Lajittele runot aakkosjärjestykseen
Näytä ilman arvosteluja
Näytä vain otsikot
Jumala meitä auttaa ja suojaa tarjoaa, toiset sen huolivat toiset hylkäävät.
Mutta ei kaikkien tarvitse samanlaisia ollakkaan.
Kuten ei myöskään jumalaan uskoa tarviikkaan.>
30.06.2004
Ystävii me oltiin.....
Miksi annoimme sen loppuu, miksi emme roikkuneet viimeiseen asti toisissamme kiinni.
Emmekö koskaan olleetkaan ystäviä olleet, kun niin helpolla luovutimme kaiken.
Vai emmekö vain enää jaksaneet ja luovutimme jotain todella hienoa, ainut laatuista, mitä olemme jo monia vuosia ylläpitänee ja useasti toisiamme tärkeiksi kutsuneet.
Ne sanat ovat kai olleet vain silmälumetta, ettei kukaan huomaisi mitään.
Kenen takai teimme tämän, emme kai vaan toistemme?>
30.06.2004
Kutsuit minua ystäväksi, et oikein millään muulla tavalla sitä osoittanutkaan.
En tiedä mikä minä sinulle olin, pelkkä seiväskö mihin oli helppo turvauta hädän tullen?
Et välittänyt minusta, etkä auttanut minua kun sitä oisin tarvinnut.
En toki syytä sinua elämäni pilalle menossa, mutta osa syylinen kyllä olit, kun käytin voimiani sinuun turhaan.>
30.06.2004
Veri maistuu suussani, kun minut rappusia alas tönäisit. Syyn siihen sait kun kerroin odottavani lastasi.
Olin niin onnellinen sinä päivänä, kun näin raskaustestin osoittavan positiivista. Olin saamassa lapsen, oman vauvan.
Vaikka olinki nuori haluisin sen pitää, muita vaihtoehtoja en voinut edes kuvitella. Tämä oli unieni täyttymys ja monien vuosien intohimo lapsen saamisen oli saanut alkunsa.
Tottakai halusin kertoa ilouutisesta heti miehelleni, kihlatulleni. Olin niin onnellinen etten voinut odottaa mieheni olevan toista mieltä kanssani.
Saavuin luoksesi sovittuna päivänä, soitin kelloa ja avasit oven. Suutelit minua niin intohimoisesti, etten voinut odottaa sisälle pääsyä, asiani kertomiseen.
Huudahdin yht äkkiä Lauri me saamme vauvan, muuta se ei tarvinnut.
Lauri tönäisi minut selkä edellä rappuset alas, olin hetken tajuton.
Heräsin ja näin Laurin juoksevan autolleen ja ajavan pois. Suustani alkoi valua verta ja tunsin kuinka kovat poltot vatsassani alkoivat. Tajusin olin saamaassa keskenmenon.
Laurin naapuri soitti ambulanssin ja minut kiidätettiin sairaalaan, mitään ei ollut enään tehtävissä.
Menetin lapseni, menetin mieheni sekä menetin elämän haluni.
Aloin voimaan pahoin!!
Tein itselleni pahaa!!
Jouduin pitkäksi aikaa hoitoon mielenterveyteni takia. Onneksi nyt olen lähes parantunut ja asia yli päässyt kaikesta koettelemuksesta huolimatta.
Minulle jäi vain ketkeruus Lauria kohtaan.
HÄn pilasi ainoan todellisen haaveeni iäkis, lopullisesti, ainiaaksi.
Olin kaatuessani lyönyt kohdun kohdan niin pahasti että en enää koskaan tulisi saamaan yhtään ainutta lasta!!!!>
30.06.2004
Tunnen mieletöntä himoa.
Himoa jotakin asiaa tai ihmistä kohtaan, en vain tiedä mitä tai ketä?
Sen vain tunnen sisälläni että jotain pitäisi tapahtua, jotakin uutta minulle.
Sellaista mistä nauttisin ja saisin todellisen tyydytyksen. Voi olla että se asia löytyy ja osuu kohdalleni ennenkuin ehdin huomaamaankan.>
02.04.2004
Elämä on kuin mustavalkoinen elokuva.
