Tahtoisin upota asfalttiin;
matkata maailman ääriin
ja sieltä takaisin
(tai polkea vain paikoillani)
mutta vasta sinun kanssasi
raskisin rauhoittua.
olla aloillani
jos sinäkin olisit.
>
päivitetty
20.08.2010Jos hänkin olisi paikoillaan, tai kulkisi vaikka ympyrää, minäkin voisin rauhoittua.
Kunhan tietäisin mitä ja miten.
Kaunista!
>Arvostelija:
Hetkessä22.08.2010
Mun onni koostuu palasista
irtonaisista
osista
ja sinä pidät niitä kasassa:
pidät minut järjissäni.
>
12.08.2010Tuo runo..
se on justiinsa sitä, mitä mie etsinkin juuri nyt.
Hieman lohduttavia sanoja, hieman hulluja sanoja ja mitä tahansa, kunhan kaikki kuulostaa kivalta ja ihanalta, surulliselta ja vaikealta.
Tuo on se runo, mitä mie olenkin etsinyt pitkään, jonka voin sanoa jollekin, joka tajuaa tuon. Joka ei välttämättä tyrmää koko ajatusta samantien.
Koska meidän kaikkien onni koostuu pienistä, irtonaisista palasista, jonka kokoaja pitää meidät järjissään ja kasassa.
Vau. Suosikkeihin.
(Vaikka itkenkin, se ei tarkoita sitä, että runo olisi huono, vaan se on juuri hyvä tällaisenaan, lyhyenä ja ytimekkäänä, koska kaikki sen tajuavat, jos välttämättä haluavat)
>Arvostelija:
Hetkessä22.08.2010
Edellinenkin jo sanoi aika paljon. Tässä runossa on juuri sitä, lohdutuksen sanoja, hieman hulluuttakin, pärjäämistä. Tykästyin kovasti, koska niinhän se on. Onni koostuu palasista, en tiedä onko se koskaan täysin ehjää ikinä.
>Arvostelija:
Pessi25.08.2010
Elämä on nousevia tilastoja
Minulla on piiput ja ne levittävät savua
peitellen, silottaen sitä sairasta satua,
jossa susihukka puhalsi kumoon
neljä seinää ja kaksi taloa
tai söi nälkäänsä enemmän kuin tarve vaati
kun miljoona on vähän
vaikka kaksi liikaa
käsi kestää kättelyä, kaljaa ja kahinaa,
muttei kevyttä sykettä
toisen omaa,
eikä toista samanlaista
kaunista yötä ja kevyttä päivää
rakkautta, onnea syvempää.
>
24.07.2010mielenkiintoinen
>Arvostelija:
seba24.07.2010
Hyvä runo, hieman surumielinen ja ehdottomasti mielenkiintoinen. Joka lukukerralla uusia puolia. :)
>Arvostelija:
MorteChaos24.07.2010
Kaivoit minut kuorestani
käärit kupalamuovit pois
otiti syliin, silittelit
viereesi uudestaan mut loit.
>
kevät -10
14.07.2010Yksinkertaisen kaunis, mukavalla kielikuvalla.
>Arvostelija:
Syysrouta14.07.2010
Erinomaisen omaperäistä sanaisen
tunteen piirtoa kauniilla runollasi
>Arvostelija:
Puuhevonen19.07.2010
rakkautta eli ihana
>Arvostelija:
seba25.07.2010
Yksinkertaisuudessaan kaunis.
Helppoa ja tunteellista.
Miekin haluan!
>Arvostelija:
Hetkessä22.08.2010
Entä sisintäni?
Ei kyse ollutkaan siis siinä
ettet välittäisi tarpeeksi
vaan siinä kun et ymmärrä.
ei sillä niin väliä,
ihoani koskettamaan
suostuu moni muukin.>
kevät -10
10.07.2010
Oli paha olla
oksensin perhosia
jotka lepattivat
kurkussa ja sormenpäissä
silmäkulmissa
ja saivat suunpieleni nousemaan
-minut hymyilemään holtittomasti.
