|
 |
|
|
|
|
|
|
|
Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot
Riisipuuro ja mehuMuistan kaikki ne vuodet,
kun kuuntelin sinua.
Kuuntelin ja mietin.
Kuvittelin maailmasi.
Kuvittelin sen varassa,
mitä minulle tietoa soit.
Minä näin, että sinä
et ole onnellinen.
Vaikka arvostetussa asemassa
olitkin.
Minä kuuntelin sinua vuosia.
Aina joskus vieläkin palaan
kuuntelemaan.
Missä liikut nyt?
Mitä kuuluu?
Olet yhä metsällä.
Vaan kerran veren makuun päässeellä
ei ole kaipuuta riisipuuron
ja mehun luo.>
05.05.2010ehk mennemme metsäl, mä oon vaan niin, kui sanois eläinrakas, lähe sit sellasen kaa metäl? >Arvostelija: ruMoilija05.05.2010 vahvaa >Arvostelija: Rokkarinpimu05.05.2010 Sinun omasiSinä tiedät kaiken.
Saikun pituuden ja
eteisvärinän.
Sinä saat minussa
aikaan tämän höpötyksen
tämän tärinän.
Sinä pitelet minua hereillä.
Ja Eminem laulaa:
"En pelkää."
Minun sanani
ovat pienet,
niin typerät.
Vaan sinulla voima,
äly niin terävä.
Minä rakastan sinua. Aina sinua!
Me menemme sänkyyn.
Otat minut syliin.
Tiedät, että vaikka
rakkaus on ikuista,
en eksy toisiin.
En huku.
En kuten sinuun.
Nojaa minuun.
Minä kestän sen.>
Rakkaani <3
05.05.2010
Sinä olet minulle kuin jumalaKoitat pitää minua hereillä.
Tahtoisin hyväillä sinua,
sieltäkin, mistä se ei enää
lukeudu rakkaudeksi.
Olet niin päättänyt,
että jokaisella meistä,
on valinnanvapaus.
Oma johtotähti,
oma jumala.
Vaan minä hymyilen sinulle
kuin rakastunut.
Sinä sallit paljon
minulta.
Sinä olet niin päättänyt.
Minä leikin ajatuksella
että huomenna
me menemme naimisiin.
Heitetään kaikki menemään
ja karataan täältä.
Hullunkurinen tunne
tekee minusta sekopään.
Sellaisen, josta kukaan
ei saa selvää.
Sinä vain, sinä vain,
ymmärrät minua.
Minä tahtoisin piiloutua
sinuun,
pukeutua sinuun,
nukkua sinussa.
Sinä olet minun heponi,
minun leponi,
minun eboni,
minun hormoonini,
minun vereni,
minun mereni.
Sinä olet minulle
kuin jumala.>
05.05.2010
LomaEn saa mielestäni sitä laukausta,
kun minut eliminoidaan.
Haaveilenko siitä, kaukorakkaudesta,
joka kokoon parsitaan
kahdesta säälittävästä kerjäläisestä
Suuren Kuninkaan portilla.
En saa mielestäni sitä raiskausta,
kun minut kunnoton joukko koettaa lannistaa.
Vältän jo valmiiksi yötä, katson, että tausta
minun rauhassa kulkea antaa.
Mukanani aina puukko,
suullani valmiina kullalle suukko.
Toiset kantavat kiveä kädessään,
minä pidän päässä kypärää.
Poliisit kyynelkaasua suihkuttavat,
jo kyynelkanavat aukeavat.
Anarkiaa valvoa täytyy.
Minä kiitän päivää, yötä.
Kalenteria,
joka on täynnä sanaa:
"Loma.">
05.05.2010rauha, sähän osaat runoil, kato mit noil? jatka runoiluu, kato välil kuu kuk muu.. >Arvostelija: ruMoilija05.05.2010 Aina oleva olenNiin monta, monen monta
lukua sanomatonta.
Raittiusaatetta,
ja korutonta vaatetta.
Ystävättä,
elämä jättää,
Päättää, että
likaista vettä
unelmat ovat.
Onneksi on kaukorakkaus.
Olemassa kaukolaukaus
ja kuriton tunne,
että tuonelanjoen lumme,
kannattelee siipirikkoa.
Pitkin maailmaa hajalla.
Vaikka ehkä, ehkä oikealla ajalla.
Jos tyytyisi siihen, että sylissä
maailman kylissä,
ei enää tuntisi mitään.