Kaikki näyttää niin harmaalta.
Toisinaan se saa joitakin väripilkkuja joista voi itseään kohti värimaailmaa vetää.
Välillä nämä värin ja harmauden hetket vaihtuvat kuin salama kirkkaalla taivaalla.
NIin nopeasti ettei sitä itsekkään meinaa huomata.>
02.04.2004
Voisinpa saada sen mitä eniten toivoisin, mutta ei siitä mitään tulisi jollei hänkin niin tahtoisi.
Toivoahan aina saa vaik ei mikään koskaan onnistuiskaan.>
02.04.2004Hieno runo. Ja pari sanasta tähän loppuun: On hyvä, että ihmiset jaksavat toivoa, sillä varmasti joskus jokin asia onnistuukin, esim. saa ihmisen, josta on niin kauan unelmoinut. Pitää vain jaksaa uskoa! >Arvostelija: pikkuenkeli26.04.2004
En edes muista koska olisin viimeksi ollut kunnolla onnellinen.
Mieleen tulevat vaan kaikki huonot hetket, joita on vuosien mittaan aika moinen määrä.
Olenkohan ollut onnellinen viimeksi veljeni elon aikaan?
Kyllä varmaan onnellisia päiviä on senkin jälkeen ollut , mutta niistä ei ole saanut kerralla pitkään nauttia.
Ulos päin varmaan kaikki voivat sanoa että olen onnellisen ja tasapainoisen ihmisen näköinen, olen aina ollut hyvä näyttelemään onnellista ja hyvin voivaa, vaikka kaikki on mennyt päin honkia.>
02.04.2004
Olenko nainen vai lapsi?
Sitä en vielä itsekkään tiedä.
Ulkoapäin näen naisen mutta sisällä tunnen viellä lapsen.
Joka ei halua aikuistua ja astua lapsen helposta maailmasta aikuisen naisen korkokenkiin.
>
02.04.2004
Tuska minua viiltää todella syvältä sydämestä, viillot jopa näkyvät jo päältä minusta.
Edestä ja takaa joka suunasta vaan...
Näkispä ne joku muukin niin pääsisin tästä tuskasta.>
02.04.2004
Kuinka paljon ihminen voi toista rakastaa?
Juuri niin paljon kun on siihen valmis luovuttamaan!>
02.04.2004
Voiko toista rakastaa, jollei itselleen sitä saa?
Jokainen pystyy rakastamaan, mutta rakkautta on vaikeampi vastaanottaa.>
01.04.2004
Olen etsinyt rakasta ja saanutkin rakkautta.
Mutta aivan väärältä ihmiseltä.
Se ihminen jolle minä voisin rakkauteni antaa ja jakaa ei ole minuun kiinittäny mitää huomiota.
Enkä minä saa suutani auki ja pysty tekemään aloitetta.
Tuntuu siltä etten koskaan voi häntä saada, eikä hän elämäänsä kanssani voi jaada.
>
01.04.2004
Käteni kärsivät pahasta olostani.
Se ei ole reilua, mutta helpottaa hetkellisesti.
Luvannut olen etten tee sitä enää, silti se vaan toistuu ja toistuu.
Odotan vaan sitä koska se jää viimeiseksi kerraksi, hyvässä tai pahassa mielessä.
En ole puhunut pahasta olostani kuin vain muutamalle hyvin tärkeälle ihmiselle.
He luultavasti ymmärtävät tai sitten eivät?>
01.04.2004surullista jos voit kerro ihmeessä, haluaisin auttaa >Arvostelija: unelmanainen01.04.2004
En kerro kellekkää ei kukaan kuitenkaan kaipaamaan jää.>
01.04.2004
Ystäviä ei koskaan voi unhoittaa,
heille tilaa sydämessä aina jää.
He ovat tukia ja turvia,
kun elämässä on hetkiä kurjia.
Heidän kanssaan voi myös onnellisia hetkiä jaada,
ja positiivista palautetta monesta asiasta saada.>
16.03.2004
Sinun vuoksesi tekisin mitä vaan,
jopa kuolema olisi minulle parempi kuin sinun menettäminen.
Haluan sinut elämääni ainiaaksi.
