Lajittele runot aakkosjärjestykseen Näytä arvostelut Näytä vain otsikot
Runon alkuTähtien välissä liikaa matkaa
ja aikaa jota ei ole
kaipaan kauas
silmät ei näe
silmien takana laajempi kartta
tämä pimeys
sytyttää valoja
joista muodostaa kuvioita
joita lukea kuin sokea lapsi
tahdon olla lapsi
tahdon olla sokea
pimeydessä katsoa sisälle
siellä aukeaa luminen tie
ikkunalle jolla palaa kynttilä>
Ja tästä piti tulla scifiä.. 01.12.2009
Kirje kuolleelta minältäTiedän, tuli kiire lähteä ja
vaikea käydä matkaan kun ei näe tietä
mutta
kivun seitti on ankarampi
mitä enemmän sitä riuhdot
mitä enemmän yrität nähdä
näetkö kuka sitä punoo
kädessä veitsi
metsässä varjot seuraa toisiaan
äänet huutavat julmia totuuksia
taistele, pakene
taistele, pakene
turvavyöhykkeellä
unien tihenevä rengas
mutta kuka on kuningas
kenen käskyjä kuunnellaan
käsky vai kuiskaus
elämä ei ole eloonjäämistaistelu>
29.10.2009
MerenalaistaSyvään siniseen
paineesta jää mustelmat
joita en osaa lukea
ja meren keuhkot kuiskailee
kuulen kohinaa
en erota viestiä
minä hukun
veteen jota varjelen>
25.10.2009
SanansaattajaÄlä ammu sanansaattajaa
asuntomme peilitalossa 150 vuotta
pään sisällä lintu joka mätänee
päästä se ulos
päästä se ulos
mustat siivet taivaankannen
laidasta laitaan
sillä välin, ja aina myöhemmin
kerään hetkiä kuin sormenjälkiä
todista minut itselleni
eikä peilistä heijastu kasvot omat
kadotin jotain, kauan sitten
etsin monia hiljaisia käytäviä
vastaantulijat kävelee ohi
kuin kuolleet
näissä kylmissä katakombeissa
kaikuu
aamulla heräsin ja huomasin
sen olevan unta>
.. 25.10.2009
My collective chaos Unikirja, sivu 75
suuri kuvio
lapsen itku
emme voi ymmärtää
että teette minut sairaaksi
jotakin tapahtui jossain
joku kirjoitti merkintöjä
kivi teki renkaan veteen
loputon vesi
seisotaan tässä rannalla
ja katsotaan suurta tuhoutumista
voimien välistä liikettä
meidät lähetettiin tänne kuolemaan
tarvitaan enemmän raakaa voimaa
sydämenmittainen moottori
tämä rupinen käsi ei ole omani >
.. 13.08.2008
Kielletty runoMinua on ammuttu kolmesti:
ensimmäinen kylkeen
sitten kantapäät
kolmas tanakasti aivoihin
On vaikea nähdä eteenpäin
ei saattajia sivuilla
takana haamut jotka ei jätä rauhaan
Kuuntele
sanojen kaikua
askeleita käytävillä
Katso silmiin
jokin katoaa koko ajan
Ei tässä ole porttia
Minun ympyröissäni on kulmat
jään nurkkaan hetkeksi lepäämään
Viiva ei ole koskaan suora
ja ajatusten välissä maailman suru>
Kirjoitin tämän noin vuosi sitten. Aika simppeli. 05.08.2008
NimetönAjattelu on pimeä
katselen ihmisiä:
rikkimenneitä koneita
luutmurskaavia koneita
niitä on liikaa
tuhatraajaisia
täynnä hiljaisia merkintöjä
eivät kai ne samaa kieltä puhuisi kuitenkaan
(Olisitko kuin kartta, maailmankaikkeus?)
Vesi virtaa eiliseen
keksisi maailman uudestaan
jokaisella auringonnousulla
hämmästyisi, itkisi
kuin olisi myrkkyä täynnä
kunnes taas maa olisi musta
yön hampaat yli taivaankannen
asettelisi itsensä nurkkaan
Ikkunat lyijynraskaat
jossain kaukana vettyy kaupunki
synnytään, petytään, kuollaan
kuin ennenkin
siinä välissä pidetään kovaa mekkalaa
Jos heittäisi kaiken pois ja lähtisi>
Kirjoitin tämän jo aikapäiviä sitten. Ei oikein sovi keväiseen päivään. 17.05.2008
RosariumTämä sokaiseva lapsuus
kirjoittaa sivut täyteen tekstiä
jota en halua ymmärtää
puhkon seinät heikoiksi reikiä
tarvitsen sakset
langat täytyy katkoa
selitykset polttaa
Kun sitä tietä on kävellyt tarpeeksi pitkään
löytää ruusutarhan:
ihmiset alkavat haista
kasvaa monisyisiä oksia, piikkejä
haaskalintujen pesiä
järjestäytyvät ryhmiin
haparoivat merkityksiä
monenlaisia tarpeellisia esineitä
lopulta kadottavat jotain
niin paljon sanoja, tekoja
jos niistä yhdelläkään olisi oikea mitta
Teen rovion
voi sitä kirousten määrää
sätkiviä unihahmoja
toisiaan syöviä voimia
käryävä todistusaineisto
mustat siivet kavahtaa
kun menee tarpeeksi lähelle
>
29.01.2008
Kauneimmat valheetPt.1
Tauluun oli kirjoitettu:
"Maailmassa on vähintään yhtä monta tapaa kuolla kuin on ihmisiäkin."
