Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä arvostelut
Näytä vain otsikot
Pure rageMinä revin sivuja, minä poltan kansia.
Minä haluaisin lyödä sinua,
haluaisin repiä menneisyyden sinusta.
Minä vihaan heitä kaikkia,
jotka olivat osa elämääsi.
Tunnusta minulle, mutta älä sanoin.
Minä en tahdo kuulla.
Kenet sinä tunnet, kuka tuntee sinut?
Kuinka tutustuitte, mitä tapahtui?
Älä kerrokaan, en tahdo tietää.
Älä käytä sanoja, käytä tätä.
Lävistä minut sillä, lävistä sydämeni.
Älä pelkää, en tunne kipua enää.
Sieluni on musta, sydämeni veri kuivunut.
Voit kertoa minulle kaiken..
.. Älä käytä sanoja.>
Menneisyys tappaa ihmisen... Hitaasti, tuskallisesti. Varmasti.
02.01.2007
Blood in, blood out.Sinä.
Sinä heikko, murtunut mies.
Minä näen sinun sisällesi, vaikket sitä tiedäkään.
Minä näen kaikki heikkoutesi, et voi iskeä minuun enää.
Minä tunnen sinun temppusi, osaan välttää niitä.
Minä taidan sinun taitosi, et voi kohdata minua niillä.
Sinä pilasit minun lapsuuteni, sitä kautta koko elämäni.
Kannan ikuisesti viiltojasi, mustelmiasi ja sanojasi.
En minä vuoksesi kipua tunne, minä suodatan sen kaiken.
Minä vannon sinulle, et tunne minua enää.
Voin luvata sinulle, mies, että tunnet kostoni vielä.>
Katkeruus on sitten upea tunne.
02.01.2007
Varjojen seurueSeurue saapuu, ilta pimenee.
Nurkissa uhkaavat varjot.
Valot tunnottomia, kylmiä
Mikään ei voi pelastaa hävitettyjä.
Nainen tummassa mekossaan,
musta huntu luo varjon kasvoilleen.
Mies mustissa vaatteissaan,
ei tunne enää mitään.
Matala ääni kajahtaa, laskeutuu jokaisen ylle
Kertoo, miten kadotus lopulta nielee todellisuuden.
Kertoo, miten luojaa ei ole ja kuinka painajaisunet muuttuvat todeksi.
Kellojen lyödessä ei ole enää mitään,
vain kasa tuhkaa, kuin merkkinä.
Merkkinä siitä, mitä joskus on ollut.>
Ajatuksia.. Ei kai täst voi muuta sanoa.
30.12.2006
musta tilaKirvonneet ovat kyyneleeni,
julki annettu on tuskani.
Olisi helpompi uskoa,
elämään hitunen toivoa.
Kannet ovat revenneet,
kirjan sivut tummuneet.
Lauseet kuvaavat tuskaa,
avaavat suurta tilaa mustaa.
Ihmelääke korjaisi kaiken,
ihminen pahaksi sai sen.
>
Eäh, mitä voin sanoa. Itkunsekaista riimittelyn pätkää, puhdasta paskaa, I'd say.
09.11.2006
Aikaa takaisinMinä pyydän anteeksi, pikkuinen.
Tiedän, olet hyvä ihminen.
En minä tahallani.
En tarkoittanut satuttaa sinua,
en olisi halunnut hylätä.
Mistä olisin voinut tietää kadotuksen?
Kuinka suru vältetään?
Se läksy minulta on jäänyt lukematta.
Anteeksi, Bisrat.
Olen ikuisesti sinun.>
Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee..
29.10.2006
ToivonKunpa tietäisit, miten satutat.
Kunpa uskoisit, miten inhoan, miten vihaan.
Kunpa sanoisit, ettet välitä enää.
Kunpa vakuuttaisit, että rakastat.
Kuinka vihaan, kuinka rakastan.
Kunpa ymmärtäisin miksi.
Kunpa sanoisit taikasanasi, tekisit kaiken taas hyväksi.
Mutten voi uskoa, en luottaa sanoihisi.
Onko olemassa tekoa, joka saa asiat ennalleen?
Onko olemassa uskoa toiseen ihmiseen?>
Äääh. Parisuhteet.
07.09.2006
pikkuinenPitäisin sinua sylissäni, hymyilisin onnellisena.
