ISOAKIN ISOMPI ASIA>
Arvostelija: vesilintu
26.05.2013

Herkkä, hyvä runo>
Arvostelija: Neito68
26.05.2013

Olen monesti mietinyt tuota...
Kaikki haluavat rauhaa, kukaan ei halua sotaa?
Miksi ihmeessä sitten armeijat, kenen pienessä päässä syttyvät sodat ja aseet???>
Arvostelija: menley
08.06.2013

Konkreettisen kosketuksen kevään runokuvaa, joka lopullaan muuttuu hyvin sielukkaaksi, puhuttelee viisaudessaan ajatusten, toiveiden ja unelmien tartuntaotteesta ja sen kautta kasvusta - hormoonit vaikuttavat (niin tuntuu) ilman rauhasiakin - keväässä on rakkaus ja unelmien täyttymys - luontokuvasi tällä runolla ovat vertaansa vailla>
Arvostelija: Puuhevonen
06.04.2013

Mukavia kevättuntemuksia.>
Arvostelija: vesilintu
06.04.2013

Totta, mieli on määrääjä. Aivan upean syvällistä kieltä runosi ja piristävä poikkeus kevätrunoihin *Kiitos>
Arvostelija: Alppivuokko
23.04.2013

Rakastuin tuohon:
*Jos ei nyt kasva siivet jokaisesta iskusta,
niin toivottavasti ainakin tulta lyövät kaviot*
En osaa sanoa miksi, eikä kai tarvitsekaan,
jotkut sanat vain uppoavat,
luovat jonkun hassun tunteen,
joka nappaa sielusta kiinni ja pitää otteessaan.

>
Arvostelija: menley
04.05.2013

Kaunis runo.>
Arvostelija: Kuurankukka
05.05.2013

Kevät herättää meissä ihmisissä jotain...
Upea runo!>
Arvostelija: Vanamo
05.05.2013

Kevät on halujen aikaa, ja hyvä niin>
Arvostelija: Rosmariini
19.05.2013

Minä halajan lukea sinun upeita runojasi.>
Arvostelija: epeli
22.05.2013

Kevät ihana!>
Arvostelija: km
25.05.2013

Olipa napakasti sanottu! Siinä oppimista opetuksen opettajille ;-)>
Arvostelija: Riitu Eskontytär
29.03.2013

Tiukka, rehellinen veto!>
Arvostelija: Grobbelaar
30.03.2013

Olen jo pitkään haikaillut vanhan patriarkaaisen järjestyksen hyviä, turvantunnetta antavia puolia - poliittinen haihaitteleva irtopisteiden keräily ei vakuuta tavallisen elämää saati tulevaisuutta - kirpeää, puhuttelevan vetoavaa asiarunoutta täysin painoin ymmärrretynä>
Arvostelija: Puuhevonen
31.03.2013

Hyvä runo. Nasevasti ilmaistu.>
Arvostelija: Pratu
31.03.2013

Päättömät päättäjät usein päättömiä päätöksiä tekevät.>
Arvostelija: epeli
22.05.2013

Aika hurjatunnelmainen runo - aivan kuin pienet iloiset pillerit pomppisivat pöydillä.

On oikeasti aika surullinen runo jota toisto vahvistaa.

>
Arvostelija: Vipero
02.04.2013

Nämä sun runosi on oikeita ongelmanratkaisutehtäviä jotka vaatii monta lukukertaa enenkuin aukeaa...ja siltikin tulkinta voi olla ihan väärä. Mutta hällä väliä, ihanan koukuttavia silti :D>
Arvostelija: menley
03.04.2013

Tämä oli mieluista
lukea.>
Arvostelija: mörrikki
06.04.2013

Just noin voisin sanoa lapsilleni... hieno runo, pidän paljon>
Arvostelija: Neito68
27.01.2013


Kukaan ei valmista meitä lapsia siihen hetkeen, jossa on luovuttava vanhemmastaan.

