|
 |
|
|
|
|
|
|
|
Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot
Rikkaat ja välinpitämättömätReconciliation, love, understanding.
Kuinka annat anteeksi alaspainajillesi?
Heartache, denial, misbehavior.
Kaikki oikein, koska et ole oikeinajattelija.
Maailman vääryydet eteen avautuvat.
Mustat, valkeat, herrat, orjat.
Timantit, öljy, kulta.
Orjuuden vuosisadat, köyhyys.
Nälänhätä, välinpitämättömyys.
Kauniit puheet vailla tekoja.
Tämänkin siiderin hinnan olisin
voinut antaa köyhille.
>
19.04.2011Jaan tämän maailmantuskan. >Arvostelija: Seawind19.04.2011 Asiaa. hieno runo! >Arvostelija: loveaholic19.04.2011 Runossasi on tärkeää sanomaa. Pidin valtavasti. Kiitos. >Arvostelija: Mikaww20.04.2011 Koskettavan viestin kerrot runollasi. Liian usein suljetaan silmät ja katsotaan toisaalle, kun kärsimys suorastaan huutaa olemassaoloaan. Kiitos, että annoit tälle päivälle pohdittavaa, tässä koleassa maailmassa. Kiitos runostasi. >Arvostelija: Isadora21.04.2011 Loistava. >Arvostelija: Sanojensaattaja22.04.2011 Rakkaus, jonka löysinTekisinpä jotain itseni eteen.
Menisin seisomaan kylmään veteen.
Herättäisin liikkeelle voiman jäädä henkiin.
Astuisin kerrankin liian suuriin kenkiin,
ja täyttäisin paikan.
Vanhassa kirkossa soi hymni.
Kuuntelen kuulokkeista, kuinka tyyni
on pinta sävelmän, kuin peilityyni.
Näen edessäni kirkon vanhan,
kuvajaista katselen.
Rakkaudentunnustus Jumalalle.
Heitti meidät maailmalle.
Hajanainen joukko kärsivien.
Syntisten, kadotettujen ihmisten.
Sydänverellä kirjoittaa.
Tahdon Sinua rakastaa.
Ilmoille nousee vapauden lintu.
Irrottuu tuuleen peittävä huntu.
Valon näkee, värit maailman.
Rakastettunsa näkee ihanan.
Ja tarina jatkua saa.
"Jossain", sanoin ennen itselleni,
"On paikka rakkauden."
Löysin sen paikan sydämestäni,
kun olin juonut kaksi ananassiideriä.
Niitä saa Lidlistä, tuosta saksalaisesta
kaupasta.
Olen kirjoittanut tuhat kirjaa.
Polkenut ilmaa.
Tavoitellut tietämystä
ja rakennellut teoriaa.
On aika antaa ajan kulua.>
19.04.2011
Kesän henkiLuonto herää kevään myötä.
Voimme kiittää auringon työtä.
Laskea muurit alas kylmää vastaan.
Aurinko hoitaa kesänlasta.
Sielu yhtä anoo, janoo:
kokea rakkautta väkevää.
Kesän henki sielulle sanoo:
aika, kultaseni, sinut herättää.
Kesän henki sykkii, virtaa.
Muovaa meidän elämän pirtaa.
Sydän pumppaa iloa aitoa.
Hetkittäin opettelemme elämäntaitoa.
Sitä paras on opetella ilman opastusta.
Emme kaipaa siihen koulutusta.
Itse oivaltaa, rakkaus on syvää.
Ja kaivata lisää sitä, mikä on hyvää.>
16.04.2011Hieno tunnelmaruno perinteisesti riimitellen. Pidin. >Arvostelija: niiu16.04.2011 runosi säteilee positiivisuutta, niin kuin kevät aurinko, kaunista tätä päivää sinulle! >Arvostelija: tulukset19.04.2011 Onni asuu minun luonaHänellä on sulosuu,
jolla pussailee.
Hänellä on katu-uskottavuus,
kun ajelee.
Hänellä on parransänki.
Hänellä on terävä järki.
Hän istuu, tekee mitä vaan.
Saa minut rakastumaan.
Hän narsissit ostaa, keväällä.
Hän asun luonani täällä,
minun pienessä kolossa,
ja kellua saamme hyvässä olossa.
Hän rakkaani on ikuiset ajat.
