.2010 Täydellinen teksti, pidän tästä paljon. Pistän suosikkeihin jotta voin lukea tämän aina halutessani :) >Arvostelija: Kairan13.06.2010 hienosti kirjoitettu, raskas mutta kuitenkin kevyt. >Arvostelija: Soulfood13.06.2010 Tämä on kaunis. Pidän eniten kursivoiduista, mutta kaunis kaikkiaan. >Arvostelija: lindor28.06.2010 Mykistävän koskettavaa kaipuuta. Kipua,joka tuntuu lukijassa saakka. Taitavaa sanojen käyttöä ja tunteen purkausta. >Arvostelija: Mandella14.07.2010 Kauneutta ja herkkyyttä joka todella koskettaa. >Arvostelija: Aippu01.08.2010 Äärettömän upea runo, henkäyksen kevyt ja kuitenkin käsittämättömän vahva. Tämä on kirjoitettu tavalla, johon vain harva pystyy. Ainakin itsessäni herättelee suuren määrän tunteita, eikä runolta juuri enempää (tai vähempää) voi toivoa. >Arvostelija: Tiitu02.08.2010 Vahva ja ihana, ylivuotavaa tunnetta. Kaunista. >Arvostelija: Mythess02.08.2010 tässä runossa on pari kohtaa, jotka napsahtaa mukavasti päähän niin, että sen omalla tavallaan käsittää. varjon voisi kuvitella liittyvän muistoihin, mutta myös tavoittamattomaan toiveeseen, kuten tässä runossa voisi kuvitella. hengitys on toinen yhtä jännä ilmaisu, se on runominälle todellinen, mutta varjokohteelle olematon. silti jos kohde on paikalla sen tuntiessaan se onkin todellista. tämän takia varsinkin neljännen kappaleen loppuosa ja koko viimeinen kappale koskettaa erityisella tavalla. upea runo. >Arvostelija: joju05.08.2010 Osuu ja uppoaa. >Arvostelija: Aippu10.08.2010 Kipeä, herkkä runo jonka haluaa lukea uudestaan ja uudestaan >Arvostelija: Saimi7213.08.2010 "minun muistoni ovat lähelläsi vain hengityksen päässä ihostasi " Erittäin kaunis kohta :) muutoinkin kauniista runosta.. >Arvostelija: coram Deo16.08.2010 Oi miten vahva tunne tästä runosta välittyy!! Hienosti viet lukijan mukanasi ja erityisen hienosti käytät sanoja ja toistoa. Upeaa työtä, taas kerran. :) >Arvostelija: SariTiina31.08.2010 voisipa oikeassa elämässä, kokea vahvana kaiken tämän, sillä fantasiassa kaikki on suurempaa, parempaa....silti niin suloisen kiduttavaa...yksi suosikeista jälleen:) >Arvostelija: miara01.09.2010 niin ajatuksia herättävä. >Arvostelija: Tintti k23.09.2010 Luot sanoillasi koskettavia maisemia ja runosi melkein kuin hengittävät lukijan kosketuksen alla. Tämä seikka tekee lukemisesta kokemuksen, jonka käy läpi tunnustellen ja ihastellen. Ja simppelit ilmaisut kuten "tänään on taas vaikea hengittää kun ilta pimenee ennen aamua" ovat värisyttäviä. >Arvostelija: Aavevaloja08.10.2010 mua melkein pistää tää oivalluksen tunne, kerroit tässä on niin ovelia, kauniita juttuja, kuten kuinka ilta vie rakastetun varjon pois, niin se tekee. raastava ikävä on melkein kauneinta mitä on, tuskin tunteena vaan se mukavin. >Arvostelija: Deity21.10.2010 Ihanan herkkää ,koskettavan kuvaileva on runosi :) Säkeet virkkautuvat yhtenäisiksi hengityksen kaltaiseksi.. Muistoja omia mieleen palaa... >Arvostelija: niinuska19.11.2010 Huh, oli niin hengästyttävän ihana, ettei mitään järkee...:) >Arvostelija: Bad Angel19.12.2010 voi, niin upean kauniisti kirjoitat että henki pakahtuu. hieno. >Arvostelija: secret23.01.2011 Kaipaus on kaunista, kuten tämäkin runo. Pidin valtavasti. Kiitos! >Arvostelija: Mikaww20.04.2011 Teinpäs mokan, kun runojasi aloin lukemaan ennen nukkumaan menemistä. Herättää ihan liikaa jo kuolleeksi luultuja muistoja.. ja tunteita. Olen lukenut nämä jo monesti läpi, tänään oli tämän vuoro koskettaa eniten. Useasti huomaan ajattelevani "hitto, miksi joku osaa pukea mun ajatukset paremmin sanoiksi kuin minä itse? Miksen mä keksiny tätä?" >Arvostelija: Desmodontidoe07.05.2012 ongelmaloppujen lopuksi mikään
ei ole niin rasittavaa
kuin tehdä ongelma
asiasta joka ei ole koskaan
ollut ongelma
mutta pitää olla ongelma>
15.02.2010näinhän me ihmiset toimitaan, eikös? >Arvostelija: Rokkarinpimu15.02.2010 Jep, asioiden problematisointi on tuttuakin tutumpaa ;oP Mutta oleminen helpottuu, kun pitää mielessä fraasin: "Njet problem, normal katastrof". >Arvostelija: Lovetar15.02.2010 Aina pitää olla joku ongelma. Ihmisen elämä tarvitsee stressiä toimiakseen ja jotta jaksetaan mennä täyttähöyryä eteenpäin. >Arvostelija: sleepsugar15.02.2010 kärpäsestä tehdään härkäsiä aivan liian usein ja asiaa asiattomasta, hyvä runo >Arvostelija: Anjuska15.02.2010 vaikeeta, hyvä runo >Arvostelija: seba15.02.2010 Hmm.. kuulostaa ongelmilta naisten kanssa.. ;D siis tarkoitan, että ko.asia yleensä tyypillistä naisille, kärpäsestä härkänen ja olemattomasta ongelma.. toki onhan olematon ongelma.. hmm.. miehellekin.. ;) Njoo. ajatuksia siis tekstilläsi herätiti, kiitos. :)) >Arvostelija: rimpsenssa15.02.2010 Tässä on ajatusta! >Arvostelija: Talvicc115.02.2010 Otsikko jo sananakin ongelmallinen. Niinpä, paljon riippuu siitä onko ongelma hyvän vai pahan aiheuttama ja minkälaatuinen. Useinkin ongelmanratkaisijaa tarvitaan. Toisaalta runon tarkoittamaa on myös liikkeellä ;) >Arvostelija: Alppivuokko16.02.2010 ... en jaksa ymmärtää miksi aina pitää tehdä ongelmia... no nyt tästäkin syntymässä ongelma ! Mainio. ;) >Arvostelija: niiu16.02.2010 Mielenkiintoinen :) >Arvostelija: Matseltof16.02.2010 Niinpä...taitaa itsekukin joskus syyllistyä tuohon...hyvä runo >Arvostelija: Neito6817.02.2010 tästä tuli mieleen suomen eduskunta jolla löytyy ongelma jokaiseen ratkaisuun hienoa pohdiskelua >Arvostelija: merenneidolle17.02.2010 näinpä! jos ei ole oikeasti joku asia pielessä niin pitäähän se ongelma aikaiseksi saada sitten ihan mitättömästä asiasta.. hyvin puit asian sanoiksi..jälleen kerran! :) >Arvostelija: BettyBlue19.02.2010 Sinäpä sen sanoit. Tai siis kirjoitit. Tämä on oikein loistava runo. >Arvostelija: Demain21.02.2010 niimpä, samaistun tähän runoosi.. ^^ >Arvostelija: Fantzu23.02.2010 pohdintaongelma, joka siksi on kehkeytynyt, kun ajattelussa on ollut ongelman oleminen >Arvostelija: OnnenEnkeli23.02.2010 Ristiriitaa ja mikä hämmästyttävintä - sinoot kirjoittanut pohdinnan..? *hymy* Tähän hetkeen tässä ajatelmassa on jotain ihanan repivää ristiriitaisuutta, joka sopii vain niin hyvin tähän päivään jälleen, tai tähän elämään.. Toimii, pidän. >Arvostelija: oina02.03.2010 Ehhehe hee! Niiiiin totta. Kettu kuittaa. >Arvostelija: olenNainen05.03.2010 Aina pitää olla ongelma! ;) Hieno. >Arvostelija: Passer Domesticus18.03.2010 Elämää on vaikea elää kun ei ole mitään mistä valittaa :) Mikään ei ole koskaan tarpeeksi hyvin, mutta se antaa voimia yrittää parantaa maailmaa. >Arvostelija: lapsenmieli19.03.2010 Hyvä oivallus,sai hymyn esiin... >Arvostelija: koi25.03.2010 tulee tästä jokseenkin