Tai sitten pitäisi silmät kiinni
ja takertuisi loppukaneettiin:
"Minä elin ja olin ja aina oleva olen.">
05.05.2010liet rakastunu, runos su... hyvä >Arvostelija: ruMoilija05.05.2010 Tuuli soittaa surumieliset säveletOn ikävää olla haavoittuvainen.
On ikävää, kun kaikki tietää kaiken.
En tänään rallattele eläkeläisille.
Sanon: "Ei kiitos" maailmalle jäiselle.
Itkettää niin, että tahtoisi vain kuolla.
Tiedän, ettei se mies tahtoani puolla.
Tiedän, että kateelliset menehtyvät.
Minun rakkaat, hyvät ystävät.
Maailma on jäätä, kylmä ja paha.
Motiivit on itsekkäät: seksi ja raha.
Metsästysvietti se on minullakin.
Vaan päässäni aion pitää lakin.
Pieni yöperhonen lepattelee jossain.
Hänelle runoni annan tulla vain.
Pala kauniimpaa maailmaa.
Sydämeni särkeä saa.
Järkeä suotu, että ymmärtää voi.
Toi, nainen peilissä, ei ilakoi.
Haaveensa isketty naulalla seinään.
Typeryyden kujat hänellä teinään.
"Tule luo, luokseni."
Kutsuu, huutaa, ja meteli
rikkoo naapuruston rauhan.
Sellossa ja kanteleessa ääni soi kauan.
Minä tinapilli vain.
Soittaja poissa kai.
Tuuli soittaa surumieliset sävelet.>
05.05.2010
Minä sinua haluanSatamassa hiljaista.
Maista onnea maista.
Hiljaisuutta, rauhaa.
Ei edes meri pauhaa.
Kävelen pienen matkan.
Polttelen, vaikka alan
väsyä tupakkaan.
Miksipä siitä luopuakaan.
Jossakin joku odottaa,
että tulee kesä ja kadottaa,
pimeän pelon,
ottaa selvyydestä selon.
Alkaa maisen rauhaisan elon.
Hätäännys talven pimeydestä,
haihtuu, ei kukaan sitä estä.
Pieni hiirenkorva muistuttaa,
jo pian kaunis kesä saa.
"Et ole olemassa täysin,
ellet elä täysillä",
tuntuu kevät sanovan.
Minä sinua haluan,
kesä, tulethan!>
05.05.2010Satamassa ja meren äärellä löydän aina rauhan... siksi tästäkin niin kovasti pidin. Samaan aikaan tästä löytyy sataman hämyisiä kolkkia ja kesän auringonsäteiden valoa. Mielenkiintoinen. >Arvostelija: CorazOn05.05.2010 Sinä et tullut tänä iltanaJoin taas pullollisen.
Tiedät sen, lääkkeeni, pakopaikkani.
Tiedät minusta senkin,
että mieluummin kuolen,
kuin annan periksi.
Konttaan pitkin yksiöni lattiaa.
Yrjöän jos siltä tuntuu.
Arvokkuuteni on ripustettu
seinäkello,
jonka pedofiili-pappani on tehnyt.
Menen ulos selittämään naapurille jotain,
viiniviiksissäni.
"Tänään on ollut kaunis ilma."
Tahtoisin hehkuttaa,
itseäni ketkuttaa.
Vaan en salli itseni tehdä niin.
Ei kukaan voi tietää
sitä, mikä on, kun ei ole ongelmaa.
Kun ei kerta kaikkiaan ole syytä itkeä.
Paitsi, ettet sinä tullut tänä iltana.>
04.05.2010Elämisen kipeyttä pettymystä >Arvostelija: lehdetönpuu05.05.2010 Paperinukkea pukemassaSinä maalaat huulesi,
ja minä katselen, kuinka
kokoat hymyä pienin ponnistuksin.
Minä tahtoisin huutaa:
"Olet kauniimpi kuin minä.
Ja minä en ainakaan tule matkaasi!"
Vaan jotenkin sinä saat,
aina, minut mukaasi,
minne menetkin.
Ja minä katselen tuskan vallassa,
kuinka puet sukkahousuja.
Nuo sinun reitesi, sääresi,
kaikki sinussa, on niin paljon enemmän
muotilehdestä,,
Ja minä olen humalainen nainen,
jonka piti katsoa perääsi.
Minä olen typerys, joka
käpertyy sisään päin,
ettet sinä tai kukaan tietäisi,
vammaa, avohaavaa.