Näin tämän herkän runosi luin.>
Arvostelija: Vipero
27.01.2013

Toimiin ja tapahtumiin voi olla valmistautuvinaan, mutta tunteet tulevat ennen tuntemattomina.>
Arvostelija: vesilintu
27.01.2013

Totta jokainen sana.>
Arvostelija: Narrien Herra
29.01.2013

osuva
voin samaistua
sanomaasi>
Arvostelija: lehdetönpuu
01.02.2013

Olen samaa mieltä. I agree!>
Arvostelija: Riitu Eskontytär
06.02.2013

totta !

pidin>
Arvostelija: merenneidolle
06.02.2013

totta.. >
Arvostelija: ollimolli
16.02.2013

Tiedän, tiedän niin hyvin...>
Arvostelija: menley
19.02.2013

Elämä on täynnä yllätyksiä. Niitäkin jotka eivät ole hyviä.>
Arvostelija: Pratu
20.02.2013

Kait me "kantapään kautta" koetaan vuorollamme jokainen elämää. Viisas on runosi.>
Arvostelija: Alppivuokko
01.03.2013

Syvintä ja koskettavinta runosanomaa minulle kauniisti, viisaasti ja satuttavasti>
Arvostelija: Puuhevonen
31.03.2013

Tässä runossa on sanomaa, ja niin totta, pidin !>
Arvostelija: Marja Anneli
14.05.2013

Kaunis, hyvä runo>
Arvostelija: Neito68
30.12.2012

Runosi puhuttelee hiljaisilla asioilla, yhteisyyden luonnolla, arjen ilmeillä, katseilla ja eleillä -- niillä pienillä tutuiksi tulleen läheisillä (itseasiassa rakkailla) seikoilla, jotka usein sivuutetaan hetkessään, mutta joiden aika ja paino tulee monelle eteen arvossa arvaamattomassa - kyllästyminen, jopa viha ovat usein ihmisten välisenä väreenä, vaikka ajatukset kiertävät rakkautta ja onnistumista (edes kerran) -- elämä antaa niin paljon - suuri osa jää ihmiseltä tulkitsematta tai kokonaan huomaamatta - unelmat kantavat, vaikka kipu ja tuska niitä värjäävät -- upean runosi äärellä voisin suoltaa ajatuksiani - luulen loputtomasti - rikas, syvällinen - kuoleman pintaa silittävä on runosi, josta pidän kovasti>
Arvostelija: Puuhevonen
30.12.2012

kaunista ja herkkää>
Arvostelija: Rokkarinpimu
03.01.2013

tämää kietoo ympärilleen. >
Arvostelija: Jonkun muun
04.01.2013

Tasapainoinen, kiehtova ja jollain tapaa elämänmakuinen. Nähnyt ja kokenut. vääjättä??>
Arvostelija: rimpsenssa
08.01.2013

Kun tunnet, tavoitat!>
Arvostelija: Grobbelaar
15.01.2013

Kiva ja kaunis!>
Arvostelija: Grobbelaar
20.01.2013

Pidin tuosta ikuisuus lauseesta lopetukseen asti. (Eli puolirunoa:)>
Arvostelija: Narrien Herra
22.01.2013

Joskus on niin sankka tuisku varsinkin jäällä ettei näe muuta kuin lunta lunta vain.