Jos lähteekin pois, tulee vastaan rajat.
Hän silloinkin pysyy muistona tuona,
jolloin onni asui minun luona.>
16.04.2011
NarsissiSiinä se on ja paistattelee,
aurinkoa meille esittelee.
Väriltään keltainen,
kovin on kaunoinen.
Kevään kukoistus huoneessani.
Pääsiäinen on aivan kohta.
Jeesus kärsii ja ylös nousee.
Syömme pääsiäispöydässä lohta.
Viiniä nautimme muistokseen.
Rämä elämä, voi olla jämä.
Vaan totuus on kuitenkin tämä:
Jeesus oli kerran vaatteissa Herran.
Ja tajuta voin sen verran,
sillä on merkitystä.>
15.04.2011Hieno pääsiäisruno, tavoittaa myös keväisen juhlan todellisen, kaikista ihmeellisimmän merkityksen. >Arvostelija: Aureelia15.04.2011 LiberalismiVapautunut aatteista vanhan.
Vapautunut vaatteista myös.
Esiin marssii uutukaisessa,
puvussa kirjavan papukaijan.
"Nyt ei pidätä minua normit",
"Nyt olen vapaa elämään!"
Kauas askeleet vievät,
menneestä eteenpäin, tulevaisuuteen.
Pakkopulla, valtakeino,
koneisto alistamisen.
Mina eivät enää sido.
Teen, kuten itse ajattelen.>
15.04.2011Runous on vaikkuttamista, politiikka on vaikuttamista, rakkaus on vaikuttamista. Tavoitteet ja keinot saattaa olla yhteneväisiä kolmessa >Arvostelija: tiberius15.04.2011 Tunnustan väriäTunnustan väriä: omaani.
Tuntemukseni: oikeat.
En mukaile toista,
en itseäni poista,
analysoin ja voimaannun.
Tunnustan väriä - viimeinkin.
En kumarra, en myönny
tunnustamaan itseäni vääräksi.
Tunnustan väriä, sen uskallan tehdä.
Jossakin tien päässä tulosta ehkä.
Itsenäinen ajattelu, oikeus tunteisiin.
Voima kriittisyyteen, kyky käsityksiin -
omiin, rohkeisiin, kriittisiin, väkeviin.>
14.04.2011Näinhän sen pitääkin mennä. Upean vahvaa tekstiä. >Arvostelija: Aquilus umbra14.04.2011 Originaali ja nerokas runo. >Arvostelija: Sanojensaattaja22.04.2011 Kykenet ymmärtämäänHe ehkä potkivat sinua päähän.
Vajosit syvälle, syväjäähän.
He ehkä kielsivät oikeutesi tuntea.
Mahdollisuutesi olla rohkea ja julkea.
Et saanut kritisoida, et ajatella.
Kaikki oli kontrolloitua, uhattua.
Pelkosi syntyi, et tiennyt syytä.
Sisimmässä myrsky, ulkoisesti tyyntä.
Ahdistuksesi epämääräisyys,
tuntemasi ehdoton vääryys.
Kaiken absurdi mielettömyys.
Sait kokea olevasi mitättömyys.
Aikuisena katso, tunne ja koe.
En tätä sinulle turhaan hoe.
Tehtiin väärin, sinä voit sen myöntää.
Ei tunteita tarvitse piiloon työntää.
He eivät uhkaa enää sinua.
On aika voimaantua.
He eivät pääse sinua satuttamaan.
On aikasi puhjeta kukkimaan.
Kun näet selvään,
ilman että pelkäät,
huomaat myös valon,
kauneuden palon.
Sisimpäsi kukkii,
ei tarvitse tukkii,
ilmaisutietä,
tai tunteita kieltää.
Voimaantuminen on sitä,
ettei mahdotonta ole mikään.
Jos itseesi uskot,
avautuvat lukot.
Salattuun huoneeseen,
pimeään, hämärään,
käyt käsitykseen,
kykenet ymmärtämään.>
14.04.2011
Poistuminen näytelmästäSelviytymistarinaksikin sitä voi sanoa,
elämäni.
Paljon piti lakki kädessä anoa,
vaan se, mikä tuotti lopulta tulosta:
ettei itseään kavalla.
Kuin voittaja seison vuorella.
Tunnolla vielä nuorella.
Heilutan lippua pelastuksen,
itseensä luottamisen.
