Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot
LentohiekkaaMä jotenkin vaan retkahdin, en tajuu miten lähin tähän leikkiin....
Nyt tuntuu siltä etten pääse siitä eroon, en kyllä välttämättä haluaisikaan.
Jokin painaa sisintäin, en tiedä mikä, tietty se voi olla sydän.
Kaikki vaan kaatui yhtäkkiä päälleni ja jalkani meinasivat pettää.
Mutta jostain sain viellä otteen.
Taisi Jumala haluta minun vielä olevan...
Voinko luottaa siihen, vai paheneeko tämä vain tästä, toivon tietty että ei mutta jos aika jättää minkä sille voi.
Voi tietty olla että olen elänyt häkissä ja nyt haluan päästää kahleet irti, mutta onko se pakko tehdä näin?
En voi millään uskoa omia ajatuksiani joita päässäni ja unissani liikkuu....
Öisin ne ovat vielä pahempia.. mikä minut saisi lopettamaan tämän?
Elämä on välillä kovaa ja julmaa, miksi kaikki paha tapahtuu aina samoille ihmisille. Eivätköhän he ole jo oppineet, ettei Jumalan valo voi riittää aina kerralla kaikille.
Kaikkea mitä sisimmässäni nyt tapahtuu ei kukaan muu voi ymmärtää.
Minun täytyy siis itse ottaa niistä selkoa... vaikka se tekisikin kipeää.
Voin vain toivoa että jonakin päivänä ymmärrän tämän vaiheen elämästäni ja voin vain muistella sitä ja tietty toivoa etten joutuisi tätä kaikkea koskaan kokemaan uudestaan..... IKINÄ>
tämän olen kirjoittanut kun tuntui että kaikki kaatuu, enkä voi tehdä asialle mitään.
03.03.2004
YksinJoskus tahtoisin olla yksin.
Niin yksin ettei kukaan tietäisi missä olisin.
Voisin miettiä omia asioitani.
Itkeä tai nauraa, ilman että kukaan tulisi kysymään mikä on.
Kuitenkin taas haluaisin olla jonkun ihanan ihmisen syleilyssä ja kertoa hänelle kuinka paljon häntä rakastan.
Tunnen itseni yksinäiseksi, mutta kuitenkin tunnen olevani liiallisen ihmisjoukon ympäröimä.
Mietin mitä teen....
kumman tunteen tyydytän?
Vai annanko olla kokonaan....
Onhan tässä aikaa vai onko sitä kuitenkaan koskaan tarpeeksi?>
03.03.2004
KuolemaJokainen joka on joskus kokenut läheisensä kuoleman tietää miltä se tuntuu.
Hänen kuolemansa jälkeen kuulet ja näät hänet, jopa vuosienkin jälkeen.
Joskus sitä jää ihan miettimään, oliko hän nyt siinä vai ei.
Tämäkin menee tietysti ohi jossain vaiheessa, vai meneekö koskaan?
Ei rakkaimpaa voi unohtaa, vaikka aikaa olisi kulunut kuinka.
Sydämessä on kuoleelle aina paikka, vaikka siitä osan joskus toiselle antaisikin.
Melkein kaikilla on sen verran suuri sydän että siitä riittää palanen useammallekkin.>
03.03.2004
Sinä luet minua kuin avointa kirjaa.
Tunnet minut paremmin, kuin itse olen tuntenut koskaan.
Olet silti ulkopuolinen, et kuulu elämääni. Kuitenkin olet läheinen minulle.
Tunnen sinut joka paikassa, olet kansani vaikka sinua en nää.
Etsin vasta itseäni ja sinä autat minua siinä.
Vaikka emme toisiamme näe, vainäetkö sinä minut?
Uskon sinuun, olet kaikkeni.
Vaikka oma uskoni itseeni on mennyt, uskon sinuun.
Uskon myös että toivoa on vai onko?>
03.03.2004
PelkoPelko mikä kamala sana.
Elän pelossa, pelko musertaa elämääni.
Vaikka puhun peloistani, ei se auta.
Illat ovat pahimpia.
Pelko ja pahat asiat nousevat pintaan, en tiedä mitä teen? tai mitä tapahtuu?>
tämän olen kirjoittanu kerran kun elämäni oli vaikeaa, enkä meinannut päästä peloistani irti.
03.03.2004
Se on pöydälläni vuoteeni vieressä.
Joka ilta katselen sitä maatessani.
Katselen kauan.
Katselen hänen vihertäviin silmiin ja tunnen että hän merkitsee minulle paljon.
Odotan hetkeä jolloin saan taas tavata hänet.
>
Tämä teksti on omistettu rakkaalle kissalleni, joka ei voi asua kanssani, mutta on henki ja elämäni
03.03.2004Hellyttävä, etenkin kun on lukenut, että tämä on kissalle. >Arvostelija: Vaskikello26.04.2004
Sinä rutistit mua lujaa.