>
Arvostelija: Albatrossi
25.12.2012

Herkkä, pohtiva runo, hyvä>
Arvostelija: Neito68
25.12.2012

Joulumaista tunnelmaa!>
Arvostelija: vesilintu
25.12.2012

Kun runoilija noin miettii,
on elämän tarkoitus lähellä avautua...
se kaikki, miksi täällä taivallamme,
miksi joskus on kiivettävä korkealle
selvittämään sydämensä ailahteluja.
Oikein hyvä runo, siitä saa ajatuksiin
uutta kasvua ja voimaa.
Hyvää joulupäivää ;)>
Arvostelija: Marle
25.12.2012

Ihmisen kiintopisteenä näen runosi äärellä omien toiveiden, tahdon ja unelmien tavoittelun - mitä muuta vapaan ihmisen elämä voisi olla - vapautemme on kuitenkin aina rajattua - olisi sääli rajata sitä omien korviensa välillä - miten kauniisti oletkaan sanasi ja runokuvasi asetellut - laaja-alaisessa kuvamaisemassa on vapaus olla ja hengittää - elämä on hämmennystä>
Arvostelija: Puuhevonen
30.12.2012

Mikään ei kait ole sattumaa, vaan kaikella on tarkoituksensa. Pidin isosti sanomasta, johon luonto on yhdistetty upealla tavalla ja joka kertoo hienosti kyseenalaistaen etsijästä.>
Arvostelija: Alppivuokko
06.01.2013

Hienosti kirjoitettu pohtiva matka. Kyllä kirjoittaminen myös auttaa, mutta ei ilmaan kannata piirtää ääriviivaa. >
Arvostelija: Narrien Herra
30.01.2013

Runokielin kaikki mahdollista.>
Arvostelija: vesilintu
11.11.2012

Jokaisella valinnanoikeus. Mielenkiintoinen.>
Arvostelija: Minänoita
11.11.2012

Mielenkiintoinen, hyvä runo>
Arvostelija: Neito68
11.11.2012

Vertauksillaan runo pehmentää toisinajattelijoiden negatiivisuuteen viittavaa "roolitusta" :)

Runolla on hyvä pointti sisällään, lukija ajattelee että erilaisuus on hyve, muutosvastarinnasta aina jotain hyvää seurannee.>
Arvostelija: ninotska
12.11.2012

Sai ajattelemaan... >
Arvostelija: kissakani
14.11.2012

Syvästi viiltäviä tuntoja aloituksessa. Kaltainen, samanlainen kuin toinen, muistuttaa jotakuta toista. Tätä taustaa vasten runo peilaa tuttuutta ihmisten kesken. Samaistumista iloon ja suruun, menetykseenkin kuten joku toinen. Antaa myös ymmärtää että jokainen meistä kaltaisuudesta huolimatta kokee asiat omalla tavallaan yksilönä, jolloin elämänkipukin koetaan omista lähtökohdista käsin. >
Arvostelija: Alppivuokko
08.10.2012

Kaunis, herkkä runo.>
Arvostelija: Kuurankukka
18.10.2012

Useimpia kertoja luettua, pääsen jäljille
ainakin otsikkoon kiinni. Hyvä!>
Arvostelija: Albatrossi
23.10.2012

Ensin tämä tuntuu vain toisiinsa liittymättömiltä kuivilta lauseilta. Toisella lukukerralla idea alkaa jo avautua. Runo putoaa sydämen tasolle ja herättelee tunnetta. Kaltainen. Jonkinlainen mutta ei aivan? Muistuma jostakin? Nämä ovat löydettävissä olevia jälkiä, asioita, jotka tuovat mieleen toisia asioita, muistoja, tuntumia.>
Arvostelija: u roskala
06.11.2012

Herkkä, kaunis runo>
Arvostelija: Neito68
08.08.2012

Niin äärettömän kipeä ja syvään sielua viiltävä teksti, että kyyneleet kihosi silmiin. Lopullisuuden ja luopumisen tuntua äärimmillään.>
Arvostelija: rimpsenssa
09.08.2012

Runo, jonka tulen muistamaa: vähäeleinen, pieniliikeinen, herkkä ja viisas.>
Arvostelija: artojohannes
11.08.2012

Kyyneleet..erittäin kaunis ja herkkä..>
Arvostelija: Kalatar-73
11.08.2012

oi, kaunis ja herkkä runo. Pidän! >
Arvostelija: Hillosipuli
12.08.2012

Tämä on rakkausruno - sellainen syvän punainen matka,

turvallisesti tunteilla tallennettu,
ajassa vahvistuva.>
Arvostelija: ninotska
12.08.2012