sekavalla, puoliks voitonriemusella ja puoliks itsesäälisellä, tavalla aivan loisto olo. totta! ja ongelmia riittää >Arvostelija: Deity27.03.2010 Tuo on todella yleistä ;) >Arvostelija: nightqueen28.03.2010 Hörönaurut sain tästä, hyvä runo, kiitos! :) >Arvostelija: Jack of hearts22.04.2010 Niimpä!! Seo sitä asijoetten tasvartasuutta se. Vae oesko ihan sitä loppaalija asijainhoetova;))))))) >Arvostelija: Joutonoomi23.04.2010 Me ihmiset tehdään ongelmattomistakin asioista suuren suuria ongelmia... >Arvostelija: Circuit05.05.2010 totta, teen usein itsekin niin eikä niistä sitten pääse eroon >Arvostelija: Theresa2326.05.2010 Hieno runo >Arvostelija: nipsuliini26.05.2010 Hei, mitä rasittavaa siinä? Minulta se ainakin onnistuu ilman suurempia ponnisteluja! >Arvostelija: Siirtolapuutarha26.05.2010 Alkoi hymyilyttää. Jos minulla on yksi ongelma, niin se on juuri tämä. Ja mikäs sen ongelmallisempaa! Hieno ja oivaltava runo. >Arvostelija: nukkekoti27.05.2010 Hyvä oivallus ! Joskus mietin miten hyvin asiat on. Ei stressiä eikä huolia, siinä se ongelma sitten onkin valmis! Ihminen kaipaa jonkin perusongelman ilmeisesti luonnostaan. Vai mitenköhän se oikeen on? Hmm. laittoipa miettimään taasen.... >Arvostelija: Kirsi Tiimonen30.05.2010 Väkisin tehty ei juuri onnistu, olkoon ongelma tai joku muu. Runona onnistuit. Kiitos sanoistasi! >Arvostelija: kylkiäinen01.06.2010 Nykyajan yritysmaailmassa ollaan itsensä huijaamisessa mentä niin pitkälle, että kielletään puhuminen ongelmista "ongelmina" ja vaaditaan puhumaan niistä "haasteina". Mutta, rasittavaahan tuo on. Ehkä rasittavampaa on se kun itse huomaa tehneensä asiasta ongelma, vaikka se ei sitä ollut. >Arvostelija: Sudenmieli02.06.2010 *wirn* mutta mikä tässä jutussa nyt on se ongelma? >Arvostelija: maitokahvi04.06.2010 Kun kalakärpänen pureskellee, niin pitäis tässä jokin onkelma keksiä. >Arvostelija: epeli08.06.2010 hieno runo, tykkään! >Arvostelija: nipsuliini09.06.2010 Niin totta. >Arvostelija: Tupasvilla10.06.2010 Niin se on. Joskus olisi hyvä antaa asioiden olla kaivamatta. >Arvostelija: Vanamo10.06.2010 Sanos muuta!!! >Arvostelija: impromptu11.06.2010 Aina pitäää olla ongelma. Muuten ei ole mitään mitä ihmetellä, eikä voi lyödä päätänsä seinään. >Arvostelija: Mika Broman11.06.2010 juuri näin. joskus sen ongelman ongelmattomuuden näkemiseen vain menee aikaa. >Arvostelija: joju05.08.2010 kaikilla on joskus on ongelmia. erilainen. koottava kuva. >Arvostelija: Tintti k18.08.2010 Elämiseen sisältöä tavalla jos toisellakin. >Arvostelija: pörrykkä21.01.2012 Mikä on pienen sana määrän suhden suureen kerrontaan = onnistunut lopputulos >Arvostelija: waltsu06.03.2013 viivekosketuksinmä olen hiljaa
niin kuin usein ennenkin
katson ulos ja ihmettelen
en ymmärrä kuitenkaan
ajattelen
haaleaa kahvia
eilistä luulisin
vaikka mistä minä sen tietäisin
joku sen keitti
väkisin
ja viivekosketuksin
olet mielessäni kuin ennenkin
vaikken ole susta kuullut
sitten jäähyväisten
jäin kiinni niihin sanoihin
joita niin kovasti odotin
odotin sinun ne sanovan
mutta sainkin vain iskun kasvoihin
nyt on myöhäistä eiliseksi
hei liian aikaista huomiseksi
katson ulos ja ajattelen
en ymmärrä kuitenkaan
ihmettelen, ihmettelen
>
tekstin voi kuunnella lauluna puunukke-sivuilta... 18.01.2010uuh, mitä melankoliaa. mies ja kitara. lepattava liekki >Arvostelija: Rokkarinpimu18.01.2010 hyvä >Arvostelija: seba18.01.2010 Mielestäni kaunis runo. Todella >Arvostelija: Matseltof18.01.2010 Joskus, toisilla useamminkin, mieli luo jotain täydellisen kaunista. Luulen, että tämä on sitä, tai ainakin lähellä. Minuun se iski ainakin. Kiitos tästä elämyksestä, kun pitkästä aikaa palaan runojen lukuun.:) >Arvostelija: Lily Valley18.01.2010 Tämä on niitä tekstejä, jotka osuvat heti. Alussa tuli fiilis umpikujasta ja kertojan painista ajatustensa kanssa. Kursiiviteksti sitten iskee kympillä, etenkin tuo toiseksi viimeinen säkeistö. Siinä on jotain aivan liian tuttua. Onhan se myös mainittava, että viivekosketuksessa on sanana aika sama soundi kuin aavesäryissä. >Arvostelija: Jonte18.01.2010 jälleen upeaa sinua >Arvostelija: BettyBlue19.01.2010 Lauluna en kritisoi tätä, kyllä sie tiiät, mitä mieltä minoon siitä... *hymyilee hiljaa* Mutta tekstinä.. Pidän runon hajallisuudesta, hienoisesesta tosin, mutta jättää lukijalle varaa ajatella itsekin - et tyydy tässä liian suoriin sanakäänteisiin. Olet löytänyt hyvin uusia lauseparsia, jotka tavallaan ovat selkeitä ja tunnettuja, sinunlaisia, mutta jotenkin uudella tavalla kerrottuna. Kertosäkeistön (kursiivin toinen kappale siis) tyytyy minusta hiukka liikaan helppouteen.. Kuinka moni muukin on sanonut odottavansa sanoja ja saanut silti päin näköä..? *hymy* Omeperäisyyttä, ystävä hyvä, sen haluaisin vielä nähdä siun runoissa ihan kokonaisuudessaan :) Kokonaisuutena äärettömän toimiva, kaunis, kaipaava, sinunlainen. Laulutunneille, mars, mars! *virnistää* >Arvostelija: oina20.01.2010 upeaa >Arvostelija: saudoso21.01.2010 upeita säkeistöjä, hieno! >Arvostelija: Fantzu22.01.2010 Joskus sitä vaan ajattelee ja ihmettelee...haikea, hieno teksti >Arvostelija: Neito6824.01.2010 Koskettavaa tekstiä ja niin kovin paljon kertovaa. Upea runo. >Arvostelija: amo te24.01.2010 Jo ennen kuin olin punatekstiin asti päässyt, pystyin kuulemaan tämän runosi lauluna päässäni... joku mainitsi kommentissaan `helppoja valintoja`... mielestäni sellaiset ei haittaa yhtään, ei lauluna, eikä runonakaan. Taattua, haltuunsa ottavaa Sinua. Luot sellaista aidosti, läsnäolevaa tunnetta runoissasi, tässäkin... viipyvää tunnetta. Runon nimi `viivekosketuksin` tuntuu läpi runon. Upea. >Arvostelija: niiu25.01.2010 Sujuvaa lyriikkaa. Pidin. >Arvostelija: Lovetar25.01.2010 Kertakaikkisen hieno kokonaisuus! Pidän! :) >Arvostelija: La_audacia26.01.2010 Haikean kaunista tekstiä, mikä jää soimaan. >Arvostelija: taivaanlapsi27.01.2010 Ihmettelen minäkin. Herkkää kaipausta. Sävelet kantavat. >Arvostelija: Pierikki27.01.2010 onhan upeaa tekstiä, pidän! >Arvostelija: tyttö rantakiveltä04.02.2010 Pysähtynyt tunnelma, takapakkia muistoihin. Kirpeää. >Arvostelija: Vanamo06.02.2010 Hieno runo! >Arvostelija: Matseltof07.02.2010 hei, hienoa lyriikkaa :) >Arvostelija: Lumme09.02.2010 Melankolista, mutta hyvin kaunista lyriikkaa. Musiikin ystävänä oli mukava törmätä myös linkkiin, josta pääsee kuuntelemaan biisin :) >Arvostelija: monet-mun-kasvot10.02.2010 >rajua tekstiä... huippu kamaa............ >Arvostelija: Pulu11.02.2010 Toisinaan sanat ovat kivuliaita etenkin sen läheisen suusta, saa ajan katoamaan. Hienoa kuvailua nostalgian ja tyhjyyden tunteen sekoituksesta, tykkäsin >Arvostelija: HaamuKyynel15.02.2010 kauniin realistista.. ja soljui niin ivuttomasti eteenpäin mudostaen toimivan kokonaisuuden. pidin. >Arvostelija: Tsukikage17.02.2010 Koskettava, melankoninen runo, jossa tunnetilan voi aistia! Hienoa kuvakieltä, upea otsikko, kiitos! >Arvostelija: Aleksandra S20.02.2010 Aivan ihana I like >Arvostelija: Susa09Angel22.02.2010 Herkkä ja kaunis. >Arvostelija: koi25.03.2010 Viimeisen kappaleen ensimmäiset rivit ovat hienot. >Arvostelija: Siirtolapuutarha26.05.2010 Erittäin kaunis ja koskettava teksti. haaleaa kahvia eilistä luulisin vaikka mistä minä sen tietäisin joku sen keitti väkisin -säe koskettaa kahviaddiktia, kielikuva on erittäin onnistunut. >Arvostelija: vagabond27.05.2010 Upeaa tekstiä! Koskettavaa... >Arvostelija: Pulu09.06.2010 En osannut päättää mitä runoasi kommentoisin. Olen laiska, eli en halunnut kaikkia kommentoida, vaikka kaikki puhuttelivat kauniilla melankoliallaan. Ja jos vain osaisin itsenikin kirjoittaa tällä tavoin, ehkä olisin hetken onnellinen. >Arvostelija: Miss Parkkipaikka12.06.2010 iskit mua kasvoihin näillä sanoilla...eli tämä kosketti! >Arvostelija: karjala22.06.2010 Niin koskettavan kaunista ja osuvaa...upea laulu!! >Arvostelija: Sointukäännös10.07.2010 Nyt vasta tajusin, että tää helmi on täällä. Kuuntelen just sun ihanan matalaa ääntä :) >Arvostelija: coram Deo10.09.2010 kirjoittamaton rakkauslauluhiljaisia ääniä
yksinäisissä ajatuksissani
joissa sinä olet vierelläni
tunnen tyhjyyden
joka vie mukanaan
kun ilta pakenee viereltäni
vieden sinun paikkasi
minun ajatuksistani
ja minä tahtoisin vain
tuntea läheisyyttäsi
ja nyt tuuli puhaltaa minun muistoihini
tuoden sinut takaisin minun ajatuksiini
maakaan yksin
katsellen kattoa
ja tunnen sinun hengityksesi
minun ajatukseni
vaeltavat luoksesi
enkä pysty edes nukkumaan
ja kun yö pimenee
minä uskon vahvemmin
että meidät tarkoitettiin
yhteenkirjoittaa
ja nyt tuuli puhaltaa minun muistoihini
tuoden sinut takaisin minun ajatuksiini
ja nyt kai luulen
että tämä viimein on
se rakkauslaulu jota en
aiemmin kirjoittanut sinulle
>
23.11.2009*hymyilee ja puistelee huvittuneena päätään* Kiitos. >Arvostelija: oina23.11.2009 Kaunis ja herkkyyttään loistava on tämä runosi/laulusi rakkaudesta, kaipuusta, kiinni pysymisestä. Ja tämä niin klisee on sopiva tähän runoosi: Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan. Rakkaus, se kaikessa istuva tunne, ja sen unohtaminen: se vaan on niin vaikeaa. >Arvostelija: k.m.s24.11.2009 todella koskettava kirjoitus/runosanoitus, hieno! :) >Arvostelija: Fantzu24.11.2009 Tiedätkö, tuossa kohdassa "kun ilta pakenee viereltäni" mulle tuli sellanen fiilis, että siinä on sun puumerkkis. Mä en tiedä miksi, mutta siinä oli jotenkin sellanen. En tiedä. Eikä se ole huono asia, mun mielestä on hienoa, että joku osaa kirjottaa niin, että siitä voi sen tunnistaa. Ja olihan tää nyt muutenkin mahtavaa sinua! >Arvostelija: Kipupiste24.11.2009 Herkkä rakkaus laulu.Jään kuuntelemaan.Kiitos. >Arvostelija: Pierikki24.11.2009 maistelin jokaista sanaa. oikeasti. ja sain mielikuvan ja maut suuhun ja päähän. huopaan kietoutuneena neito istuu takkatulen edessä, katselee liekkeihin. lasissa baileys kermalikööriä.. pimennossa trubaduuri laulaa tätä ja näppäilee kitaraa. säkeistön välissä vain kitaran ääni, räsähtävä tuli takassa... olipas huikea matka, kiitos. >Arvostelija: Rokkarinpimu24.11.2009 Tämän rakkauslaulusi Tunne Todella Tuntuu lukijassakin. Näitä sinun hienoja runojasi/laulujasi odottaa aina malttamattomana... ja kun sitten ne lukee, ja vielä moneen kertaan, sitä oikein imaisee itseensä niistä välittyviä tunteita. Rakkauslaulullasi kosketat lukijaa, Suuresti. Huikea. >Arvostelija: niiu24.11.2009 Ja sinä teit sen taas.. kuljetit naisen ajatuksineen jonnekin tähtisumun tuolle puolen, kohti melankolian kauniin kaipaavaa maata, jossa on tilaa haaveilla ja huokailla.. Upea.. upea.. *huokaa* :) >Arvostelija: rimpsenssa24.11.2009 Kaunis, kaihoisa runo >Arvostelija: Neito6825.11.2009 Aivan upea rakkauslaulu. "uskon vahvemmin/että meidät tarkoitettiin/yhteenkirjoittaa", tämäkin hienosti ilmaistu. >Arvostelija: Talvicc125.11.2009 Tykkään tosi paljon tyylistä jolla sä kirjotat... tosi ihana tämäkin. >Arvostelija: JB26.11.2009 Herkkä ja kaunis, jotenkin.. Hauras! >Arvostelija: Lasienkeli27.11.2009 Kyllä sinulla on sana hallussa! Tämä on kaunis, haikean kaunis ja tavoittaa ainakin minut! >Arvostelija: milllla30.11.2009 hieno sanoitus, miksiköhän rakkauslaulut ovat nykyään niin huonosti sanoitettuja, iskelmiä jotka toistavat vain yhtä lausetta, tässä on monta hyvää erilaista lausetta, tästä saisi onnistuneen rakkauslaulunkin >Arvostelija: unelmanainen30.11.2009 Sanomattoman kaunis rakkauslaulusi. Ja kirjoitettua kuissi. vaikuttavaa. >Arvostelija: kaipaava30.11.2009 Mielettömän ihana on tämä rakkauslauluruno,- nyt kun ihan oon livenä kuullu miltä kuulostaa mies ja kitara niin ,--s'oot suosikkiainesta !!! Nuo toistot vielä tehostaa kokonaisuutta. >Arvostelija: Ma-ppi01.12.2009 Pidin tästä kovasti, varsinkin viimeiset neljä riviä olivat parhaat, kruunasivat koko runon. >Arvostelija: gemesis01.12.2009 Tunnelman nostattajana laulu vie sfääreihin. Hienoa että sovittaja on 'säästänyt saksia' eikä leikannut liikoja pois, niinkuin usein käy siinä hommassa. Tässä kuulee hyvin myös sävelen. Hyvää työtä. >Arvostelija: Alppivuokko02.12.2009 Kiitos, oli ihana kuulla tämä lauluna :) >Arvostelija: Ansa02.12.2009 Runon alku on aivan loistava ja toimii kuin kellosepän tarkkuus. Tunnen kuitenkin ristiriitaa jälkimmäisessä osassa, "minun ajatukseni vaeltavat..." kohdassa, sekä loppu "ja nyt kai luulen..." ei toimi, jos niitä verrataa alun rytmitykseen. Mielestäni rytmitys kannattaisi suunnitella uudestaan, jotta loppu olisi yhtä sujuva kuin alku. Tarvittavat muutokset ovat hyvin pieniä, eivätkä ne välttämättä muuta runon sisältöä juuri ollenkaan. Kuitenkin, hyvää tavaraa seinällä... pikkuhiljaa hiomalla mestariteoksiin! >Arvostelija: Dace Romero03.12.2009 Olen lukenut tämän monta kertaa enkä ole osannut kirjoittaa sanoiksi niitä tunteita joita tämä minussa herättää. Enkä vieläkään osaa. Kosketit siis perinpohjaisesti. >Arvostelija: vagabond03.12.2009 aivan ihana! kekseliäs ja niin niin kaunis on kirjoittamaton rakkauslaulusi >Arvostelija: Deity06.12.2009 Niin koskettavan kauniisti kirjoitat. Ihanaa rakkautta näillä riveillä. >Arvostelija: Vanamo07.12.2009 Taas meni rutkasti aikaa lukemiseen kun aloin näkemään tarinan kuvina ja jäin fiilistelemään. Hienoa. >Arvostelija: Desmodontidoe08.12.2009 kauniin