Arviointikykyni ihmisistä,
on toisista kapinamieltä.
Sitä ei toinen käsitä,
miksi minut pyrkii työntämään tieltä.
Olisiko kyse sairaudesta,
heikkojen, kiusattujen,
kun toiset voimantunnosta,
lakaisee roskat alle mattojen.
Käsityskykyni harmittaa,
sitä, joka kaipaa kumartajaa.
En jaksakaan kumartaa,
en näytelmässä puhertaa.
Persettä näytän, lähden pois.
Näytelmää ei muuten päättää vois.
Toiset saavat ihailunsa esittää,
paremmille, jotka arvot vesittää.
Haistatan pitkät maailmalle,
ja käyn eläkkeelle halvimmalle.
Kirjoitan joskus, ilmiannan,
kuinka maailma parannan.
>
13.04.2011Hywä! cuulia:) >Arvostelija: Dekadentti mustelma13.04.2011 Upea, räväkkä. Pidän tästä. >Arvostelija: LonelyWalker13.04.2011 Hienoa, suoraselkäistä, barrikaadeille kiipeävää :) >Arvostelija: Syysrouta14.04.2011 YstävälleHellä tuuli hiuksiisi puhaltaa.
"Eteenpäin", se kehottaa.
"Katso kaunista maailmassa.
Katso kauneutta myös tuskassa."
Tuskasi sisälläsi voimia syö.
Kyynel sydämen ei vain näy.
Tunteissa on täysi työ.
Surutyökin työstä käy.
Aamu sarastaa, puissa soi.
Etelätuuli kevään tuo.
Maailma ihmisten ilakoi,
askeleet johtavat toisten luo.
Tuskassaan aina yksin,
mutta tuulessa vapaa suremaan.
Auttaa itseään ymmärryksin,
mistä syntyivät varjot surunmaan.
"Kuule, kuinka kauneus tuskassakin,
korvaasi kuiskuttaa rakkaudesta."
Kaipuusta lohdutukseen kukin,
suruinen näkee unta paremmasta.
Tulee vielä aamu,
jolloin suru pois on.
"Tuo aika jo saavu,
rukous, tunne pohjaton."
Lepää, sure surusi.
Rakasta elämää, tuskaakin.
Älä irti päästä koskaan!
Vaikka aina öisin,
tulee tunne viimehetkestä
elossa.>
12.04.2011
PeriaateKuin hukkuva kiskon juomaa,
mietin menneen tuomaa.
Katson kuinka ajatukset hakee uomaa,
vapautuu paoistaan juoksemaan.
Nyt voin hyvin ajatella,
rauha on tässä illassa.
Nyt voin heitä sadatella,
jotka kävivät ruhjomassa.
En sijaiskärsijää etsi, tarvi.
Ei kostoksi käy sijaisuhri.
Tiedän kuka minulta mitäkin riisti,
vaikka tietenkin jokainen kaiken kiisti.
Sanaista miekkaa voin heilutella,
ja mellastaa mielin määrin.
Oikeuttani en tässä ajassa saa anelulla,
niin paljon on tehty väärin.
Mutta henkinen varmuus on kaiken alku.
Aukenee edessä uusi polku.
En mukaan ota elämäni pilaajaa,
enkä kaipaa ajatusteni tilaajaa.
Minä vain, ja jalo periaate.
Rauha minulle, ja sielun suojaksi vaate:
valkoinen.>
09.04.2011
Henkinen poliisiVanginvartija, ajattelunvapaus riistetty.
Arvoni, kunniani, kaikki kiistetty.
Henkinen poliisi, et ajatella saa.
Itsenäinen, kriittinen pohdinta on tuomittavaa.
Rautojen takana vanki lepää.
Kaipaamatta vieraakseen ketään.
Jokainen positiivista ajattelua tuputtaa,
anteeksianto on vaatimus, joka hukuttaa.
Uskallanko rikkoa vartijoita vastaan.
Itse itseni pelastaa.
Salaisen päiväkirjan kirjoittaa,
jossa ruhjeet, vammat tunnustaa.
Riuhtaisenko itseni vapauteen,
tukeudunko omaan mielipiteeseen.
Teillä on keinot kovat,
vaan minulla ajatukset omat,
joita ette enää minulta riistä.