>
10.07.2010
Kissa kuumalla katolla
Ne oli niitä päiviä
kun en malttanut
edes
pukea paitaa päälleni.
>
13.06.2010Hersyvä!
>Arvostelija:
maitokahvi15.06.2010
Kehräävän kuuma.
;)
>Arvostelija:
niiu23.06.2010
Hieno!
>Arvostelija:
Tupasvilla24.06.2010
Oi miten vähin sanoin voikaan
paljon sanomaa välittää, hottia on
>Arvostelija:
Puuhevonen03.07.2010
ihanan raukea
>Arvostelija:
Eeros07.07.2010
Olen yrittänyt tehdä sen sinulle helpommaksi
olen yrittänyt olla pienempi
ja pehmeämpi
hiljaisempikin
jotta sinäkin sietäisit minua
silloin kun olen kauheimmillani
silloin kuin minulla ei ole
sinulle enää mitään annettavaa.
>
kevät -10
13.06.2010Tuttua.
>Arvostelija:
aamunodottaja17.06.2010
Kipeää.
>Arvostelija:
niiu23.06.2010
tuttua minullekin tämä tunne.. upeasti olet osannut kertoa sen tunteen sanoin. kaunista runoilua. pidänpidänpidän.
>Arvostelija:
trrrauma05.07.2010
Minustakin tuntuu, että olet yrittänyt kertoa jotakin minusta.
Tämä on niin.. sellaista, juuri minua itseään, jota en pysty kuvailemaan mitenkään enää.
Rakkautta kaikkein kauheimmillaan ja inhottavimmillaan.
Olet siirtynyt suosikkeihini!
>Arvostelija:
Hetkessä22.08.2010
Iltaisin paniikkikohtauksia
Sydän on täynnä
jännitystä ja kofeiinia,
(enkä pysy millään paikoillani)
kun kolmekin kuppia on liian vähän
aikaa kanssasi.
>
lyhyt, yksinkertainen. halusin julkaista jotain, joka kuvaa tämän hetkistä mielentilaani. :>
13.06.2010Hyvin kuvattu!
>Arvostelija:
Tupasvilla13.06.2010
Varsinkin tuo loppu on ihana (:
>Arvostelija:
sukkapuikko13.06.2010
Kofeiini, jännitys ja Ihastus - sydän todellakin koetuksella. Sydämensykähdykset voi miltei tuntea runoasi lukiessa.
Onnistunutta minimalismia.
Tykkään.
>Arvostelija:
niiu13.06.2010
tuo loppu on omalla tavallaan kaipaavan suloinen. ihanan erilailla olet käyttänyt sanoja, loistavaa sanankäyttöä. upeeta mahtavaa! :)
>Arvostelija:
trrrauma05.07.2010
Räystäät loppuvat puolitiehen
valuttavat vedet jalkoihin
ja jäädyttävät
vasipatsaita asuntojen kylkiin
ja syliin
johin tahtoisin upottaa käteni
tai sinut kokonaan
valaa minuun kiinni
kun ilman sinua
en osaa löytää
sitä kaunista puolta.
>
syksy/talvi -09
08.06.2010Hieno, hieno.
>Arvostelija:
Tupasvilla09.06.2010
Oi, pidin tästä hirvittävän paljon!
>Arvostelija:
peili09.06.2010
Voitko muka kertoa
ettei kipu ole todellista?
vaan sielun ummetta
ja puiden latvat
valon häivytyspintoja
vailla merkitystä?
tuuli tuo tuhkaa vuortenhuipulta
sadepisaroita, usvapisamia
mutta ruoho on lämmin peitto.
eikä muka ole?
sinä sanot:
"palasia ei ole,
sinä kuolet kumminkin
ja niinhän me kaikki kuollaan.
kun aikaa vastaan taistellaan
ja kaadetaan vastaan esteitä,
että tuskaa vastaan taistellaan aina,
ettei se lopu."
onko muka näin?
ettei kipu vahvistakaan?
entä jos virheistä ei opi?
että lumikin sulaa
ja ruoho ei lämmitä,
jos korkealta tuulee
ja pilvet tuo sateita?
jos makaan tässä nyt,
hukunko,
vaiko nautin?
sadepisaroista kasvoilla
ja siitä tunteesta, kun
unettomien öitten jälkeen
vihdoinkin nukahdan?