Tässä on jotain äärettömän surullista, mutta kaunista ja hyvin herkkää.>
Arvostelija: Alppivuokko
21.08.2012

Erittäin, erittäin kaunis runo, haikeudessaan saa miettimään runon sanomaa - sanattomaksi jään.>
Arvostelija: Runoilijasirkka
24.08.2012

kaunista>
Arvostelija: Rokkarinpimu
31.08.2012

Tässä kauniissa runossasi on haikeutta...kaipausta, siihen rakkauteen joka sydämen sai sykkimään samoin askelin rakastettunsa kanssa...Mihin se katosi? Nämä ajatukset runosi minulle toi.>
Arvostelija: Zadkiel
07.09.2012

Hieno runo>
Arvostelija: Pöpö
23.09.2012

Pitkän matkan joutuu tämän runon matkassa kulkemaan, eikä ole helppo askellettava tämä.
Pienen ympyrän, ihmisen kokoisen, pienestä alusta takaisin pieneen loppuun.

Vaikuttava hyvä runo.

>
Arvostelija: Carre
16.10.2012

Tässä oli tarttuvat teipit!

Hyvät askelkuviot pienet ja suuremmat.>
Arvostelija: Albatrossi
18.10.2012

Nostalginen, pelkistetty runo
pitää sisällään suuria tunteita.>
Arvostelija: Vanamo
16.11.2012

Menetyksen tuntua, lopullisuutta, mutta niin kauniisti ja äärettömällä kiitollisuudella.>
Arvostelija: Alppivuokko
03.08.2012

Haikean kaunista>
Arvostelija: Neito68
08.08.2012

Koskettava runo, en pysty muuta sanomaan.>
Arvostelija: Runoilijasirkka
24.08.2012

Menetystä...>
Arvostelija: u roskala
06.11.2012

Tämä runo puhuttelee juuri nyt, kun kuulin suru-uutisen. Kiitos!>
Arvostelija: vesilintu
19.01.2013

Haaveiden kohteen
muuttuminen alkanut
Pysyköön ilo>
Arvostelija: vesilintu
30.07.2012

Herkkä, pohtiva runo, pidän>
Arvostelija: Neito68
30.07.2012

Kasvamiseen, liittyy usein luopuminen.. ..mutta onko olemassa/pakollista olla hetki, jolloin tulevaisuus on tärkeämpää kuin tämä hetki.. hmm. Ajatuksia herättävää, tummasävyistä pohdintaa äärettömän kauniisti sanoiksi luotuna.>
Arvostelija: rimpsenssa
06.08.2012

Pohtiva, herkkä, haikeakin runo, pidän>
Arvostelija: Neito68
16.07.2012

Onnella on hintansa. Mutta miten määritellä se, on hyvä kysymys. Onko se ihmisenä olemista vain aidoimmillaan, tai edes siihen pyrkimistä? Joskus vastauksen kanssa, joskus taas ilman. Riittääkö meille että näemme kuin välähdyksenä hetken "ikuisuuden palasia" elämästämme ja kaikesta siihen liittyvästä? Luulen että sen täytyy riittää, palasistahan kokonaisuus muodostuu. Ja laajemmin, joskus kaipaamme nähdä enemmän kuin ihmiselle on mahdollista, siirrytäänkö silloin uskon puolelle? Runosi on ajatuksista rikas jälleen ja sai miettimään. >
Arvostelija: Alppivuokko
16.07.2012