Paloitelkaa minut ja heittäkää linnuille
olen kyllästynyt tähän valoon
olen kyllästynyt pimeyteen
sillä kirkkaassa näkee kaiken rumuuden
ja varjot peittää vähenevän kauneuden
olen kyllästynyt itseeni
kyllästynyt muihin
kyllästynyt näihin kilometreihin,
ystäviin, runoihin,
hellyyteen, rukouksiin,
väkivaltaan, verhoihin
tiettäväksitekemiseen, maailmankaikkeuteen,
vastauksiin
(tämä lista voisi olla loputon)
Pt. 2
Niiden mekaniikka on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen:
sädekehässä oli vain liikaa virtaa
tuho massiivinen
Turvassa täällä?
Juokse!
Sanattomalla tasolla
olemme kaikki vain niin yksin
yksin kuin kuolevat
ydinsähköparatiisin ahtaissa kaukaloissa
Sielun salainen varaosa:
valehdeltu muotokuva, kalteriviidakko
näkee runon rangan
lihat on kaluttu pois
Mitä odotit löytäväsi?
Pt. 3
Hiljaa löivät mainingit rantaan
sen vuosisadan äärellä
joka teki kelloon vain täyden ympyrän
eivätkä he löytäneet ihmistä sieltä
löysivät raadon nurkasta>
Jotenkin kankeeta kirjoittaa taas pitkästä aikaa. Häsläsin tän kanssa loputtomiin. Osiin jakaminen tuntui välttämättömältä. Toivottavasti tämä EI kerro itsemurhasta. 25.01.2008
AerieVoi tätä ikiaikaista spiraalisuuntaista tuskaa
julistavat karavaanit murheelliset toisilleen
vuoroin antaen isien käsistä
hellyyttä ja puukkoa
eikä aavikolta kuulu heleä laulu
kuuluu:
-ratakiskojen tasainen kalke
-huuto ja kauppa
-rivouksien lyriikka
-protesti
-hiljainen myöntyminen
-kauneimmat valheet
-surmanluodit
-hiusten repiminen
sekä paljon muuta ylevää
ja mikä olennaisinta: elintärkeää
eikä siitä melusta tule loppua
ei ennen kuin
joku kivi tukkii koneiston
ei sellaista kai olekaan
(Soitan Kaikkivaltiaalle,
ei ehdi, torstaina on rutto)
Ihmissyönti on nyt muotia
menen pyhäkköön
ostan reseptin ruumiin ja sielun hinnalla
kaksi rukousta päivässä
jos unohdat niin kolme
lunastus joskus tulevaisuudessa
muista myös Sana ja Käskyt blaa blaa
Minun on pakko rakastaa
rystyset punaisina rakastaa
hyvää mieltä ja rauhaa
tänäkin pimeänä aamuna
masennuskuukausien määrä on vakio
auringon asettamassa vaa'assa
kuoleminen on nyt muotia
täytyy olla sairas, jotta muistaa olevansa elossa
Valitettavasti minun täytyy nyt kertoa Teille,
että Teitä on huijattu
Teidän arvokkuutenne paistettiin omassa rasvassaan
ja heitettiin köyhille
vai oliko se pesukarhuille
en muista
ja Teidän vaatteenne ovat kovin naurettavat
rahvaanomaiset
sallikaa toki minun
ottaa hetkeksi raskaat huolenne kannettavakseni
tarjota muutama drinkki
sen jälkeen voimme keskustella tuonpuoleisista hinnoista
Ja lopuksi henkilökohtainen paljastus:
Syntymätön lapsi sisälläni itkee
se , jonka maailma oli hälissyt mykäksi>
Poetry is dead, from now on there are only words. 07.12.2007
Lost in the hypnomarket Aivot kuin öinen kaupunki
risteyksessä ruuhka ja tappelu
menossa jonnekin
Laahustamme neonväristä siltaa
syvällä teollisuustajunnassa
Osta uusi mielen teoria!
armoton värivalo ilmoittaa
Pyh
sanon että sydän on kasvain
ja merkityksettömyyden kohina
Kuka?Mitä?Missä?