Minä leikin paperinukella,
ja teen sen kuin 4-vuotias.
Paperinukelle ensin lakki.
"Lakki pitää sinut lämpinä:
Ole aina pidättyväinen.
Älä koskaan istu miehen syliin,
tietämättä, että tällä on pistooli."
"Sitten takki:
Ota aina varteen neuvot,
jota inhoamasi ihmiset jakavat.
Sinä kadehdit heitä, se on täysin normaalia.
Vaan he tietävät, että hyvä tulee hiljaa odottaen."
"Sitten kengät:
Julista aina kovaan ääneen, että Jeesus on kuningas.
Julista, vaikka aasit nauraisivat
ja lehdet tippuisivat puusta.
Se on sitten se hymy, jota ponnistellen kokoat,
kohta korviin saakka kikatusta.">
04.05.2010Surullinen, kipeäkin runo, hyvin kirjoitettu >Arvostelija: Neito6804.05.2010 tämä on koskettavan hieno >Arvostelija: lehdetönpuu04.05.2010 Siis ruusuista kirjoitanOsaan jo ulkoa jokaisen tulevan runon:
Kyllä nainen voi vihata miestä,
joka ei tiedä tuon taivaallista taivaan tiestä.
Ja, kyllä mies voi vihata naista,
joka on väärään suuntaan menossa oleva pakkokaista.
Vaan hellä pusu pululle,
ja malja ajankululle.
Olen ensimmäistä kertaa elämässäni
enemmän kuin yksin.
Olen sylityksin,
pistoolia pitelevän miehen kanssa.
Hän ei tajunnut, minä olen ansa.
Hän ei tiennyt, minuun rakastumalla,
saa ankkuroida veneensä ensi astumalla.
Ja likaiset legendat, verevät pedot,
tekevät uinnista hauskaa, pitkät vedot.
Ken hukkuu, ken jaksaa uida.
Maailma on saasta, sitä ei voi puida,
kuin runoissa vähän,
tietoisuus hämärän,
tekee kipeää,
siis ruusuista kirjoitan.>
04.05.2010Taidokas, asiaakin sisältävä runo. Hyvin rimmaa :)) >Arvostelija: Velimarkku04.05.2010 Kas uusi merkki kuussaMitä tehokkaammin käyttää ruoskaa,
huutaa, tempoo: "kaikki juoskaa",
sitä enemmän saa maistaa vihan voimaa.
Ei se armahda, oi se soimaa.
Mitä syvemmälle upottaa sanojen tikarin,
mitä suloisemman juoman juottaa reunalta pikarin,
sitä enemmän ihanaa juopumusta.
Ei ole enää taivas musta.
Transsissa on helppo elää.
Ei ole oikeaa, ei ole väärää.
Itse kohtaloni määrään,
minne kuljen, onko määrää?
Hieman hypnoosia, hyppysellinen rohtoa väkevää.
Muistuttaa psykoosia, vaan on jotenkin elävämpää.
Voisi hyppiä narua taas, laulaa, juoda ja kikattaa.
Villi nuori tekee huorin, sanat sinne tänne lentää.
Menettelee, koettelee herra sen verran,
että juoksulenkkiä muistuttaa runo tää.
Säyseä kissa ei ole tainnoksissa,
ei lääkettä suuhun, vaan karkuun kiipeää puuhun.
Minun dopamiiniannos päivittäinen,
ja serotoniini, ah ihana näin en,
koskaan vajoa pohjalle,
jos vain, jos vain ja ainoastaan jos vain,
katselen taivaalle.
Kas uusi merkki kuussa.
Mainoslauseita, oivaa pilaa.
Kuka tätä täällä tilaa?>
04.05.2010
KiitosOi, laula se laulu runnellusta rakkaudesta.
Oi, anna minun kuulla tuskasi.
Piirrä pensselillä kyynel.
Tuo tyynylleni ruusu, piikikäs,
verenpunainen.
Hyräile ja huuda.
Anna kaiken vuotaa ulos, kuin hengityksesi
loihtisi metsän pimeyden eläväksi valoksi.
En olisi tässä, ellet sinä olisi laulanut.
En tässä runossa, en tässä hetkessä.
Kiitos pieni-Annamme, että sinä
annat tunteen, sanat kokemukselle.>
En kerro laulajaa, vaan kiitän musiikistaan.