Runosi On.>
Arvostelija: Lovetar
18.07.2012

elon pohdintaa
elellään vain tässä ja nyt>
Arvostelija: lehdetönpuu
28.07.2012

Siinä vaiheessa kun tätä pohtii, on syytä varmasti keskustella itsensä kanssa siitä, mikä on se hinta, jonka on valmis maksamaan.. niin ja kyllä, kaikella on hintansa.. Toki luen tämän taas itselleni ja saatan olla pahastikin hakoteillä, mutta sehän on aina olemassa, riski..>
Arvostelija: rimpsenssa
06.08.2012

Tyylivapaata ja uniikkia on runoilusikin. >
Arvostelija: Lovetar
20.06.2012

Leppoisia kesävihjeitä liiaksi puuhinsa sitoutuneille ihmisille löydän menokkaan energiseltä, kuitenkin asenteeltaan rennolta kesärunoltasi - hymyä huuleen ja katse pilveen>
Arvostelija: Puuhevonen
21.06.2012

Pilviin on joskus mukava tuijottaa...hyvä runo>
Arvostelija: Neito68
21.06.2012

Hymynkare runossasi tuntuu Hyvältä.

Pidin.>
Arvostelija: niiu
24.06.2012

Kauniistoi kuvailet runossasi. Usein sanomatta ja kirjoittamatta jää juuri ne sanat, jotka ovat tärkeitä.>
Arvostelija: merenaalto
11.06.2012

Kaunis ja kaipaava, hyvä runo>
Arvostelija: Neito68
12.06.2012

Koskettavaa sanailua, kaunista ja kiehtovaa.>
Arvostelija: Runotar
13.06.2012

Hieno. >
Arvostelija: Tupasvilla
13.06.2012

Vaikka tässä kulkee ns. elämän koko kirjo pähkinänkuoressa, on runo hyvin korkealle suuntautuvaa ja positiivista tekstiä. Erityisesti pidin lopetuksen kaarien määränpäästä.>
Arvostelija: Alppivuokko
18.06.2012

Upea.>
Arvostelija: niiu
19.06.2012

Tähän ei voi sanoa muuta kuin: Upea>
Arvostelija: Zadkiel
19.06.2012

Aivan uskomattoman kaunis teksti jokaista pienintäkin piirtoaan myöden. Upea.>
Arvostelija: rimpsenssa
19.06.2012

Onnistunut, arvoituksellinen.>
Arvostelija: Lovetar
20.06.2012

Salaperäisyyden sanaa ja autiuden tuntua ihmisen maisemassa viisaan dramaattisella, minulle hyvin onnistuneella runollasi - niin paljon kertoo menneisyys äärellään kaarien aamussa>
Arvostelija: Puuhevonen
21.06.2012

Huima teksti kaikessa salaperäisydessään. Upeaa sanojen käyttöä! Pidän tämän voimakkaasta vaikuttamisesta. Tämä tuntuu pitävän sellaista tietoa sisällään, jonne moni ei koko elämänsä aikan pääse...vaan runominällä on niin voimakas halu, että se vie vaikka läpi harmaan kiven ~ja kyky temmata lukijansakin mukaan :)
>
Arvostelija: Mandella
25.06.2012

Tosi kaunista <3>
Arvostelija: Kalatar-73
25.06.2012

Hienosti kynäilty, pidin paljon>
Arvostelija: minaret
03.07.2012

Aivan mielettömän IHANA!!!>
Arvostelija: menley
15.07.2012

Kävin jälleen kyynelehtimässä tätä tekstiä. En tiedä, en todella, miksi tämä vetoaa jonnekin sinne sielun syvimpiin sopukoihin, jonne yleensä ei kukaan yllä..ainakaan sanoilla.>
Arvostelija: rimpsenssa
06.08.2012

Mielenkiintoinen, hieno runo.>
Arvostelija: Kuurankukka
07.06.2012

Herkkä, haikea runo>
Arvostelija: Neito68
07.06.2012

en keksi mitään järkevää sanottavaa.. olet käsittämättömän lahjakas. aivan loistavaa!>
Arvostelija: neiti_yö
08.06.2012