herkkä ja koskettava on rakkauslaulusi... >Arvostelija: *jasmin*09.12.2009 Tosi hyvä kerrot upeesti rakkauden... >Arvostelija: lehdetönpuu10.12.2009 Mielettömän upea. >Arvostelija: vuoristorataa11.12.2009 Tässä on fiilistä. Vahvaa kaipausta, jonka tuntee. Hieno runo. Koskaan ei ole liian myöhäistä. ;) >Arvostelija: Pieni_Enkeli12.12.2009 Tykkään! :) >Arvostelija: satusi14.12.2009 kaunis runo, johon pystyy samaistumaan. herkkää ja haurasta. tykkään tosiaan ! >Arvostelija: brokenangel17.12.2009 tämän edessä hiljenee tämä pitäisi säveltää, uskomattoman herkkä, kaunis! >Arvostelija: Kukka-Mummo18.12.2009 Kauniin laulut oot laittana! joko sävel on valamiina? Turhempiakkii tekstilöitä ratiossa laulaavat:) >Arvostelija: Prinssi6318.12.2009 Vaikka laulusi kertoo ikävästä, ei se ryve itsesäälissä niin kuin usein suomalaiset, melankoliset värssyt... Tässä ehkä on säästytty siltä siksi, että se elättelee kenties pientä toivoa vielä? Kirjoittaa odottaessaan kenties elämänsä kauneimman rakkauslaulun. Pidän tästä, arkisilla asioilla kuvatusta ikävästä ja erityisen paljon kertosäkeestä. >Arvostelija: Mandella23.12.2009 syvällinen otanta rakkauden eri vaiheista.... >Arvostelija: lehdetönpuu30.12.2009 Useamman kerran tarkastelun jälkeen sain muodostettua tästä jonkinlaisen tulkinnan; näen että runon henkilö (mies) miettii rakastettuaan, ja tämän mietiskelyn tuloksena hänen rakkautensa vahvistuu, tavallaan varmistuu, niin paljon, että nyt hän viimein uskaltaa kirjoittaa sen rakkauslaulun. Hienosti kuvattu. >Arvostelija: mediterranea09.01.2010 <3 >Arvostelija: AnnePanne15.01.2010 Hyvä, kaunis runo, kuulen tämän lauluna. >Arvostelija: laviini16.01.2010 hieno >Arvostelija: Thaleia16.01.2010 Hengästyttävän upea! >Arvostelija: kuutamonlapsi18.01.2010 ei sanat riitä kertomaan, kuinka tästä(kin) pidän.. >Arvostelija: BettyBlue19.01.2010 tää on aivan ihana itse tykkään tämän tapaisia rustailla paperille..... :) >Arvostelija: Susa09Angel20.01.2010 kiitos arvostelusta! ja voih, nää on kaikki niin kauniita. >Arvostelija: repeatit31.01.2010 Aivan mahtava!! Haluaisin olla se sun uusi! >Arvostelija: Pulu11.02.2010 Kaunista >Arvostelija: ayla22.02.2010 herkän kaunista...pidän kovasti.. >Arvostelija: shunya29.04.2010 Hieno runo, Pidän varsinkin runon lopetuksesta. >Arvostelija: Taikuritar05.05.2010 Tämä on hieno :) >Arvostelija: Tupasvilla22.05.2010 Ihana. Niin paljon tunteita. >Arvostelija: Ujotyttå30.05.2010 Kerrassaan upea ja kaunis rakkauslaulu. >Arvostelija: kotihiiri22.06.2010 mielenkiintoinen täynnä vahvoja ilmaisua. >Arvostelija: Tintti k26.08.2010 Kaunista ja soljuvaa. >Arvostelija: Mustaleski25.01.2011 hiljaisuudessamietin miten kaukaa pitää tuulla
ennen kuin yö katoaa
mietin miten pimeä voi tulla
ennen kuin varjo häviää
mietin miksen voisi mennä yöksi
tai edes hetkeksi
siihen maailmaan missä lasten silmät sulkeutuvat
hiljaisuudessa
ajattelen sinua
hiljaisuudessa
olet osa minua
minä huomaan jääneeni taas yksin
huomaan yön ympärilleni hiipivän
huomaan katuvalon sammuneen
huomaan tuulen tyyntyvän
planeetat ovat radallaan
ja tähdet ne tekevät loistoaan
auringon noustessa jo taivaanrannasta
hiljaisuudessa
ajattelen sinua
hiljaisuudessa
yö tuntuu pitkältä>
31.10.2009lepata sydän, lepata sielu. kynttilänvalo balladia >Arvostelija: Rokkarinpimu31.10.2009 Runosi viiltelee sydäntä haikeudellaan, upeaa tekstiä! >Arvostelija: Kiisu-miisu31.10.2009 Erinomainen runo, koskettava, pidän. Ainoana kritiikkinä: minun mielestäni kohdassa: tähdet ne tekevät..., minun mielestäni ne-sana on turha. >Arvostelija: Etsijätär01.11.2009 Erinomainen runo, koskettava, pidän. Ainoana kritiikkinä: minun mielestäni kohdassa: tähdet ne tekevät..., minun mielestäni ne-sana on turha. >Arvostelija: Etsijätär01.11.2009 Hiljaisuus on mukava seuralainen, etenkin jos se kuljettaa noin kauniisiin ajatuksiin... Hieman erilaista sinua, mutta kaipuuta kauniisti tässäkin. >Arvostelija: rimpsenssa01.11.2009 Hupaisaa on yksin pollotella. >Arvostelija: epeli02.11.2009 Hiljaisuudesta löytyy ne syvimmät ajatukset, tuntemukset. Runossasi löytämäsi Tuntuu. Jälleen Hieno runo sinulta. Pidin taas, Paljon. >Arvostelija: niiu02.11.2009 Hiljaisuudesta löytää sen olellisen mitä ihminen tarvitsee. Valon, voiman ja syvyyden elämään. Kiitos tästä. >Arvostelija: Pierikki02.11.2009 henkeä salpaavan hieno runo >Arvostelija: Fantzu02.11.2009 Niin kaunis, herkkä ja upea runo, mutta mitä hemmettiä tuo 5. kappale on??!!! *polkee jalkaansa kiukusta* Sinä pystyt parempaan - älä tyydy kliseiseen riimittelyyn, tässä runossa kaikkialla muualla näytät sen sinuutesi, viides kappale romuttaa koko laulun..! Teethän sille jotain, teethän...?? Mutta... toisen maailmaan ei aina voi päästä vaikka kuinka toivoisi.... ovi ei aukene, ellei sitä avata... *hymyilee hiljaa* Toivottavasti edes joskus saisi kokea paikan, jota kuvailet - se on kaunis paikka... >Arvostelija: oina03.11.2009 Haikea, kaunis runo...hieno >Arvostelija: Neito6803.11.2009 Soljuvaa tekstiä, toimisi myös ilman kursoviivatekstejä. Tuli myös mieleen laulun sanat. >Arvostelija: verda mortis04.11.2009 Tässä on kaikki, koko kauneus, kaipaus, rakkaus. Ja tämä on yksi kauneimpia tekstejäsi tällä sivustolla. >Arvostelija: k.m.s04.11.2009 upea... pidin todella paljon, kirjoitat todella hyvin... =) >Arvostelija: kadotettu-8806.11.2009 Ensimmäinen osio tuhlaa kiitettävästi ammuksensa suoraan lukijan tajuntaan. toinen herättää haasteellisesti mielenkiinnon jatkaa lukemista ja loppu on runoilijalle tyypillistä taidokkaan herkkää melankoliaa johon ei kyllästy. Ihastuttavan laulelmallinen. >Arvostelija: Alppivuokko07.11.2009 lasten maassa on ihanaa, siinä itse elän, voi hassutella ja höpsöillä, silti omana itsenä edetä, ;-) >Arvostelija: OnnenEnkeli08.11.2009 Hiljaisuudessa on omat salaisuutensa. >Arvostelija: Pierikki12.11.2009 pidin >Arvostelija: merenneidolle12.11.2009 Liikuttavan kaunis. "hiljaisuudessa ajattelen sinua..." >Arvostelija: kaipaava18.11.2009 Kiehtova runo yön hiljaisista hetkistä. >Arvostelija: taivaanlapsi18.11.2009 Tämä runo valloittaa tunnelmallaan ja sillä herkkyydellä miten kaipauksesta kauniisti kirjoitat. Pidän tästä. >Arvostelija: Vanamo19.11.2009 veti hiljaiseksi,,, suurta kaihoisuutta... mutta samalla hyvin sievä ja lämmin :] >Arvostelija: Aloevera9519.11.2009 Todella kaunis runo! >Arvostelija: Glennfiddish23.11.2009 kauniin lyyrillistä runoa kovinpaljon pidin... >Arvostelija: lehdetönpuu02.12.2009 kiitos arvostelusta :) sun runoja lukiessa alkaa miettimään. jotain todella tärkeää, en tiedä mitä. mutta hyvä asia se siltikin on! :D >Arvostelija: sande04.12.2009 tämä on niin kaunis! >Arvostelija: Pieni_Enkeli12.12.2009 "hiljaisuudessa ajattelen sinua hiljaisuudessa olet osa minua" toi kylmät väreet kulkemaan selkääni pitkin. huh kolahti. olisin melkein kaivannut saman lauseen loppuun tai kolmannen kappaleen missä sama olisi toistettu ja sitten vasta tuo viimeinen. olisi tuonut tähän jollain lailla tasapainoa. mutta kolahti kuitenkin. klops. >Arvostelija: bise17.12.2009 Sinä sen kirjoitit runon jota olen kaivanut sielustani päivä toisensa jälkeen Sinä sait paperille sanat joita minä olen yrittänyt sydänverelläni piirtää tämän tyhjän huoneen valkoisille seinille Kiitos että loit runon jonka kautta minäkin voin itkeä yksinäisyyden sielustani >Arvostelija: Susi11.01.2010 Kiireetön, mietiskelevä runo, jossa pidin eniten avaruusaiheisesta säkeistöstä: se tuo jylhyyttä ja ikuisuutta runon minän pohdiskeluihin. >Arvostelija: pienimetsäkauris24.03.2010 Huomioita ja pohdintaa ympäröivästä yöstä kauniina runona. Pidän. >Arvostelija: lindor28.06.2010 Kaunis ja rauhallinen on tunteikas runosi. Lukisin kovin mielelläni lisää kirjoituksiasi :) >Arvostelija: Mythess18.08.2010 sinunhaluaisin olla sinun
viimeinen henkäyksesi
täydellinen suudelma
jota et tule unohtamaan
himon pimeämpi puoli
ja kaipaus
joka raatelee rintaa
ja huutaa yksinäisyyttä
tähän pimenevään yöhön
se syvä haava sielussasi
joka ei parane koskaan
ja kaunein laulu
joka muistuttaa sinua
aina minun hymystäni
haluaisin olla sinun
jos antaisit minun
edes rakastaa sinua>
28.08.2009Herkää kaunista,pidän. >Arvostelija: Jukka-Pekka Huttunen28.08.2009 uijui, tekee aivan kipeää lukeakin. upeaa, huimaa. näin tunnen ja haluan tuntea. itse en ikinä olisi osannut sanoiksi tulkita näin vahvaa runoa. suosikeihin >Arvostelija: Rokkarinpimu28.08.2009 Huumaavan kipeää tekstiä, loistavia sanavalintoja - tämä toimii jälleen.. Jotain on tapahtunut, koska sinä olet tosiaan taas löytänyt sen oman itsesi, josta minäkin pidän! ;) Aina ei voi vain valita oikein eikä haluta oikein, eikä rakastaa oikein... Ja silti, kaikki on aina niin pirullisen paljon kiinni siitä toisesta ihmisestä... >Arvostelija: oina28.08.2009 Voimakas tahdonosoitus. Hienoja mietittyjä vertauksia ja ilmauksia jotka ovat toisaalta lyijynraskaita mutta toisaalta niin keveitä ja suloisiakin. Kauniisti sanottu hänelle joka ei anna edes rakastaa. >Arvostelija: Reeta28.08.2009 herkän nätti runo! >Arvostelija: Fantzu30.08.2009 Vahvasti Koskettava Rakkausruno. >Arvostelija: niiu30.08.2009 Kaunis, kiihkeä, tunteisiin vetoava runo...upea! >Arvostelija: Neito6830.08.2009 kaunista kaunista ihana on runosi >Arvostelija: QueenOfTheDawn30.08.2009 Aivan ihanan koskettava tarina rakkaudesta... >Arvostelija: Theresa2330.08.2009 Helpolla et Häntä siis päästäisi. Alussa jatkuva hienoinen minä-keskeisyys lauhtuu kuitenkin lopun kliseisyyteen sovinnolla. Siltikin pidin tämän eräänlaisesta elämän- ja rakkaudennälän uhmasta/uhosta joka ei jättänyt lukijaa kylmäksi, vaan vaati lukemaan uudelleen ja etsimään syvempiä merkityksiä, joita löytyikin. >Arvostelija: Alppivuokko30.08.2009 Voimakkaita tunteita...tarinaa...´himoa...vau:) >Arvostelija: miara31.08.2009 Voi taivas, tässä on se kaikki... ihanuus.. Voisin olla (haluaisin olla) sulle mitä tahansa! >Arvostelija: maitokahvi31.08.2009 Väkevä runo, kuvaa upeasti kaipausta ja halua rakastaa. Tämä tyttö on nyt hyvin vaikuttunut. >Arvostelija: pienimetsäkauris31.08.2009 tämä teki kipeää, herkkä ja niin tunteikas. HIENO! >Arvostelija: ***enkuli***01.09.2009 Voi pyhä jysäys... Kyllä. Upea. Kuka ei tahtoisi tälläisen tekstin jälkeen... ;) >Arvostelija: rimpsenssa01.09.2009 haavetta tunnetta intohimoa hyvä tulkinta runossasi >Arvostelija: kristal01.09.2009 Johan on voimakas runo. Ja menee suosikkeihin. >Arvostelija: Zemi02.09.2009 todella kaunista tekstiä :') >Arvostelija: ShaDow1302.09.2009 Haikea, ikävöivä runo. Anna arpistten haavojen olla, silla kaikella on tarkoituksensa. Vahva on runosi. >Arvostelija: Pierikki03.09.2009 Tuntuu niin tutulta... >Arvostelija: sleepsugar07.09.2009 Ihania, kaipaavia toiveita. Minuun teki vaikutuksen tuo: "haluaisin olla sinun viimeinen henkäyksesi." Siinä on jotain suurta ja syvää vakavuutta, tunnetta syvältä sydämestä joka koskettaa ja varmaan eniten häntä - muusaasi : ) >Arvostelija: Vanamo08.09.2009 vahvaa tunnetta ja tulkintaa >Arvostelija: BettyBlue09.09.2009 Haaveita joita jokaisen joskus rinnassa myllää. Jospa hän lopulta suostuu...toivon sitä. Niin raastavan oloista on runosi sanoma. >Arvostelija: Marle14.09.2009 upeaa tekstiä, en osaa sanoa miten tän runon ois mitenkää pystyny toteuttaa paremmin! vau. hyvin sä näytät täski vuodenajas ton kirjottamisen kanssa pärjäävään :---) >Arvostelija: Deity14.09.2009 No voihan hyssykät,siis ihan ihana runo,todellakin niin taivaallisen kaunis!! >Arvostelija: elisa_swe16.09.2009 HuoH! Niin kaunista, niin herkkää, niin suloista....suosikkeihin! >Arvostelija: angel from heaven26.09.2009 herkkä kaunis runosi pidin Terttu >Arvostelija: kristal26.09.2009 Vahvaa kokemusta, suurta ikävää ja kaipuuta.....Et halua tulla unohdetuksi etkä unohtaa. >Arvostelija: merenaalto29.09.2009 Elämää suurempaa! Tämä on kasassa pysyvää kaipausta ja kipua. Tämähän on suorastaan loistava runo! >Arvostelija: milllla01.10.2009 Kiihkeää kaipausta,upeita vertauskuvia. >Arvostelija: Orvokki4602.10.2009 huh, riipivä runo. hienosti olet ladannut tunnetta. ja sujuvasti soljuu runo loppuun asti. >Arvostelija: Lumme07.10.2009 Upeasti olet pukenut sanoiksi nämä tunteet. Tykkään. >Arvostelija: Meriaurinko11.10.2009 Pidin kahdesta ensimmäisestä säkeestä. Kaunista. >Arvostelija: Piglet14.10.2009 Voimakas, täynnä tunnetta. >Arvostelija: Mustaleski20.10.2009 herkän kaunis on runsi kieli pidin >Arvostelija: kristal23.10.2009 Kaunis, ehjä on runosi. (: >Arvostelija: Evette24.10.2009 Aivan mieletön. Tykkään! :) >Arvostelija: Emilia Tomperi28.10.2009 Hieno! Jännästi muuttuu tunnelma tässä: himon pimeämmässä puolessa ja viimeisessä henkäyksessä on jotain niin vahvaa, että se on melkein pelottavaa. Sitten lopuksi seistään kuitenkin aseettomana ja herkkänä toisen edessä tarjoamassa sydäntään tietäen, että se on turhaa. >Arvostelija: Mylove206.11.2009 Tämä upposi heti kympillä. Todella upeasti olet toiveen kirjoittanut :) >Arvostelija: nightqueen28.03.2010 Kertakaikkisen upeaa >Arvostelija: x21.02.2012 Upea viimeinen säkeistö. Kosketti. Siinä ne sanat mitä itsekin yrittänyt etsiä.. >Arvostelija: auringonlasku12.03.2013 lumelääkeminä en tiedä enää
pelkäänkö enemmän
sitä että emme näkisi
enää milloinkaan...