Juuri silloin toivoin, että aika pysähtyisi, niin ettei sun tarvitsisi lähteä luotani.
Mutta vaikka lähdet jään sua odottamaan.>
03.03.2004kaiken se kärsii...
...niin surullinen. >Arvostelija: maitokahvi03.03.2004
Kulkua, juoksua hurjaa pakoa.
Kallein armas kenen olet?
Kerro se mulle...
Kuulen kutsusi...
Kultani oletko?>
03.03.2004
Elämä jatkuuRakastuin sinuun, en saanut vastarakkautta.
Odotin sinua joka kerta mökille mennessäni, vain nähdäkseni sinut.
Mutta sinä et vilkaissutkaan minua. "Leikit" vain kanssani, tunteillani. Toivoin ja uskoin että vielä joskus huomaat minut, toivoni petti.
Ei sinusta koskaan kuulunut mitään.
Rukoilin itsekseni, että edes lähettäisit yhden viestin minulle, et tehnyt sitäkään.
Olen epätoivoinen vuoksesi, etkä aavistanutkaan sitä.
Otin veitsen ja upotin sen käteeni.
Vajosin syvälle, syvälle pimeään, mutta jokin päässäni kuitenkin sanoi: elämä jatkuuu....>
03.03.2004
RakkausRakkaus, mitä se todella on?
Onko se eräänlaista tunnetta jota ei kukaan voi määritellä, vai onko se vain toisen ihmisen läheisyyttä.
Onko rakkaus kuin löysä peruna, kuuma mutta silti niin hajoava.
Jotkut sanovat että rakkaus on pelkkää seksiä, että rakkautta ei voi olla ilman sitä.
Onko rakkaus itsensä unohtamista, vaiko että antaa rakkaalleen enemmän kuin häneltä saa.
Vai onko rakkaus turvallisuuden tunnetta, tai ehkä se vain on taito jota kaikilla ei ole.>
03.03.2004
Tyhjää vainIstun, odotan....
Mutta mitä? tai ketä?
Kukaan ei tule, eikä mitään tapahdu.
Tiedän sen.
Istun ja tuijotan ulos näkemättä mitään, ketään.
Tunnen itseni väsyneeksi ja tyhjäksi.
Tyhjäksi kuin mustekynä, joka on käytetty loppuun.
Toivin että pystyisin itkemään, mutta vaikka yritän ei yksikään kyynel vierähdä poskelle.
Minulta on sammuneet tunteet.
Vaivun itse sääliin, tietäen ettei se auta minua.
Väsymys painaa silmiäni, vaivuttaen minut levottomaan uneen.
Ja jälleen herään samaan tyhjään... tyhjään ja väsyneeseen oloon.>
03.03.2004Niin käy meille monelle.
Sieltä on vain yksi tie
ja se on ylös. (Ulos ja lenkille.)
Hyvä! (-.-) >Arvostelija: Antero Rae03.03.2004
HYMYILET.....pidän sinusta
RAKASTAN SINUA...
Mutta sinä et ole edes sanonut pitäväsi minusta.
Sinä olet ajatukseni öin ja päivin.
Tumma tukkasi on otsallasi kiehkuroina.
Olet ihana....
Nyt sinä nostat kulmiasi MIKSI?
Haluan suudella sinua
HERÄÄN....
Olen yksin...kuljet jossain ja teet omia asioitasi.
Muistatko edes minua? ET
Olen siitä varma.
Kuljet aina vierelläni ja sisälläni.
Olet liukunut hiljaa sisimpääni.
Et pääse poistumaan koskaan.
RAKKAANI....
Kuori on sulkeutunut, se ei avaudu koskaan, ei ikinä.
Olet sisimmässäni nyt ja tulet aina olemaan.>
03.03.2004Kiva runo :) "Olet liukunut hiljaa sisimpääsi.Et pääse koskaan poistumaan",oli ihan huippuhyvin kirjoitettu :) >Arvostelija: daywalker03.03.2004 Unisia tunteisia kuvailet. Pidin runostasi "Kuljet aina vierelläni..." alkaen ja etenkin tokavikasta rivistä :)
Hyvää syntymäpäivää! >Arvostelija: Vaskikello26.04.2004 Rakkaalleni!Sinä jätit minut,
tuntuu kuin vuosi olisi kulunut
vaikka se oli vasta tunti sitten.
En saata lähteä perääsi,
jalkani eivät kanna.
Hukuit pimeään yöhön,
ehkä en näe sinua enää koskaan.
HYVÄSTI RAKAS>
03.03.2004
| 0 | 20 | 40 | 60 | 80 | 100 | 120 | 140 | 160 |
|
lentohiekka 