Sinulle voin puhua kaikesta....KAIKESTA>
16.03.2004
Rakkauden minä sain,
sen tahtoisin pitää ain.
Kultani kainaloon kun käpertyä saan,
niin toivoisin sen jatkuvan ainiaan.>
16.03.2004
Olen elänyt monta hetkeä hienoa,
mutta hienoimmat ovat vasta tulossa.
On ystäviä, perhettä ja kaikenkukkuraksi sinä.
Sinä olet uneni ja haaveeni,
iloni ja suruni.....
Sinua rakastan koko sydämestäni!>
16.03.2004
Ikuisia traumojaTämän tarinan haluan kertoa teille, että ajattelisitte moneen kertaan ennen kuin ryhtyisitte käyttämään huumeita.
Olin 14-vuotias kun halusin itselleni poikakaverin. Pääsin harvoin minnekkään ja silloin kun pääsin ei haaveistani tullut kuiteskaan mitään.
Täytettyäni 15-vuotta marraskuussa vanhempani lupasivat minulle, että saisin käydä discoissa. Iloni oli rajaton. Rupesin käymään discoissa, mutta yleensä sain vain yhden illan seuraa. Se harmitti minua suunnattomasti. Niinpä yhtenä iltana vannoin itselleni, että jos löydän pojan joka välittää minusta niin teen kaiken mitä hän toivoo. Silloin en vielä tiennyt mihin tämä lupaus minut vie.
Tästä illasta oli kulunut pari kuukautta, kun tapasin Kallen. HÄn tuntui erilaiselta kuin muut ha halusi minusta muutakin kuin sänky seuraa.
Olimme seurusteellejoitakin kuukausia ja minusta tuntui, että rakastin häntä enemmän kuin ketään muuta. Kallen ystäväpiiri oli aivan erilainen kuin minun entinen, hän kuului ns. presson lössiin.
Eräänä iltana olin ensi kertaa hänen kanssaan pressolla. Siellä näkyi olevan iloista ja huoltonta porukkaa, pidin heistä.
Sitten tili joku kumman näköinen kaveri ja käski Kallea vähän sivummalle. Kallen palattua hän antoi minulle savukkeen ja sanoi tupruttele huoleti. Poltin sitä mitään ajattelematta. Joku antoi Kallelle lisäksi myös jotain piikkejä. Silloin tajusin aivan hämärästi mihin olin joutunut, mutta en halunnut perääntyä.
Myöhemmin lähdimme jonnekkin Kallen kaverin mökille. Siellä oli jo paljon porukkaa ja olin silloin jo niin sekasin, että annoin itseäni kaikille jotka halusivat.
Aamulla minua huimasi vähän, mutta Kalle oli vieläkin aivan sekaisin. Lähdimme kuitenkin yhdessä taivaltamaan kohti ajotietä. Yritimme liftata kauounkiin, mutta emme onnistuneet. Kalle oli hillittömän raivona ja ennen kuin huomasinkaa hän juoksi suoraan auton eteen. Juoksin perään, kuului huutoja ja sitten tuli pimeää.
Heräsin sairaalassa ja olin yltä päältä paketissa. Sitten tuli lääkäri ja kertoi Kallen kuolleen.
Nyt minulla ei ole muuta tekemistä kuin muistella Kallea ja katua omaa tyhmyyttäni. Tästä keikesta minulle jäi pysyviä muistoja, sillä vasen jalkani on amputoitu ja olen siis pysyvästi invalidi. Tämän tuskan aikaan saamiseen ei tarvittu kuin pieni määrä huumeita. Joten muistakaa miettiä kahdesti ennen kuin teette mitään tallaista>
tämä on noin kolme vuotta sitten kirjoittamani koulu aina
halusin sen lisätä tänne, jotta jokainen joka sen lukee saa miettiä miten kamalia huumeet ovat.
03.03.2004HJM
Oliko tuo totta ?
Jos oili niin.....
Olen sanaton....
>Arvostelija: aarre 14.03.2004 Onko tämä oikeasti totta? Jos, niin aika kamala... >Arvostelija: +arwen lunatic+01.04.2004 |
|
lentohiekka 