Runosi syöttää mieleeni kuvia ja ajatuksia läheisen ihmissuhteen muutoksesta niin ajassa kuin toimissa (tai niiden puuteessa) on hyvin inhimillistä peilata syyt itsensä ulkopuolelle (usein hyvin lähelle) ja kuitenkin elämä on hetkien helmiä, joiden punos ei täytenä näyttäydy kenellekään - historiakin on vain tulkintaa - huomaan perimmiltään runosi johtaa pohdintani totuuteen ja sen kiemuraisiin suhteisiin - rauhallinen pinta runollasi suodattaa hyvin pinnan alla oleviin saloihin - taidolla ilmaistua syvän viisasta runopohdintaa>
Arvostelija: Puuhevonen
10.06.2012

Puhuvaa tekstiä,hyvä.>
Arvostelija: anMali
10.06.2012

Syvällinen, surullinen.>
Arvostelija: Lovetar
20.06.2012

Koskettava runo...tämän äärelle on hiljennyttävä.>
Arvostelija: Mandella
25.06.2012

Lueskelin runojasi ensimmäien kerran, ja aivan! kaikki on jo sanottu niistä :) Mutta tämä erityisesti pysäytti, en osaa tarkemmin määritellä, miksi.>
Arvostelija: Riitu Eskontytär
13.07.2012

*sanaton* Loppu aivan oma lukunsa. Upea.>
Arvostelija: rimpsenssa
04.06.2012

Tuntuu kuin nämä kaksi viimeistä runoa kuuluisivat hengessään yhteen tässä pehmeys valtaa sanoja ja yrittää saada niistä elämää kantavia ajatuksia - ajatuksia, jotka olisivat yhtä toiveiden kanssa - jotka kaikki nyt kävisivät toteen - runosi loppu on huikean toiveikas>
Arvostelija: Puuhevonen
05.06.2012

Tästä nousee mieleen se että miten tärkeitä ovat 'omat unet.' Uskallus, rohkeus elää omana itsenä voi tuoda ihanasti 'perhosia vatsaan'. Elämä on yhtä yllätyksellistä, kuin sen kivun/nautinnon kokeminen että on uskaltautunut rikkomaan rajansa. Hieno runo, jossa omaperäinen lopetus.>
Arvostelija: Alppivuokko
05.06.2012

Herkkä, hyvä runo>
Arvostelija: Neito68
05.06.2012

Jo pelkästään tuon lopun takia olen iloinen, että luin. Kokonaisuuskin toimii hyvin>
Arvostelija: Ninj
06.06.2012

Hienoa puhuvaa runoa>
Arvostelija: anMali
10.06.2012

Olen aivan haltioitunut lukemani. Wau muuta en osaa sanoa.>
Arvostelija: Hillosipuli
12.08.2012

Runosi epäilys tuntuu kohdistuvan itseen, omiin toteutuksiin ja niiden selityksiin - todellisuuden tarkoitus on jossain ulkopuolella, ehken tavoitettavissa vieläkin - ajatukset ovat auki tämän runosi luona>
Arvostelija: Puuhevonen
05.06.2012

Joskus haluaa nähdä asiat tietynlaisina, luodakseen ja säilyttääkseen itsestään määrätyn kuvan itselleen tai toisille. Mistä epäilystä runo kertoo? Riippuu tapauksesta. Mulle tulee mieleen epäilyyn kohdistuva epäilys, aavistus siitä, että sittenkin olisi jotakin totta ja selkeää johon juurtua, mutta joka murtaisi ne kuvat, linnoitukset, jotka henkilö on kasvattanut identiteetikseen. Tulkintani kumpuaa keskusteluista näiden ihmisten, tuttujen, kanssa - joille itsensä ja kipukohtiensa kohtaaminen oli liian suuri haaste. Muutama heistä hukkui labyrintteihinsa, lipuivat monessakin mielessä ulottuvilta.>
Arvostelija: u roskala
06.11.2012