Olen onnellinen niistä.>
09.04.2011
Miksi Jeppe juoMiksi Jeppe juo,
kysyy naapuri tuo.
Silmäsi ylös luo,
kuivaa kyyneltesi vuo.
Kuin puukko rinnassa,
kuljen halvassa hinnassa.
Kuin ikivankeus olisi,
perhe henkinen poliisi.
Ethän syytä, itsenäisesti ajattele!
Ethän pyydä, apua anele!
Ethän kritisoi, ethän itseäsi toteuta.
Perhe poliisina tukee vain henkistä sokeutta.
Siis, miksi Jeppe juo,
kysyy naapuri tuo.
Vastata voin kai,
vaikka on maanantai.
Jeppe juo, surut hukuttaa,
että illalla nukuttaa.
Ettei ahdistus unta vie,
että helppo hetken verran olisi tie.>
09.04.2011
Sitä, vihaa, väkivaltaaVoiko elämässä olla hetkeä parempaa,
kuin koti-ilta ja musiikki päällä?
Voisiko mielestä tulla arempaa,
kun on koko elämänsä kävellyt heikolla jäällä?
Onko puhdetta tärkeämpää,
kuin setviä menneitä, miettiä?
Käyttää omaa järkeään,
pohtia tuhoamisviettiä.
On olemassa vihaa, suoraa ja epäsuoraa.
Se kohdistuu erilaisiin, ajatellaanpa vaikka huoraa.
Sillä pyritään nujertamaan vieraat pois,
luullen siten itse vahvempi ois.
Sillä heikot vihataan maan rakoon,
laitetaan juoksemaan elinikä pakoon.
On kiusaamisen muotoja: työpaikka, koulu, koti.
Harvalla on sisäinen selkäranka pitää roti.
Kaikki tarvitsevat reilua peliä,
joutumatta pelkäämään lähipiirinsä keliä.
Kun puukot sataa, maailma mataa,
ei eteenpäin näe, ei hyvät neuvot päde.
On rasismia, kiihkoilua, vasenta ja oikeaa.
On väkivaltaa henkistä, ja myöskin sitä harrastetaan,
että ellei tajua luopua ihmisarvosta,
uhrilta viedään luulonsa kunniasta.
Niin maailma ryöstää, nujertaa, kuosiin hakkaa.
Tuntuen sanovan: "Ryysysi pakkaa."
Muuta etelätuulien myötä,
jos et täällä tee edes työtä.">
09.04.2011
Ei menestystä, kunniaaNuorena olin yksi villikissa,
josta sanottiin: "Kulkee kadoksissa."
En tukeutunut muihin.
En pukeutunut hienoihin asuihin.
En lukeutunut joukkoon, kuuluin karuihin.
Lapsena opin lukemaan varhain.
Tajusin maailmassa täytyy olla parhain.
En tajunnut tunnetta.
Elämä oli silmänlumetta.
Kulissit repivät rikki sielun.
Aikuisena vastaan, jos kysymys esitetään.
Pidän pääni, vaikka näkemykseni vesitetään.
En lukeudu niihin,
jotka tukeutuvat muihin.
Ja pukeudun rääsyihin,
jotka penneilläni saan.>
09.04.2011sanoilla leikinSanoilla leikin, kudon seitin.
Mukava homma, hunningolla.
Aivojumppaa, verta pumppaa.
Energiavirta, mieli, harkinta.
Tuloksekasta leikkiä mielen.
Toivottomasta poies vieden.
Leikki auttaa, ilon palauttaa.
Oivallus ja toteutus.
Sanojen taika, katoaa aika.
Hyppy, heitto, kesäkeitto.
Ravintoa, ruokaa, mieli huokaa.
Sanoilla sotkea, olla notkea.
Sana-akrobatia, mikrokosmos.
Maailma maailman sisällä.
Ulottuvuus, mielikuvitus.
Piristys ja huvitus.
Herättää henkiin halu elää.
Astua kenkiin, kulku hyppelevää.
Kuin lapsi pieni, nauttia vaan.
”Myrkkysieni, näin unohdetaan.”
Keltainen on väri auringon.
Unelmataivas ja ilmalaivas’,
purjehdin pois, murheiden suolta.
Kas, Jeesus vois, tulla tuolta.