04.05.2010
Jos kestäisi kuunmaisemaaJos kestäisi kuunmaisemaa sisällään,
sitä, että toisaalla ihmiset makaavat auringon alla
ja itse, niin, etäällä, siitä lähtöpisteestä valon,
rallattelisi Janatuisella illasta aamuun
ja nukkumaan mentyäänkin vielä
kellistäisi kylkensä ihan liki,,
Jos kestäisi kuunmaisemaa.>
04.05.2010Pidän sanankäytöstäsi ja tuo lausahdus: "jos kestäisi kuunmaisemaa" on sekä kauniin kuuloinen, että oivaltava... >Arvostelija: Paula03.12.2010 SinäMinä humallutan itseni sokerilla,
että voisin ärtyneenä väsymyksestä
huutaa sinulle: "Ole kuin kaikki muut."
Sinä istut ja vaikeroit pidellen päätäsi.
Minun sisälläni on raivo,
ja minun pitäisi olla sinulle vaimo.
Me rakastamme, vaan maadumme hiljaa,
hiiva syö elimistöä ja silmissä sumu liikahtelee.
Typerää olla olemassa vajavaisena.
Vaan ainoa tapa olla.
Jos olisin ollut perfektionisti,
olisin nainut narsistin.
Silloin pinta olisi kiiltänyt,
eikä kaiken vajavaisuus viiltänyt.>
04.05.2010
Perille viePieni lapsi, aivan sekaisin.
"Se on sekopää",
sisaret sanoo.
"Vulgaarinen, pateettinen,
retardaatio",
sanat vilisevät mielessä.
Jotakin minussa, on pahasti pielessä.
Ei ole äidin rauhoittavaa kättä
Sisarukset heittävät päälle kylmää vettä.
Vilunväreet juoksevat pitkin selkää.
Ei ole isää sanomassa: "Älä, sinä, lapsi pelkää."
Vittumainen maailma sisällä pääni.
Se, mitä tuotan, on sydänjääni
ulkopuolellani pakkaskukkia kasvatan.
Kukaan ei tajua, olen pakkoliikkeinen vanki vartijan.
Huudan, hakkaan päätä seinää.
Puhun puuta heinää,
yrittäen anoa:
kuuntele, mitä minulla on sanoa.
Huudan lujempaa: "Hullu olen."
Kohta naapurustokin kuulee, jälkeen yöunenen,
aamun lintuparvi,
yöllinen varvi,
jokainen henkäys,
on hulluutta.
Hajoaa pien lapsi.
Luojan kiitos, hänellä on kaksi
mahdollisuutta.
Etsiä aikakautta uutta,
tai rakentaa sisäänsä salaisuutta.
Molemmat tiet,
perille vie.>
04.05.2010
Typerät pakkoajatuksetKiitos, kulta, annoit aamuuni hymyn.
Nuo poliitikot viljelevät hienoja sanoja,
kuten henkinen retardaatio,
vastaan siihen vulgaarisella tavallani:
"Melkein kuin aavistaisin, ettei paukkuni riitä."
Kiitos, kulta, annoit aamuni hellän hyväilyn.
Tuo naapurin pappa haravoi taas pihaa.
Minä katson sitä retardaationi suomin
pateettisin voimin, clichee: naapuruston sonni.
Ja jos joku jää miettimään,
mitä miettii pieni pää.
Täytyy sanoa, että enemmän
toukokuuta,
ja halaan jo kalpeaa kuuta,
kuin aurinkoa.
Viiltävä kipu, sen voi muuttaa voimaksi.
Sen voi muuttaa vihaksi pysytellä elossa.
Tai sen voi antaa murskata mielensä.
Jos alituiseen varoo sammakoita kielensä.
Me ehkä jaksetaan. Me ehkä ei.
Mikäli kaikki on epävarmaa, tuntematon on tie.
Jalka astuu varman askeleen.
Tästäkin on Jeesus jo käynyt.
>
04.05.2010
Tarpeestani toistaa traumaaRakasta minua niin, että poskia helottaa.
Oi, kuningas, olen jälleen polvillani edessäsi.
Vie minut syvään euforiaan.
Sinne pyörteisiin intohimon.
"Elän, vaikka olen kuollut!"
"Elän, koska sinä rakastat minua."
Jossakin toisaalla, joku puhuu asiallisia.
Ei, en minä nyt tahdo kuulla.
Minä olen hurmoksissa,
jostakin voimastasi, jostakin vietistäsi,
jostakin tarpeestani toistaa traumaa.>
03.05.2010
SananlaskujaJos ei malta, sanomatta paha sana,
ei valta, tartu ovenpieleen, ei tule edes mieleen.