Kukaan ei olisi minua onnellisempi.
Äidin rakkaus on tunteista suurin.
Suukottaisin sinua, pitäisin käsivarsillani.
Pitäisin lähelläni, en päästäisi silmistäni.
Hoitaisin sinua, rakastaisin kärsivällisesti.
Heräisin huutoosi öisin, lohduttaisin.
Rakastaisin sinua päivin, öin.
En koskaan sinusta luopuisi.
Olisit minun aina ja minä sinun enemmän.
Olisimme yhtä, samaa lihaa ja verta.
Olisit unelmani, viimein toteen käynyt.>
haave, jota en saa todeksi.
07.09.2006
perimmiltäniOlen sinulle kasvot tuulessa
Vain kasvot väkijoukossa
Tunnetko minua lainkaan?
Tunnetko tätä sydäntä, tätä sielua
joka riutuu ilman rakkautta?
Mieltä, joka pohtii aina vain sinua?
Mikä sinä olet tässä todellisuudessa?
Oletko se sama vielä huomenna?
Opetatko minua ymmärtämään, käsittämään
sinua, sinun sanoja ja maailmaa?
Oletko sinä minun, tuletko koskaan olemaan?
Hukuta minut suudelmiin, kun taas tavataan.
Olen sinulle ääni kaukainen
Ääni, jota et tunnekaan
Olen sanoja tuntemattomia
Outoja sanoja tuhansia
Peityn sinun tuskaasi, kaipuuseen
Pettyä voit tähän ihmiseen
Mä lupaan sulle sen.>
19.01.2006
jääthän?Kalpeat kasvosi lähellä omiani
Tahtoisi koskettaa, sinua lohduttaa
Kuuletko ollenkaan miten kaipaan
Niitä hetkiä kun olimme yksi?
Puhut, mutten kuule sanojasi.
Kosket, mutten tunne sormiasi.
Sä menet, mutten huomaa lähtöäsi.
Se sattuu niin.. tule takaisin.
Sanot, että kärsit
Että väärin olla luonani
Se toinen odottaa
En tahdo luovuttaa
En päästää menemään
En jaksa pidempään
Päästän menemään..
Et mene sittenkään.>
18.01.2006
itätuuliSä pyysit minulta, ymmärrä mua
Sain sinulta vain tyhjyyden
Määränpäänä tuntematon
hiljaa astelen
Kohti itää, siellä elämä polvillaan
huutaa jumalaa.
Onko sellaista, mikä on totta?
Onko lämmintä, vaikka paleltaa?
Sinun silmäsi katsovat minuun,
katsovat läpi teräksen.
Sä tiedät, että minua kylmää
Pelolta sinua suojelen
Liha on raadollista
Ikuisuus on meidän
Riistämme toisilta elämän
Saadaksemme vapauden
Onko sellaista, mikä on totta?
Onko lämmintä, vaikka paleltaa?>
18.01.2006
lumiperhonenLumi maalaa maisemaa kyyneleitteni kautta.
Ulvoo tuskanhuutoaan pikkuinen raukka.
Metsä soittaa tahtia, tasaista sorinaa.
Suljen korvani maailmalta.
Mä katoan.
Ylistä tuskaa, se kaiken muuttaa.
Palvo myrskyä, se sut pelastaa.
Suutele taivasta, et voi muutakaan.
Kuuntele minua, mä puhun sinusta.
Suuni puhuu pehmeitä sanoja, kovia merkityksiä.
Lumihiutale kielellä sulaen.
Perhonen hiuksissasi..
viestii kipua.>
18.01.2006
kahleeniSinä olet minulle tuhka jonka sieppaan tuulesta.
Olet lehti, joka katuja vaeltaa.
Olet silmäni, joilla katson maailmaa.
Olet sieluni, olet ruumiini kantava voima.
Tuulen piiskatessa kasvojani ajattelen sinua.
Tiedän, ettei onni kestä.
Tiedän, et halua valheita.
Et niitä kahleita, joilla sidon sinut jalkaani.
Roiku mukanani, ota kahleeni.
Vereni kiertää veressäsi.
Ruumiini on omasi.
Sielulla ei ole toivoa.
Sinä otit sydämeni.
Luovutko siitä koskaan?
Tuulen piiskatessa kasvojani ajattelen meitä.
Tiedän, ettei kohtaloa ole.