>
Minusta elämä on elämisen arvoista.
14.05.2010Todella mielenkiintoinen ja kauniskin runo. Tykkäsin! :)
>Arvostelija:
sunshine9003.06.2010
Alcohol Syndrom
Voitko turruttaa minut
ennen kuin sekoitat?
>
13.05.2010Shaken, not stirred. Jepjep. Tiedän tunteen.
>Arvostelija:
K-Payne13.05.2010
Kohta(us) loppu
Olen ohjelmoitu tekemään
kaikki vaatimani asiat,
tämä kanttiini on auki
kahdeksana päivänä viikossa,
kaikki on ilmaista,
ota mitä haluat!
tässä on kello, taivas ja täysi sydän.>
.
27.04.2010Mielenkiintoinen koskettava runo.
>Arvostelija:
taivaanlapsi06.05.2010
.. ja täysi sydän.
voi luoja, mitä runoilua.
olet loistava, kuin yksi kirkkaimmista tähdistä. miksen ole aikaisemmin siuta löytänyt?
>Arvostelija:
Hetkessä22.08.2010
No Inc.
kyllä se selkä taipuu
kun oikein kumartaa
ja kädet kasvaa
kun tarpeeksi kurottaa
ja kynsillä
raavin mullattua maata
minulle kädet ovat
vapauden väline
ja aseet kyynelten korvikkeita
(vapaus toisille turhia sanoja)
en haluaisi kadota
mutta katolta
on helpompi pudota
ja ihmismassaan hukkua
(vielä helpompi hukuttautua)
ja kääriytyä peittoon
on helpompaa kuin sanoihin
ja suodattua uneen
näkemättä pahuutta
totuutta
valoa
enää lainkaan.
>
22.04.2010joskus silmien ummistaminen kaikelta ikävältä on ihan tarkoitusperäistäkin.
hyvä!
>Arvostelija:
Blanco23.04.2010
Mun ongelmat on pieniä
kuin hiekanjyviä
ja ne valuu mun sormien läpi
eikä kukaan ota niitä vastaan
ja ne valuu mun poskipäiltä
rintakehää pitkin
ne valuu
ja kasaantuu
kuin Niilin suistoalue
tai pato joka vuotaessaan yli halkeaa
eikä kukaan ymmärrä mun huolia
ei ne haluu opetella tuntemaan
niin kuin minä tunnen
(kun jossain isku siipeen, saa maailmani
kaatumaan)
ei ne halua opetella
tuntea mua paremmin
auttaa mua kantamaan
joten mun oli pakko
opetella nostamaan
opetella liikuttamaan
mun jalkoja.
>
22.04.2010Hei kiitti mielipiteistä! Nää on ekoja kirjotuksia mitä kukaan on multa ikinä nähny, vähän on jännä olo! Sullakin on tosi makeita, pystyy samaistuu tosi helposti! ihana lukea :)
>Arvostelija:
sydänkohtauksia23.04.2010
omien jalkojen nostokyky on suotavaa tänä päivänä. ei ollenkaan paha juttu:)
mitä se sitten kellekkin tarkoittaa, karkaamista vaiko kohtaamista. mutta kunhan aloite ja päätös tulevat itsestään.
>Arvostelija:
Blanco23.04.2010
Tää oli jotenkin erilainen muista mitä yleensä täällä lukee. Siis hyvällä tavalla. Tykkään tuosta Niilin kuvauksesta. Ja hei, ilomielin me lukijat ainakin halutaan ymmärtää sun huolia. Kirjoittele ihmeessä lisää, se on kaunista.