Jos ei leiki, on jo kuollut. Jos ei flirttaa, huomaa egonsa kuolleen.
Tytön housuissa aikuisen miehen käsi. Aikuisena käen muna pesässään.
Irstas maailma vie ihmiseltä järjen.
Ystävän lämpö on kuin lämmin talo jääkylmässä maailmassa.
Käpertyä sikiöasentoon, olla kuolemanpelossa.
Hirveiden paineiden alla hiili muuttaa muotoaan.
Ystävän käsi poskella. Enkeli taivaassa rukoilee.
Suoraan kasvanut ei tue väärään kasvanutta. Ellei ole jo lapsena hakattu kaatumaan väärän päälle.
>
03.05.2010Satuttavia, sanomaltaan suuria sanalaskuja, suosikkeihin! >Arvostelija: Aleksandra S03.05.2010 Huh, siulla on vahvoja runoja, hienoja kuvia. Jotenkin vähän erilaista, minä pidän. >Arvostelija: Sielulintu03.05.2010 ValtaMonet luulevat, että muita kiinnostaa heidän juttunsa.
Monet luulevat, että he muut tahtovat heidän tuttunsa.
Minä luulen, että jakomielitauti ei ole kenenkään hot topic.
Eikä copy paste tekniikka riitä niin kauan, kuin tahtoo
jotakin todellista välittää.
Minä tahdoin vain silittää päätäsi.
Katsoa kun sylissäni saat hengityksesi tasaantumaan.
Rattopoika ja rattotyttö, kuten minäkin, kyllä minä tiedän, mitä sinä ajattelet itsestäsi ja luulet, että minä huudan sen sinulle päin naamaa.
Saatan niin tehdäkin. Mutta en, ettenkö katuisi sitä lopun elämää. Voit ampua, minut, ei sen takia.
Vaan koska minä huudan, ja sinä menet rikki.
Ja minä alan tajuta, mitä on valta.>
03.05.2010Vautsi, ai että miten saatkaan vierasperäiset, arkiset termit kuin "copy paste" ja "hot topic" istumaan hyvin muun tekstin joukkoon. Pidin, sai ajatukset liikkeelle. :-) >Arvostelija: su samuru03.05.2010 Itkemään jääTahdotko tietää, kipua sietää,
turvata siihen, johon päde ei miehen
sana, ei liha, ei aikajana.
Missä ikuisuus, on alkua onnen.
Missä rakkaus, on aikakauden
mittainen matka,, sä runoa jatka.
Pelkäätkö että, hulluutesi,
syövyttää ruoan ja tulee esiin.
Pelkäätkö että, vangiksi jäänyt,
unohtaa sanat sävyisän säädyn.
Pelkäätkö potkua, lisää haukkua.
Kuuletko koskaan, kuinka sua verrataan roskaan.
Luotatko enää, että on elämää,
jossa on tahto hyvään.
Itsekkyyttä, syyttä toista.
Ei syytös kipua poista.
Rakkautta, antaa elää.
Posken kääntää. kun joku lyö.
Voisin kertoilla, vertailla meitä.
Kahden maailman enkeleitä.
Erottavaa on äänet, jota olemme kuulleet.
Ne harhat, joita lääkärit harhoiksi luulee.
Minä en kuule, en enää luule,
että olisit kiltti, tiedän hyvin helvetti
on sielusi tila.
En ole pila.
Vaan miksi syyttää,
kun tiedän jo selvään.
Sinä jaksat vielä vuoden,
ehkä ensi kevääseen.
Ja itkemään jää,
vain Jeesus.>
03.05.2010
| 0 | 20 | 40 | 60 | 80 | 100 | 120 | 140 | 160 | 180 | 200 | 220 | 240 | 260 | 280 | 300 | 320 | 340 | 360 | 380 | 400 | 420 | 440 | 460 | 480 | 500 | 520 | 540 | 560 | 580 | 600 | 620 | 640 | 660 | 680 | 700 | 720 | 740 | 760 | 780 | 800 | 820 | 840 | 860 | 880 | 900| 920 | 940 | 960 | 980 | 1000 | 1020 | 1040 | 1060 | 1080 | 1100 | 1120 | 1140 | 1160 | 1180 | 1200 | 1220 | 1240 | 1260 | 1280 | 1300 | 1320 | 1340 | 1360 | 1380 | 1400 | 1420 |
|
|
Pellava 