Runo tuo tuttuja tuntemuksia. >
Arvostelija: Pratu
28.04.2012

nautin aina kun saan lukea
näitä runojasi ja odotan aina uutta
tuotantoa runoilijalta

pidin kovasti tästäkin>
Arvostelija: merenneidolle
28.04.2012

Monta on sanojen miestä
ja monta jo manalle mennyt
Turha lie kieltä pistä
jos on into kylmennyt>
Arvostelija: vesilintu
28.04.2012

Koen runosi yhteiskunnallisena kuvana tästä päivästä kalseimmillaan, ihmisestä yksinäisimmillään oman vastuun ja valintojen piikkiin naulattuna - onhan ne jalat (ainakin useimmilla - ainakin nahkapussikulkijat ovat kaduilta kadonneet) runosi sarkasmi rajaa itseironiaa ja sellaisenaan on hyvin tunteikasta, silti järkisyinkin oikeutettua, hahmotan tässä toisiinsa limittyvää ja tulkintaan voimaa antavaa erillistä runoa, joista jälkimmäinen on hyvin kipeästi ihmisyyteen jälkeään painava - jälki vain ei ole kenen tahansa nähtävissä - paljon on vähään mahtuva tällä elävällä ja taidossaan loistavalla runollasi >
Arvostelija: Puuhevonen
29.04.2012

Hyvä tekstiä. Ei tarvitse muuta kuin avata aamuisin sanomalehden tai katsoa TV:tä.>
Arvostelija: Alppivuokko
06.05.2012

Lisään e:n>
Arvostelija: vesilintu
27.06.2012

Syvämietteisen kaunista elämästä. Runo on upeus ja sisältää hienon opetuksen. 'Elämä on ihmeellistä, kun sen oikein oivaltaa!'
>
Arvostelija: Alppivuokko
11.04.2012

Kokonaisvaikutelmana runoltasi saan syvän rauhan ja löytämisen seesteisyyttä, kuvissaan ja rakenteensa toistoissa tunne syvästä ymmärryksestä ja oman itsen tunnosta nousee pintaan - runokuvien rikkaus on niiden lyyrisyys ja tulkinnallisuus - tuntuu että luovuus lähtee sanoiltasi aivan uusille teille ja ajatuksiin ennen kokemattomiin - taidokasta ja sielukasta runoilmaisua>
Arvostelija: Puuhevonen
15.04.2012

Tosi upea!!!>
Arvostelija: menley
15.04.2012

"Tahtomattaan kaikki on niin ihmeellistä." Sitä elämä on. Syvällisiä ajatuksia.>
Arvostelija: Vanamo
15.04.2012

Erittäin hieno runo. Monitasoinen, mielenkiinnon säilyttävä, haikeuden herättävä. Pidän kovasti.>
Arvostelija: Syysrouta
17.04.2012

Moniselitteinen. Herättää hyrinää sisälläni, mikä on hyvä.>
Arvostelija: Syysrouta
17.05.2012

Kaunis, pohtiva, hyvä runo>
Arvostelija: Neito68
05.06.2012

Tästä pidän. Alku on hieno, hyvää, herkkää kieltä joka ottaa mukaansa. Runon lukee tyynesti, rivi riviltä - jaksaa kuitenkin loppuun asti. Teksti pitää otteessaan. Avaten siltaa itseen ja toisiin. Tunne säilyy ja täydentyy kauniisti: "ja vain yhden niistä tahdoin" tekee hyvällä tavalla kunniaa myös muiden ainutlaatuisuudelle. Ihminen (ja hänen tulkintansa maailmasta) on niin monia taivaita ja horisontteja. Yksi, itseään tarkasteleva kokemus, voi olla silta muihin, empatia, oivaltava lähentyminen. Runo myöntää ihmisen rajallisuuden, siksi siihen avautuu jotakin rajatonta, suurempaa. >
Arvostelija: u roskala
06.11.2012