>
09.04.2011Uuu, energinen ! Kivasti soljuva. Pidän tästä. >Arvostelija: SilliSalaatti09.04.2011 En tapojani parannaen ollut tunnistaa,
tunnustaa halunnut,
kun silmät ummistaa,
on kaikki paikat kalunnut.
Mistään en löydä,
salalokeroa,
joka pöydän,
kolusin.
Mutta siinä se on,
ensimmäinen kirje.
Vaikka voimaton,
ääni sanoi: "Virhe."
Pitelen yllä, tulta,
jonka saan sulta.
Luen uudelleen,
vanhan rakkauskirjeen.
En pois anna.
En tapoja paranna.
Tässä ja iäti,
hetkessä pysähtyneessä.>
08.04.2011takertuu menneeseen,ku tunteet käskee.. >Arvostelija: ollimolli08.04.2011 Köyhän ruokaaUnikuviin ja unelmiin,
sopivat tuhkimotarinat.
Elämä vain ei mennyt niin,
kuitenkin runoni jarinat,
kertovat siitä, kun rahat ei riitä,
mutta mitä siitä, sillä
unelmat ovat köyhän ruokaa.
Kuitenkin elämä otti, antoi.
Ohutkin jää, kuitenkin kantoi
turvaan rantaan, kultarantaan.
Laskin varpaat santaan
ja nyt tulevaisuuteen suuntaan.
Erittely vanhoista tappioista,
luku sinänsä.
Opin jotain rappiosta,
sisällyksetöntä.
Kirjoitin luvun toivosta,
joka ei kuole tulessakaan.
Laskin kukkaseppeleen,
hiuksilleni uudelleen.
Vielä nuori ja voimakas.
Vielä elää halukas.
Tulkoon tupaan vaikka lunta,
minä näen voimasta unta,
sillä unelmat,
ovat köyhän ruokaa.>
08.04.2011
VoimaantuminenMiksi hävetä itseään,
antaa luokitella pohjasakkaan?
Voi ylpeänä kantaa nimeään,
voi lisätä tulta takkaan.
Jos joku kaltoinkohtelee,
arvottomuutta viestii,
voi vaihtaa toiseen seurueeseen,
jossa on lupa miettii.
Kysymykset kiinnostuneet,
houkuttavat esiin,
ajatukset paikoilleen juuttuneet,
seisahtaneisiin vesiin.
Näillä eväillä, näillä keinoin,
jotka minulle jaettiin,
elän, toimin, niin kuin voin.
Ja katson viime korttiin.>
08.04.2011Vahva runo, näin jokaisen pitäisi ajatella >Arvostelija: KuunEpäilys08.04.2011 Rakkauden alkeetMinä tässä, tunteeni nämä.
Sisimmässä, ihmisestä jämä.
Turhautuminen, suuttumus,
niiden vaarallinen tukahdutus.
Jos kielteiset tunteet lobotoi,
myös elämänvoiman sabotoi.
Ei enää sielu ilakoi,
eikä mieli hyvin voi.
Siispä, alkeet rakkauden,
alkaa vihantunteesta.
Missä on syyllinen,
kenelle lopulta olla armollinen?
Tunteet oikeisiin kohteisiin,
en kaipaa sijaiskärsijää.
Voimaantuminen menee niin,
että tunteensa käsittää.
Lopulta seestynyt avaruus,
valon herkän tuottaa.
Lopulta ei ole salaisuus,
mikä onnen tuottaa.
Itse itseni hyväksyn,
tunteeni sallin, ne koen.
Rakkauden alkeet, kysyn,
osaatko, vaan en sitä hoe.>
08.04.2011
| 0 | 20 | 40 | 60 | 80 | 100 | 120 | 140 | 160 | 180 | 200 | 220 | 240 | 260 | 280 | 300 | 320 | 340 | 360 | 380 | 400 | 420 | 440 | 460 | 480 | 500 | 520| 540 | 560 | 580 | 600 | 620 | 640 | 660 | 680 | 700 | 720 | 740 | 760 | 780 | 800 | 820 | 840 | 860 | 880 | 900 | 920 | 940 | 960 | 980 | 1000 | 1020 | 1040 | 1060 | 1080 | 1100 | 1120 | 1140 | 1160 | 1180 | 1200 | 1220 | 1240 | 1260 | 1280 | 1300 | 1320 | 1340 | 1360 | 1380 | 1400 | 1420 |
|
|
Pellava 