>
18.01.2006
minun maanivarjojen maassa ei ole säteitä, ei mitään joka verhoni taakse näkisi.
yksi oli ylitse muiden, mutta myrskyn saapuessa katosi. sanovat, ettei koskaan palaa.
pimeyden laskiessa maan ylle kivet tummuvat hiilenmustiksi.
vaaleaa mustalla pohjalla.
pullo täynnä kirkasta nestettä, polttavaa joka parantaa, sanotaan.
vain myrkky auttaa särkyneeseen.
parannan.
koskeeko, kysyvät.
ei, ei koske, sanon nyökäten, vakuuttaen.
en minä teille tuskaani myönnä.>
sitä se on.
03.09.2005
sinäJos antautuisin sinun armoillesi, mitä minulle tekisit?
Heittäisitkö roskana nurkkaan, antaisit minun odottaa sinua kunnes sydämeni pakahtuisi tuskasta ja rakkaudesta sinuun?
Antaisitko minun pettyä ja kärsiä rakkauteni vuoksi? Soisitko minulle mahdollisuuden näyttää sinulle oikeat tunteeni?
Rakastaisitko sinä minua takaisin?
Vaikket välittäisi, vaikket rakastaisi, lupaisithan minulle että sydämeni saa olla luonasi?
Lupaisithan minulle, ettei sen tarvitse särkyä.>
sekavia fiiliksiä..
20.08.2005
hopeinenhopeinen pieni sydän lattiallani.
revitty puoleksi.
keskellä katkaistu.
toinen puoli toista tummempi.
toinen niin kipeä, toinen niin rakas.
yksi sydän ei kestä niin raskasta taakkaa.
erotettu iäksi,
ei koskaan palaa samaksi.
>
niin.
29.06.2005
olen sinunälä.
älä kysy, missä olin.
älä sano, ettet luota.
älä pakota minua sanomaan asioita, joita en tarkoita.
luotathan, etten tee mitään jota katuisin?
luotathan, kun käperryn syliisi ja vannon rakastavani?
ethän kysy, rakastanko vain sinua?>
sitä se on...
runo on vanhempaa tuotantoani, ajattelin päästää sen "ihmisten ilmoille" kuitenkin vasta nyt.
29.06.2005
hukkunut pimeyteenpimeys.
se ympäröi, vaanii kulmien takana.
hyökkää salaa kimppuuni, repii.
sairaalloista kipua syvällä sisälläni.
nousen ylös tomuiselta matoltani.
ei ketään.
ei mitään.
vain minä.. ja raastava pimeys.>
yön tunneilla..
28.06.2005
savutoivon niin paljon olevani vapaa.
toivon olevani vapaa ajatuksista, jotka kiertävät ympäri synkkää mieltäni.
ajatuksista, joita yritän pakoilla nurkkien taa, pakoilla taakse kylmien katujen, taakse matalien kiveysten, juosten tuulta vastaan läpi uhkaavien porraskäytävien.
tunteeni sinua kohtaan ovat tukahdetut tummaan savuun, joka nousee huulieni raosta. tulisit jo takaisin, kuiskaan.
mutta sinä et kuule, sillä savu on sankkaa. se imee kaiken sisäänsä ja kuljettaa kauas, tanssien hitaasti taivasta vasten ja katoaa.
>
joskus elämä tuntuu synkemmältä kuin onkaan vain siksi, että joku tärkeä puuttuu.
22.06.2005
tuskanhuutomun elämä on kuin peili, jonka käsi lävisti.
ei pysty tuntemaan kuin kivun.
suru tappaa, hiljalleen kuristaa.
haluan palata ennalleni.
valo karkasi ikkunoistani, ei palaa.
haluan haihtua savuna ilmaan.
vereni vuotaa sinun vuoksesi.
se ei koske.
mun sydän huutaa.
liian paljon kipua.
liian vähän rakkautta.
sinä olet minulle petosta.>
22.05.2005
sekunnithiljaa putoavat lumihiutaleet mun ylle,
suutelevat hiuksiani, parantavat haavojani.
särkyvää.
pala palalta enemmän.
tyhjempää.
katsetta kuin ei olisi ollutkaan.
en minä tällaista halunnut.
onnea vain.
joka tunnin joka ainoan sekunnin minä suren sinua.>
22.05.2005
| 0| 20 |
|
kasvukipu 