>Arvostelija:
K-Payne14.05.2010
Muuttolintuja
Syöpälaisiä minussa
näissä seinissä liikaa pahaa oloa
hikeä ja kyyneliä.
toinen toisensa perään
käskyjä,
kieltolauseita
joita ei jaksa!
enkä huomennakaan jaksa.
liikaa väsymystä
nukun taas taas ruokailuni yli.
yli ali
poikki
tai pakoon!
ylisuoritin kai itseni
ja aliarvioin omat ehtoni
se on perussääntö:
"Kaikki tai ei mitään"
ja taustalla
tunnit muuttuvat metreiksi
kova kovemmaksi
tuska tutummaksi
nälkä kuuriksi
vaivaan kuin vaivaan
olevaksi lääkkeeksi
ja minä alennun sen orjaksi.
kun juoksen
niin että ilma lämpenee
käskyt kovenee
pelkotilat loittonee
kyynelvirta heikkenee
ja keuhkoihin sattuu
seinät kaatuu hupenee
maa alla murenee
ja
tipun
pehmeään
syliin
kuin
uneen.
>
kaivelin vanhoja haavoja ja traumoja ala- ja yläaste ajoilta. tsemppiä kaikille syömishäiriöistä kärsiville ja onnea yritykseen kierteestä ulos! (kyllä se onnistuu jos oikein haluaa!) syyn tiedostaminen on avainsana. ja muistakaa että aikaa voi käyttää paremminkin esimerkiksi kirjoittamiseen. ;)
21.04.2010pidin harvinaisen paljon
>Arvostelija:
seba21.04.2010
maailma on rankka paikka.
Onko pakko olla vahva?
ja kestääkö selkäranka?>
21.04.2010Juu aina ei jaksaisi olla aikuinen:(... Hieno runo
>Arvostelija:
Tyttöpienivaan21.04.2010
hyviä kysymyksiä
>Arvostelija:
seba21.04.2010
teet minut hulluksi!
näykit koko ajan
ja yrität kesyttää helläksi..
yrität asetaa muottiin:
mä valun reunojen yli
ja sun paitas alle..
>
21.04.2010rakkautta eli ihana
>Arvostelija:
seba21.04.2010
Sulla oli nätti paita,
vaikka hukuit sen kauluksiin
ja sun huulet mun sormenpäihin
vaatteet lattialle.
ja sä annoit mun olla
voimakas ja herkkä
samaan aikaan.
>
21.04.2010positiivinen eli hyvä
>Arvostelija:
seba21.04.2010
Siinä vasta haastetta, olla voimakas ja herkkä samaan aikaan. Ja vielä niin, että joku antaa siihen mahdollisuuden, tai ainakin luvan.
>Arvostelija:
Pessi30.05.2010
hegemonia pyrkimyksiä
sinä yskit voimasanoja
ja minä kaatelin itseäni nurkkiin.
riepottelin itseäni lattianrajoissa
ja kumartelin
niitä unettomia voimia,
jotka saivat päiväni tuntumaan katkonaisilta,
itseni tuntemaan katkenneelta
ja minä nautin joka hetkestä
niinä unettomina öinä
kun olin valuttanut tyynyni kuivaksi
ja pyyhkinyt valumajäljet pois.
niin nautin,
kun käteni saivat kadota
kaulasi kierteisiin
tai kylkiluihisi,
kun sain hipaista kasvojasi
nyrkeilläni.
>
Ei totuuspohjaa. Melkein on, mutta vain ajatustasolla ja haavekuvitelmissa. :< nej, en kannata väkivaltaa, mutta ymmärrän miksi sitä on.
10.04.2010Hmmm pidän.. hienosti kerrottu!
>Arvostelija:
Rockabillycat21.04.2010
Kerääntyvä 