minun askeleeni on
paljon raskaampi
enkä tiedä miten enää
jaksaisin paremmin
minä hengitän tänään
hitaammin kuin eilen
sinä suutelit
siivet selkääni
jotka kantoivat minua
ja minä annostelin
lumelääkkeesi
jotka paransivat sinua
olen nähnyt taivaan
sinun kanssasi
silti kuljen läpi
tämän helvetin
en tiedä mitä
oikein enää odotetaan
mutta tiedän näin
ei voida jatkaakaan
minä näen sateen läpi
vain sinun kasvosi
sinä suutelit
siivet selkääni
jotka kantoivat minua
ja minä annostelin
lumelääkkeesi
jotka paransivat sinua
ja minä suutelin
siivet selkääsi
jotka kantoivat sinua
ja sinä annostelit
lumelääkkeeni
jotka paransivat minua
minä en tiedä enää
mitä pelkään…
>
23.09.2008Osuvaa melankoliaa, hittiainesta. >Arvostelija: Neiti Prym29.10.2008 Loistavaa lyriikkaa...surun ja kaipuun kipeitä sanoja... >Arvostelija: angel from heaven29.10.2008 *Sanaton* En vaan löydä sanoja.. Näen tämän kuvina mielessäni. Kaunista! >Arvostelija: Desmodontidoe30.10.2008 Todellakin kaunis runo joka lauluksi muutettuna,koskettavaa samalla. >Arvostelija: elisa_swe30.10.2008 Oi, tosi kauniisti kirjotettu :). Kosketti minuu kyl todella >Arvostelija: Saoirse30.10.2008 erittäin kaunis suosikkeihin >Arvostelija: sleepsugar31.10.2008 tosi kaunis :) >Arvostelija: ninnu2803.11.2008 Minä pidän niin kovasti tästä laulusta, runonakin toimiva, mutta lauluna kiinnittää kauniisiin yksityiskohtiin enemmän huomiota, siksi toimii ehkäpä paremmin näin, minulle ainakin, jos ei muille. Oli miten oli, kaunis tämä on, eikä siitä seikasta pääse minnekään. =) >Arvostelija: lapsenmieli03.11.2008 Veit sanat suustani ja mielestäni... upeaa, hittiainesta kuten joku jo sanoikin. >Arvostelija: Circuit06.11.2008 Niinpä, mitähän me pelkäämme aina vain kaiken tuon laulussa koetun jälkeenkin! Mieleistäni melankoliaa koskettavassa virityksessä :) >Arvostelija: Alppivuokko11.11.2008 Paradokseja täynnä tämä hieno, melankolinen teos. Pidin kovasti! >Arvostelija: jennimary14.11.2008 Laulusi/runosi pysäytti, sai melkein sanattomaksi.. Todella kaunista, niin kaunista <3 Pelkoa ja rakkautta. Suosikit. >Arvostelija: Sirutar15.11.2008 Kaunis runo! *hymy* :)) >Arvostelija: Fantzu18.11.2008 Minuun iski täysillä ja suoraan sydämeen. Todella koskettava! >Arvostelija: Sari26.11.2008 Äärettömän kauniisti kirjoitat, paljon puhuvia runoja. Suosikit-> >Arvostelija: aamunsarastus17.12.2008 Todella hieno. Jotenkin niin ihanan haikea.. Kiitos sinulle. >Arvostelija: Joannie30.12.2008 tämä on todellakin VAU ja kymppi plus arvoinen runo! aivan huikea ja haikea ja kaunis! >Arvostelija: susihihna30.12.2008 aivan...ihana... Juuri sitä mitä itsekin tunnen. Hieno runo,suosikkeihin. -> >Arvostelija: HurmaavaMurhaajatar14.01.2009 Tämä on varmaan sinulla laulettunakin? Nämä toistot... sinä suuteit siivet jne... on minusta oikein hyvät. >Arvostelija: hullutus15.04.2009 Tämä oli sellainen runo joka todella kosketti minua... Niin koskettava ja... Loistava! En keksi mitään järkevää sanottavaa, mutta suosikkeihin ehdottomasti! <3 >Arvostelija: WhiteWolf03.07.2009 Vau. :o vauvauvauvauvauvauvau. en tiedä mitä sanoa. tykkään tästä todella. hirmu kaunista. särkyvää. >Arvostelija: Kipupiste02.10.2009 kipupisteminä näin sinun askeleesi
tarttuvan tummaan maahan
varjoksi vierelleni
sormenjäljeksi sieluuni
ja minä luulin kadottaneeni sinut
vaikket sinä koskaan edes ollut täällä
isket takaisin
minun kipupisteeseen
isket takaisin
sokeaan kulmaan
jota en pysty pakenemaan
minä jäin miettimään
milloin suudelmat muuttuivat
rakkaudesta valheeksi
rytmihäiriöksi sydämeeni
ja minä luulin kadottaneeni sinut
vaikket sinä koskaan edes ollut täällä
sinä suutelit nimesi iholleni
minä tatuoin kasvosi sydämeeni
>
03.01.2007Runolla on hyvin kuvaava otsake.Tässä runoilija kertoo ilmeisesti rakkaudestaan, siitä yksipuolisesta tunteesta(tässä tapauksessa) jota niin surullisen usein saa kokea toisen taholta.Hienoin kielikuvin hyvin rytmisesti loppuun viety runo saa melkein voimansa noista kursivoiduista kohdista, mutta vain melkein.Koko runo on toimiva sanojensa ja niiden asettelun puolesta ja jää pistelemään ihon alle mietteliäänä piikkinä, kunnes asettuu. Pidin kovasti tästä. >Arvostelija: Alppivuokko04.01.2007 Ensinnäkin, miun on lienee turha edes yrittää kirjoittaa tähän mittään nerokasta, ja painavaa sanottavaa, koska olen ammatiltani äimistelijä;) Mie kuitenkin sen verran jorisen, että tämä runo kokonaisuudessaan, on jokaista sanaa myöten toimiva. Jo pelkästään otsikko saa aikaan tunteen että on pakko nähdä lisää. Ja sie vaan olet ihminen joka osaa tämän homman, niin ulkoasun kuin sanomankin. >Arvostelija: neiti_yö04.01.2007 Huh! tätä lukiessa meni tunteet laidasta laitaan minussa. Herätti muistoja, hyviä, huonoja. Siis tämä on mieletön, aivan mieletön. Ehdoton suosikkini kaikista on tämä. Upeaa. >Arvostelija: k.m.s04.01.2007 Oho, tää on sellaista sua jota mä oon oikeestaan ootellut joskus taas tulevan. Sellaista kaipausta johon mä tykkään uppoutua, sukeltaa lauseiden pieneen säveleen ja olla vain niin kovin vaikean haikea. Aikas ihkua. >Arvostelija: Talvenkuu05.01.2007 Sinuahan tämä taas on, sitä tyyliä ja kaipausta johon ei kyllästy. Osaat nakata kursiivit oikeaan kohtaan, juuri siten että lukija tahtoo niissä viivähtää. >Arvostelija: Muukalainen05.01.2007 herkkä tunteella elävä ihminen voi ajatuksillaan rakastua toiseen, saamatta vastarakkautta, suudelmat jotka ovat *polttomerkkejä* huulillasi on hänelle vain suudelmia joita jaellaan sen kummemmin tuntematta, ja sitten herkkä tunteellinen luulee kadottaneensa jotain ainutkertaista vaikka kaikki olikin vain *romantikon mielikuvituksen tuotetta*, sinä niin onnistunein sanoin kirjoitat juuri sellaisia tapahtumia joita minunkin kohdallani on *montakin kertaa täytynyt tapahtua* kuitenkin aika on kuluttanut muistot ja antanut unohduksen aaltojen huuhtoa kaikki merkit pois, mutta taasen miltei sanattomana, lueskelin, ja tulin onnelliseksi runostasi, sillä hyvä tunteella tehty runo, on kuin *makeaa herkkua* sielulle ja silmille, tästä jaksaa lopun päivän hieromaan siirtyä taas >Arvostelija: unelmanainen05.01.2007 Osui "ja minä luulin kadottaneeni sinut vaikket sinä koskaan edes ollut täällä..." Niin upeaa tekstiä sinulta jälleen, et huh!! >Arvostelija: Circuit07.01.2007 *Sanaton* ehkä se kertoo mitä mieltä olen. >Arvostelija: Suklaakyynel07.01.2007 oli tosi nätti.. ja haikee.. mä tykkäsin.. >Arvostelija: spawn of satan07.01.2007 Pakoreittejä rakkauden tiellä ei taida aina löytyä...jos koskaan...ihana loppu tässä runossa. >Arvostelija: Merkurius08.01.2007 Kuulen tämän lauluna joka jää sieluuni soimaan. Loppu on todella kaunis. >Arvostelija: Salvia08.01.2007 Taitavasti kuvaat rakkautta ja menetyksen tuskaa. Pidin runostasi. >Arvostelija: Minskukka08.01.2007 Tilanteet muuttuvat. Vahvaa tunnetta tässä. >Arvostelija: epeli09.01.2007 Vahvasti kerrottua kipua...mutta niin kaunis on runosi! Ihmissuhteen nurjasta puolesta ei kaunista tunnelmaa saa tekemälläkään. Upea teksti. >Arvostelija: Mandella09.01.2007 Suutelit nimesi iholleni.. Kyllä voi olla kaunista.. :) >Arvostelija: Oka09.01.2007 Tämä on Upea! Vahvaa tunnetta runossasi, joka nappaa lukijan mukaansa. Kursivoidut kohdat toimii hienosti, antaen runolle lisää syvyyttä. Hieno kokonaisuus. >Arvostelija: Eija Kristiina10.01.2007 Koskettava ja kaunis runo... Tuntui sydämessä asti, kun tätä luin. >Arvostelija: laululintu10.01.2007 Iho muistaa sen mitä sydän ei unohda. Upea on taas runosi. >Arvostelija: Demain11.01.2007 Taattua laatua sinulta. Runossa aivan mielettömiä kohokohtia, kuten tuo kolmas osio.. Ja tuo suudelmien muuttuminen, iski ihan omakohtaisella kokemuksella syvälle sieluun asti....... Kolahti, ettenkö sanoisi. Kiitos taas.. :) >Arvostelija: rimpsenssa11.01.2007 Upea. Pidän valtavasti. >Arvostelija: Neulatyyny11.01.2007 Suloinen, herkkää tunnetta mukana :) riipaiseva rakkaus:)>Arvostelija: Miina-6712.01.2007 Syvälle sydämeen sattuu, sekä uskottelu väärästä että tuo kasvojen tatuointi. Minulle tulee mieleen toiveajatteluun luuloteltu kuvitelma rakkaudesta, siitä yhdessäolosta. Toisaalta nainenkin voi olla kuin "Auervaara". Puhutteli runo minua kuin jätettyä, joko harhoissani tai kokemuksissani. Rauhaisa tunnelma ja sointi kuin olisi laulu kaunein, mutta kipein. >Arvostelija: ninotska12.01.2007 Oijoi, kyllä on joulunajan rauhoittuminen saanut hienoa tekstiä kirvoitettua. Epätoivoinen rakastuminen, pettymyskin, ne tästä ensimmäisenä tulee mieleen. Osuvaa, sattuvaa ja mieleenjäävää tekstiä! >Arvostelija: Weeruska12.01.2007 Tästä tulee mieleen ihana uni jossa hän vierailee ja kun herää jää vain muisto ja kaipuu. >Arvostelija: Silkki17.01.2007 Voimallista tunnetta vahvasti kuvattuna. "ja minä luulin kadottaneeni sinut vaikket sinä koskaan edes ollut täällä" --- hieno kohta! * >Arvostelija: vonderwall17.01.2007 hyvin kirjoitettu. >Arvostelija: Juan_Ramirez21.01.2007 Voi miten upeita kielikuvia. Tuntui hyvältä ja kodikkaalta lukea runojasi pitkästä aikaa :) >Arvostelija: Lea Luts22.01.2007 Hyvin voimallista tunnetta vahvasti kerrottuna.Pidin kielikuvistasi ja kauniista lauseista:) >Arvostelija: Annakka22.01.2007 todella osuva elämääni vuosien varrella. koskettava.. >Arvostelija: km23.01.2007 Se tuntuu kipuna, ellei toinenkin rakasta samalla tavalla...se on kuluttavaa rakkautta, mutta siitäkin pääsee yli, vaikkei välttämättä koskaan unohda...nyt en puhu omasta kokemuksesta, vaan siitä mitä olen kuullut. >Arvostelija: KuruKukka23.01.2007 Uskomattoman kaunista, omalla surullisella tavallaan. Jään sanattomana ihailemaan...*huoh* >Arvostelija: gladiolus23.01.2007 ..rakkauden poltinrauta käryää vieläkin...!! >Arvostelija: Ipi25.01.2007 Tämä on aivan mahtava, sai ihon kananlihalle. Runosi hyppää suosikkeihin samantien. "ja minä luulin kadottaneeni sinut, vaikket sinä koskaan edes ollut täällä" >Arvostelija: julia8425.01.2007 Mielenkiintoinen ja moniulotteinen runo. Monenlaisia tunteita herättävä. >Arvostelija: Violettiliekki29.01.2007 runossasi on voimaa, vauhtiua ja tunnetta. upea latinki siis. >Arvostelija: Lumme29.01.2007 Hyvin eteenpäin soljuva teksti. Ei niin kipeä, helppo siis lukea ilman hengenhaukkomista. Silti tämä iskee minuun, kerta toisensa jälkeen. >Arvostelija: vagabond30.01.2007 Ihanan herkkää ja kaunista >Arvostelija: jukeksi31.01.2007 todella kaunista jälkeä. tunteet kuohuvat ja sanat koskettivat ainakin mua syvältä. hienoja vertauksia ja sananvalintoja, eikä vain yhtä tai kahta vaan useampi. kokonaisuus toimiva. >Arvostelija: Ässä31.01.2007 Veit sanat suustani. Kerrassan kaunista ja myös kohdalleni osuvaa.Hieno runo. >Arvostelija: kotihiiri05.02.2007 Kipuileva runo, jossa kaunis teksti. Olet taas löytänyt sopivat sanat ja syvyyden sanoihisi. >Arvostelija: merenaalto05.02.2007 epäloogisuus on tarttuvaa mutta hämärät kielikuvat jättää vaan hämmentyneen olon. >Arvostelija: Michéle06.02.2007 upea! O.o >Arvostelija: sleepwalker06.02.2007 Loistava nimi runolla..ja ah niin sydäntä riipaisevaa tekstiä..taas kerran runosi on Upea! :) >Arvostelija: sazze06.02.2007 Todella voimakas ja tunteikas runo. Minä tykkäsin ja näköjään moni muukin. >Arvostelija: J8407.02.2007 Oi miten kaunista ja todellakin joskus ne suudelmat muuttuvat suolan makuisiksi. >Arvostelija: kotihiiri07.02.2007 Voih. Jotenkin niin tuttua.. Upea! >Arvostelija: tiinu02.12.2007 Tunne sanoina, jotka iskee suoraan sisälle ja hyökkäytyy ajatuksiin. Aivan mahtavaa!!! >Arvostelija: Hilu198522.01.2008 Uskomattoman upeaa, riipaisevaa tekstiä. >Arvostelija: Vaniljahyrrä13.02.2008 Kipeää ja kaunista, rakkautta joka raastaa sydämen vereslihalle. Upeaa sanojen käyttöä ja tuoreita kielikuvia, taattua laatua taas Sinulta! >Arvostelija: SariTiina08.07.2008 Tärkeä kohta tässä on "ja minä luulin kadottaneeni sinut / vaikket sinä koskaan edes ollut täällä". Runosi ovat selvästi laulunomaisia, rytminsä takia. Ja toistokin on aika laulullinen elementti. Herkkiä ja soljuvia runoja. Ei ehkä aina niin uutta, mutta kaunista. Muuten, lopun kursiivilla kirjotetut kaksi kielikuvaahan on aika kuluneita, mutta jännää on, että tässä ne rinnastetaan kekseliäällä tavalla, niin että nimen suuteleminen iholle ei olekaan yhtäkkiä mitään. Jossain toisessa runossa se voisi olla rakkaudentunnustus, mutta sydämeen tatuoimiseen verrattuna kaikkea muuta, valhetta. Tykkäsin kovasti myös runoistasi Mittasin ikävää ja Ikävänkaiku. >Arvostelija: hamartia09.07.2008 Jee, Kipupiste! :D eikä oo muuten ollenkaan huono runo. "ja minä luulin kadottaneeni sinut vaikket sinä koskaan edes ollut täällä" Niimpä. Ihan kuin minullekin olisi käynyt niin. >Arvostelija: Kipupiste26.08.2009 Tämä on todella upea! Iski ja kovaa :) >Arvostelija: Matseltof26.01.2010 sinä pyysit aikaavalokuvat lattialla
ja se kyynel
jo jäätyneellä poskella
minä pakenen todellisuutta
sinä sanoit
että jätän jälkeeni
aina varjon
missä ikinä kuljenkaan
ja minä halusin vain nukahtaa
puristaa sinut lähemmäksi
antaa maailman lipua yli
ja herätä huomiseen
- kanssasi
melankolian sävelet
ne jotka kantautuvat
jo kaukaa sisältäni
kertovat kaipuustani
sinä pyysit aikaa
enkä minä voi sitä kieltää
mutta tämä hetki vie kauemmaksi
vaikka olen lähelläsi
>
03.02.2006herkkää ja kaunista tämä kosketti ja lujaa >Arvostelija: *jasmin*03.02.2006 Kaipuu ja ikävä on asioita, joita ei onneksi tarvitse surra etukäteen. Kun niiden aika on, siinä tunteessa rämpiminen on ihan terveellistä - ilman surua ja sen läpikulkemista on jatkaminen mahdotonta. Pöytä puhtaaksi vaikka sitten pohjamutien kautta. Koskettava runo! >Arvostelija: Ksenja03.02.2006 kaunis ja todellinen. ei aina riitä kaikkeen, vaikka tekisi kaikkensa. Kursivoitu teksti jotakin ihaninta. >Arvostelija: Poutapilvi03.02.2006 Elämä on armoton. Rakkaus ei aina riitä... sen lisäksi pitää olla jotain muutakin. Herkkä ja kaunis runo. >Arvostelija: Silkki03.02.2006 Tämä kolisee kyllä jo niin kovaa, sieluun ja sydämeen asti, että huh! Niin riipaisevan kipeästi saat sanailtua tästäkin tutusta aiheesta, että kyynelille on taas hommia.. >Arvostelija: rimpsenssa03.02.2006 kaunista ja herkkää, halusin nukahtaa...herätä kanssasi huomiseen...voisiko maailmassa olla mitään parempaa, minä herkistyin ajatellessani juuri noita sanoja, aikaa...olla lähellä...mutta pelko joutua kauemmaksi...juuri tuon olen itse kokenut, sinä teit sille asialle sanoituksen. kiitos siitä >Arvostelija: unelmanainen03.02.2006 Melankoliaa, iskee kuin tuhat volttia. Rauhallista kuvaa taas maalaat ja surullista, mutta elämä on, surullista. >Arvostelija: vagabond03.02.2006 Kaunista, haikeaa, luopumisen tuskaa ja surua. Totuuden kohtaamista. Voimia sinulle toivotan. Niin kosketti taas runosi minua todella. >Arvostelija: k.m.s03.02.2006 kaunista. viimeinen säe on erityisen hyvä. >Arvostelija: Jenifer03.02.2006 Jälleen vahva kuvaus riipaisevasta tunteesta. Surumielisyydessäänkin kotoinen runo, johon on helppo samaistua. Etenkin toinen ja neljäs kappale iskivät täydellä volyymilla. Osoitus