Milloin?Miten?Miksi?
Mikä?Minä?
Vastaantulijat koomassa
onko kellään LSD:tä
mutta tämä kieli muuttuu toiseksi
eikä mustista torneista varjot lankee
siis saatetaanpa sulkea silmät
(Joka ikinen viattomuuden päivä
muista: tärkeintä on illuusio
muutu harhaksi itsekin
hyppää maailmankaikkeuden reunalta
tanssi aineenväliä!) >
Aivosähköä? 06.12.2007
TaudinkantajaLopussa ei ollut mitään:
kuuntelimme vain yön puhetta
katsoimme sydänkäyrää
joka oli suora
ei kukaan kuollut
vain kaikki olivat kuolleet
TÄMÄ PSYKOLOGINEN ROVIO
etsimme virtaa koneisiimme
kaaosteoriaa, jumalaa
mutta kivimurskan seasta
löysinkin itseni
olin kuollut
kuin
palanut paperi
siinä oli teksti jota kukaan ei lukenut
Oli siellä raunioitakin
sekä lähiöiden painostava savu
ydinreaktiossa käytettävä
kudoksinen
haavoittuvaisuus
Lopussa ei ollut mitään.>
08.11.2007
Mykkäelokuva (se aamuyön näytös)Tällä kadunkulmalla ei meitä ole monta
seisahtunut mureneva joukko
hauras
kulkenut polun kuin etsiäkseen
tulehtuneen kuunkierron jos toisenkin
ymmärtääkseen ettei
ole
on vain aika:
ikuinen aamuyö
alati rynnivä pyörä
vaunu
jossa jo karaistunut sirkus
vielä kerran suorittaa
tukahtuneen performanssin
Ja Muistot: välähdyksiä
rumia kattauksia pöydillä
joilta ei koskaan syöty
Ja Sanat: kaikuja
pulssi joka antaa periksi, hiipuu
tai hukkuu avaruuden hälinään
(Oli myös se Rakkaus jota ei ollut,
koska vuoto esti häntä luopumasta)
kauneus
pakeni
nyt vain lämmin, tuttavallinen painajainen >
10.10.2007
Provencelaiseen tapaan valmistettunaMinua on murhattu 100 vuotta
katkottu luita ja
lyöty halolla päähän
Ihminen no.1066
paistettu vartaassa
tökitty tikuin, sondein:
liha ei ole vielä kypsää
Minut on murhattu
olen ruumiina ojassa
ojaan ei kannata hypätä
ennen kuin on varma sen olevan kuiva
(lapsen usko valuu verenä pois)
Tämä oli vertauskuva, jonka jälkeen tuli valkeus
en tiedä miksi
Mistä siis on pienet ihmiset tehty?
metanolista
fosgeenista
permetriinista
dynamiitista!
niistä on pienet ihmiset tehty!
Miellyttävät massamurhaajat!
niillä on kivat kravatit
>
pizza on pahaa lallallaa 13.09.2007
KaaoshuoneTämänkin kaupungin transseissa
lukitsen ovia
telkeän korvia
viesteissä oudot merkit
tätä tunnetta ei voi hymiöin kuvata
uskon että kaikki ovat erehtyneet
olen erehtynyt
joku erehtyi, munasi
me olemme erehdys
Saatan olla jo metallia
raudan maku suussa
kosketukset painavia
puoliksi jäätä
houreista alkaa etsintä
minä etsin enkä koskaan palaa
etsin läpi ajan;
pluskvamperfektistä futuuriin
sadoista tyhjistä peileistä
kaduista jotka ei johda mihinkään
olemattomuudesta itsessäni
Koneista
Hengestä
kosmisen esiripun takaa
Jään aina eteiseen
Ikkunasta tulvii mätää
ainut jota en muistanut sulkea
Harhaa kaikki:
mekaaninen jumala ei muistanutkaan
heittää pyyhettä kehään
jättää puhelinnumeroaan avaruuden tyhjään tauluun
Täällä odotushuoneessa on ahdasta ja haisee lanta
>
SATATUHATTA TAPPAJASATELIITTIA! 08.09.2007
The next revolutionOlen halvaantunut
iho naamiona kasvoilla
satanut jo monta päivää
taivaalta satanut tuhkaa ja hiiltä
miljoonat luteet
tekevät kotia
kudoksiin
Hellyysteoria jonka oppi kehdosta
"nuorna vitsa väännettävä"
Olen idiootti
ja se riivaa
RIIVAAA
Lunastaja ei koskaan saapunutkaan
kultaisilla rattailla
kultaista tietä
Pelastava tieto pala paperia
jolla pyyhkiä sanonkomikä
Kapina on se sana
todistelen kaiken
irti lihasta, irti ahtaista laatikoista
kiipeän puuhun takaperin
istun siellä 10 päivää
10 yötä
manaan itseni ulos
poltan vaatteet väärin taitellut
Herra on hyvä ja tunkee sen tähtisadetikun perseeseensä
tiskiharjaevoluutio ja mörönpaska!