siitä, kuinka käytetystä aiheesta saa uutta esiin, kun on taito käsissä. >Arvostelija: Jonte04.02.2006 Riipaisevalla tavalla, kuitenkaan mitään megamyrskyä nostattamatta, osaat kertoa realistisenoloista tarinaa parisuhteista ja ihmiskohtaloista siinä. Hyvin kirjoitat. >Arvostelija: Anna197504.02.2006 kaikki runosi ovat surullisia. miksi? sitä ej voi tietää. mut tää oli kaunis ja pisti sanattomaksi >Arvostelija: sleepsugar05.02.2006 Riipaisevan kipeää se tekee.. Niin kaunis on tämä runosi, kaikessa surumielisyydessään! >Arvostelija: Weeruska05.02.2006 koskettavan kaunis runo.."herätä huomiseen kanssasi"pidin paljon!! >Arvostelija: elisa_swe06.02.2006 Eri aaltopituudella voi olla rakkauden määrän kanssa - toiselle riittää vähempikin, toisen odottaessa enemmän. Yksipuolinen rakkaus surullisinta. Hyvää tunteiden kuvausta. >Arvostelija: Merkurius06.02.2006 Kipuilua ja taiteilua elämän varjoisissa hetkissä. Kaksi maailmaa kulkee lähekkäin, mutta jotenkin ei kuitenkaan lopulta kohtaa. Tyypillistä sinua on tämä teksti, kaunista sellaista, minä tykkään. Riittävästi sanoja kertomaan tunnelma, maalaamaan kuva eteeni, luomaan sielunmaisema todeksi. Hienoa. >Arvostelija: Luppis06.02.2006 Niin repivän raastavaa ikävää, kauniilla sanoilla kuvattu. Tässä on valtavasti herkkyyttä melankoliasta huolimatta. Sopii omiin fiiliksiini siksi tämä tuntuu niin tärkeältä. Hieno teksti! >Arvostelija: Salvia07.02.2006 Tämä kyllä menee suoraan sydämeen, niin lahjakasta tekstiä jälleen kerran. Toi kursivoitu kohta tuossa oli kauis, asnoit jotain mielenkintoa, kun olit muokannut. Tää on kyllä upea ja kaunis. >Arvostelija: Enkelipeikko0008.02.2006 On totta joskus rakkaus ei riitä ja elämässä tapahtuneet asiat erottaa,mutta jokainen tekee jossain välissä valintoja joilla on pitkällekin kantamattomia vaikutuksia,mutta unohdamme että rakkaus on vahva silloin kun ottaa ja antaa,yhdessä puhaltaa elämään valon,rakkauden tuulissa leijuu vain kuin vedessä kelluen,yksin taistella ei onnistu,kaikkeen elämään,rakkauteen,lisääntymiseen,ihan kaikkeen tarvitaan kaksi,samaa tuulta rakastaa,jakaa ja antaa jotain itsestään,runossasi on mietimistä ja niin paljon tunteita. joskus aika ja paikka erottaa joskus taas yhteen tuo.Upea monitahoinen runo joka ei koskaan unohdu,sillä tämän suosikeihini nyt vien. >Arvostelija: Suklaakyynel08.02.2006 Tää on uskomaton runo. Tulkinnan kannalta kai on merkittävää kertovatko melankolian sävelet minän kaipuusta johonkin toiseen, kuin runon sinään. Toiseen kai, siitä kai se varjokin jää, niinkuin "sinä" sanoi. Suuri runo kyllä! Vaikka olisin ymmärtänyt sen täysin väärin! >Arvostelija: henkinen voittaja08.02.2006 sinä löydät runoihisi aina koskettavat sanat,osaat kertoa sen meille herkästi,osuvasti.Kuin kaunis luonnonmaisema,tai sininen hetki,sinä teet sen runoillasi,kiitos! >Arvostelija: ratwoman09.02.2006 Voin melkein silmieni edessä nähdä sen hiuksen hienon loitontumisen, jonka tuollainen vastaus voi saada aikaan...se on aavistuksen omainen, mutta varsin todellinen. Kun ei saa vastakaikua pienelle hiljaiselle pyynnölleen, kaipuulleen, syntyy juuri näin tumman sävyinen mutta sitäkin kauniimpi ja koskettavampi runo! Upeasti sydämesi laulaa, surussaankin. [Sydänlämpöinen kiitos myös kauniista kommentistasi!] >Arvostelija: Syksyn Tytär09.02.2006 Niin... "minä pakenen todellisuutta"....ihan kuin kruunasi tämän, kertoi itsellesikin, välähti silmiesi eteen... >Arvostelija: Orkidea8509.02.2006 Tämä on kaihoisa ja koskettaa, tunteen voi lukea ja sävelen kuulla. aikaa, ei se mitään, mutta se matka, sydänten etäisyys jos kasvaa liiaksi.. >Arvostelija: Runotyttö10.02.2006 Jännä juttu, olin tämänkin jo lukenut muutamaan kertaan, en vain kommentoinut, kun joudun aina toistelemaan itseäni laulujesi parissa, mutta niin se vaan on, että kirjoitat suoraan minuun. Tämä nimenomainen nyt "jonkun" keskustelun myötä ikäänkuin puettiin uuteen pukuun ja se avautui entistä surullisempana minulle... Kokonaisuutena tuttua kaunista surullista sinua, erityisen koskettava kohta tuo "jätän jälkeeni aina varjon". Minä pidän tästä lämpimästi! >Arvostelija: maitokahvi10.02.2006 sillee---sanoinkuvailemattoman hieno xD muuta ei osaa/pysty sanomaan. ei vain osaa pukea sanoiksi! :) >Arvostelija: lovehurricane10.02.2006 olet aivan oikeassa,joskus se rakkaus ei vaan riitä. Ja jokainen hetki vie etäämmälle. >Arvostelija: kaipaava10.02.2006 Surumielisen kaunis.Valitettava totuus, että joskus olosuhteet nujertavat rakkauden. >Arvostelija: Okaneito12.02.2006 Kauniin surullinen sointu tassa runossa. >Arvostelija: Hiljainen Lukija15.02.2006 uskomattoman hieno runo. Sai kyynelehtimään. Tulee jotenkin niin lähelle mua, että ei voi jätttää huomiotta. Jotenkin tuo on niin ihana ja tunnetta täynnä. Hieno, kerrassaan hieno <3 >Arvostelija: pikkuinen lintu15.02.2006 En kyllä osaa muuta sanoo,kun että tää jotenkin "iski mun sydämeen" (: >Arvostelija: Kriesse02.03.2006 Kaunis ja todella koskettava runo,ihana:) >Arvostelija: Piippa21.04.2006 Pysäytti... En halua huomata, että minä olen pyytänyt aikaa ja jokainen hetki todellakin vie kauemmas. Erittäin kaunis runo! Kiitoksia siitä :) >Arvostelija: Pikkuinen Pippurimylly14.11.2007 ...pysähdyttävän koskettava ja herkkä runo, joka tulee liiankin lähelle... Tuo ajan pyytäminen... usein vie kauemmas, liian kauas, joskus ei paluuta ole... koettu on. Suosikkeihini... >Arvostelija: niiu13.02.2008 Kaunista ja herkkää, tämä kosketti. Pidin varsinkin viimeisestä säkeistöstä. "Oikea" rakkaus on juuri sitä, että ymmärtää, mikä on toiselle parhaaksi, vaikka silloin joutuisikin satuttamaan itseään. Toista kun ei voi kahlita.. "sinä pyysit aikaa, enkä minä voi sitä kieltää" >Arvostelija: poope10.02.2009 Kaunista ja herkkää, tämä kosketti. Pidin varsinkin viimeisestä säkeistöstä. "Oikea" rakkaus on juuri sitä, että ymmärtää, mikä on toiselle parhaaksi, vaikka silloin joutuisikin satuttamaan itseään. Toista kun ei voi kahlita.. "sinä pyysit aikaa, enkä minä voi sitä kieltää" >Arvostelija: poope10.02.2009 Kaunista ja herkkää, tämä kosketti. Pidin varsinkin viimeisestä säkeistöstä. "Oikea" rakkaus on juuri sitä, että ymmärtää, mikä on toiselle parhaaksi, vaikka silloin joutuisikin satuttamaan itseään. Toista kun ei voi kahlita.. "sinä pyysit aikaa, enkä minä voi sitä kieltää" >Arvostelija: poope10.02.2009 Kaunista ja herkkää, tämä kosketti. Pidin varsinkin viimeisestä säkeistöstä. "Oikea" rakkaus on juuri sitä, että ymmärtää, mikä on toiselle parhaaksi, vaikka silloin joutuisikin satuttamaan itseään. Toista kun ei voi kahlita.. "sinä pyysit aikaa, enkä minä voi sitä kieltää" >Arvostelija: poope10.02.2009 on miltei häiritsevää etsiä tekstiäsi arvostelujen keskeltä :) kuitenkin,tämän lukiessa melkein itkin... >Arvostelija: karjala22.06.2010 on miltei häiritsevää etsiä tekstiäsi arvostelujen keskeltä :) kuitenkin,tämän lukiessa melkein itkin... >Arvostelija: karjala22.06.2010 Huikeaa, Runossasi on Rakkauden raadollinen puoli, joskus se ei vain riitä ... >Arvostelija: myrskyjen lasimaalauksia13.10.2010 sä poistit sen punatekstin, johon sanon silti samaistuvani. congratz voitosta. ja tää runo taasen, melankolinen as usual. pidän kauemmas-lähemmäs -polarisaatiosta. toinen säkeistö puhuttelee erityisesti. jees. >Arvostelija: loveaholic13.06.2012 Uskomattoman kaunista runoutta. Sielultaan tulee mieleen ihan klassikkorunoilijoitakin. Upeaa, kerrassaan upeaa.. >Arvostelija: Nairje17.06.2012 | 0| 20 |