(Lapseni, hirviöillä ei ole koskaan nimiäeikäkasvoja mutta hurjat takinkäänteetkyllä)
BÖÖ
Joskus iltaisin katselen hartaana maisemaa:
moottoritietä sauhuavaa
maamerkkejä taivaisiin
niin pieni on sydän
pakahtuu painosta>
Siis niinku moi. Aika oopperahan siitä sitten tuli, mutta loppu on sentäs silkkaa Sakari Kuosmasta! RIIIVAAAAAAAA! 26.08.2007
EpäolomuotoOlen luonut itseni tähän tilaan
täällä me lillumme
kylpyammeessa
ympärillä raajoja joita ei tunnista
ei tunneta
vedessä jonka väri on apaattisuus
olen kuin kohdussa tässä
tämä on koti
mutta missä uskonto
missä isänmaa
se on siirretty Kiinaan
ja joku sanoi Jumalan kuolleen
(Hän saattaa olla haudattuna maailman keskipisteeseen tai sitten ei..)
seinä
seinä
SEINÄ
SEINÄ
Päässä on hiukset, ehkä
lattialla multaa
todellisuus on roskaa
heitän sen pois, kas näin
siellä se kirmaa pitkin aivolohkoa
Krapulainen hahmo veden pinnalla
vannon, jos saan sen kiinni niin
TAPAN SEN
tämä huone on krapula
menen syvemmälle piiloon
veteen
vesi on ystävä
ah, niin lämmin
niin hyvä
himokkaasti nuoleskelee jalkojani
ei ole paljon muuta
asuntolainoja, digiperkeleitä
pillerinpyörittäjiä, torakoita
epäolomuotoja
nyhdän itsestäni karvat pois
tukkoina viemäriin
koetan olla pieni
vähän vähemmän saastunut
enemmän viaton
käperryn
korvissa suloista kohinaa
en ole vielä syntynytkään
>
Tuhat tulimmaista ja pesunkestävä äiti. 26.07.2007
Kuolleet lapset eivät roiku pyykkinarultaOlen nähnyt tämän kaiken ennenkin
katkeruus sisälläni kuin rutto;
se on mustanpuhuva puu
oksilta roikkuen
kaikki mitä ikinä
olisi voinut
oli tapahtunut
Ne muut ovat potilaita
tai jätesäkeissä
Älä koske niihin
älä avaa ovea vieraille
sillä hän kyllä tietää mikä on oikein
lapsi ei
Kellarin pimeys on raskaampi kuin pää
saatan ehkä palata sinne nyt
nähdä sen lapsen tuhkat
lapsen jota ei enää ole
on vain häpeä
joka kaluaa luistakin nahkat
myöhemmin itse luut
ääriviivat hukkuu sumuun
vuosien
on pakko muistaa jotta voi jatkaa>
Runo, joka halusi tulla kirjoitetuksi. 24.07.2007
Sisäinen alkemiaHerätys taas
puhkikuluneet lakanat, likaiset
ajatukset mustaa vettä
peilissä olento joka nauraa päin naamaa
Nyt olen niin väsynyt
loppuunmyyty
kertakäyttöihminen
vaikka opiskellut koodeja
purkanut koodeja
asunut kirjoissa joita ei näe lukea
Sinne sisälle kuolee
tyhjiin huoneisiin
joissa vangittuna hahmoja
Kahlitut perhoset hiipivät tuhkassa
mielen syvissä kammioissa taaksepäin
kavahdus
taustalta käärmeen naurua
>
Minä osaan kuplia, isä!
(Huomaan ristiriidan; huoneet eivät ole tyhjiä, jos niissä on vangittuna hahmoja. Whatever. Vertauskuva mikä vertauskuva..Tai ehkä sittenkin filosofinen kysymys.) 19.07.2007
Tappakaa puhelinpylväätMeidän saattueemme nyt kovin hiljainen
kulku haparoivaa
joukon viimeisiä emme jää odottamaan
edessä kenties loputon
ja kaipaus on kaikessa mitä hengitän
se on väreissä
atomien osissa, sielun kudoksissa
Anna minulle voima
jolla rakentaa ja tuhota
sotia ja murskata
aina uusi valtakunta
aikakausi
Anna minulle rakkaus
joka yhä uudestaan
vuodattaa viimeiseen tippaan
(heijastaa ja vaatia)
Anna päivittäinen annos
inhimillistä turmiota
Ja anna minulle anteeksi
sillä olen vain ihminen
>
Minulletännekaikkijahetiotsikkoonmuutenaikapiip. 30.06.2007
| 0| 20 | 40 |
|